Huhtikuun viisuraportti

Euroviisuihin on enää kaksi viikkoaaaAA! En malta odottaa ja samaan aikaan tuntuu etten ole vielä valmis lol. .-D Tällä kertaa viisukatsauksessa on luvassa lista tämän vuoden biiseistä videomuodossa, ja lisäksi ennustellaan semifinaalien monia mahdollisuuksia.

Top 40 Euroviisubiisit

Mielenkiintoista huomata miten paljon biisien paikat heittelehtivät listalla, kun ei itsestä kuitenkaan juuri tunnu että mielipide muuttuisi jatkuvasti. Suurimmat nousut ja laskut selittyvät sillä, että oon nyt kuunnellut enemmän kappaleita kokonaisuudessaan ja oppinut tuntemaan ne paremmin, kun viimeksi tiesin uusimmista biiseistä vain pätkän kertosäettä. Spotifylla on tapana tunkea soittolistoilleni tiettyjä kappaleista useammin, ja oon yllätyksekseni tykästynyt tämän myötä muutamaan sellaiseenkin biisiin joista en alkujaan välittänyt.

Jos video ei näy, klikkaa tästä!

Kuten ennenkin tämä lista perustuu 100% pelkästään kappaleiden hyvyyteen, ja sitten Euroviisujen jälkeen teen päivitetyn version, jossa vaikuttaa 50% kappale ja 50% esitys. Jätän myös sanalliset kommentit vasta tätä jälkimmäistä listavideota varten.

Semifinaali-ennustukset

Eli tarkoitus olisi tehdä omia päätelmiä semifinaalien jatkoon menijöistä, ja olen järjestellyt kappaleet eri prosenttilokeroihin sillä perusteella, miten uskon niiden menestyvän. Lisäksi olen merkannut alleviivaamalla kummastakin semistä omat kymmenen lemppariniani, jotka näkisin mielelläni jatkossa.

100 % ~ Ei epäilystäkään, aivan satavarmasti jatkossa:

• Ukraina: Kalush Orchestra - Stefania
• Norja: Subwoolfer - Give That Wolf a Banana

Mikäli Ukraina ei mene jatkoon pelkästään sympatia-äänien puolesta auttaa heidän massasta erottuva kappaleensa pisteiden keräämisessä. Norja on toinen varma jatkopaikan ansaitsija, koko Subwoolferin konsepti on nerokas ja Norja saa senkin puolesta huomiota, että on ykkössemin loppupään ainoa reipas biisi.

70 % ~ Näilläkin on hyvät mahdollisuudet menestyä:

• Alankomaat: S10 - De diepte
• Liettua: Monika Liu - Sentimentai
• Albania: Ronela Hajati - Sekret
• Latvia: Citi Zēni - Eat Your Salad
• Kreikka: Amanda Tenfjord - Die Together
• Itävalta: LUM!X ft. Pia Maria - Halo

Alankomaat, Kreikka ja Itävalta vaikuttavat olevan yleistasolla pidettyjä, joten näiden uskoisi siltä kannalta pärjäävän hyvin. Itävallasta on tosin noussut epäilyjä sillä perusteella, etteivät DJ:t menesty Euroviisuissa kovin hyvin eikä Pialla ole paljoa esiintymiskokemusta. Esiintymisjärjestys saattaa kuitenkin pelastaa tämän, sillä Itävalta on kahden tylsän kappaleen välissä. Liettua ja Albania ovat kummatkin uniikkeja ilmestyksiä lavalla ja tulevat taatusti erottumaan joukosta. Sijoitin aluksi Latvian alempaan lokerikkoon, mutta esiintymisjärjestystä katsoessa heidän leikkisän hullu lavashownsa tulee olemaan täysi vastakohta heitä ympäröiville voimanaisille ja jää hyvin todennäköisesti mieleen (tai vaihtoehtoisesti unohtuu).

50 % ~ Rajatapauksia, todennäköisesti sijat 9-12:

• Moldova: Zdob și Zdub & Frații Advahov - Trenulețul
• Kroatia: Mia Dimšić - Guilty Pleasure
• Portugali: Maro - Saudade, saudade
• Armenia: Rosa Linn - Snap

Vaikka Zdob și Zdubilla on jo kaksinkertaisesti aiempaa kokemusta, ei juuri tämä kappale ole parasta mahdollista viisumateriaalia. Luotan kuitenkin että miekkoset järjestävät esitykseen perinteiseen tyyliinsä jotain outoa ja näyttävää, mikä saattaa hyvinkin viedä heidät finaaliin. En näe Kroatian, Portugalin tai Armeniankaan kappaleissa viisupotentiaalia, mutta tässä semissä on niin paljon heikohkoja biisejä, että jotain yllättäjiä tulee pääsemään läpi. Ykkössemin loppupää on täynnä rauhallisia naisballadeja, joten kiintoisa nähdä ketkä tulevat erottumaan edukseen äänestystä ajatellen.

30 %  ~ Jatkoon pääsy epätodennäköistä, mutta saattavat silti yllättää:

• Tanska: Reddi - The Show
• Slovenia: LPS - Disko
• Islanti: Systur - Með hækkandi sól

Tämä satsi on oikeastaan aika samaa sarjaa tuon ylemmän porukan kanssa, mutta ennustan heille hieman heikompia tuloksia. Tanskan energinen tyttöbändi tulee tuskin pistämään tarpeeksi suurta showta pystyyn, ja Slovenian retrobiisi tulee kärsimään saman kohtalon kuin Tanska viime vuonna. Islanti on sitten jatkoa sarjalle "ykkössemin naisballadit" ja joutui muita kohtalontovereitaan alempaan lokerikkoon lähinnä oman musamakuni syrjimänä. 

0 % ~ Ei valitettavasti mitään mahdollisuuksia: .-(

• Sveitsi: Marius Bear - Boys Do Cry
• Bulgaria: Intelligent Music Project - Intention

Bulgarian kohtalo oli selvillä heti heidän julkaistua kappaleensa, vaikka siinä vaiheessa muista viisubiiseistä ei ollut vielä tietoakaan. En myöskään näe että Sveitsin kanssa on paljoa tehtävissä. En itse vertaile nykyisiä kappaleita maiden aiempaan tuotantoon, mutta viime vuoden kappaleita muistellessa Sveitsiä ja Bulgariaa kohtaan saattaa olla suuret odotukset, jotka eivät valitettavasti toteudu.

100 % ~ Ei epäilystäkään, aivan satavarmasti jatkossa:

• Serbia: Konstrakta - In corpore sano
• Ruotsi: Cornelia Jakobs - Hold Me Closer
• Puola: Ochman - River

Serbia on jo tähän asti herättänyt niin paljon huomiota ettei sen menestymisestä ole epäilystäkään. Ruotsi on täällä koska Ruotsi, ja Puolaa on ylistetty heti biisin julkaisusta lähtien.

70 % ~ Näilläkin on hyvät mahdollisuudet menestyä:

• Viro: Stefan - Hope
• Australia: Sheldon Riley - Not The Same
• Kypros: Andromache - Ela!
• Romania: WRS - Llámame
• Tšekki: We Are Domi - Lights Off

En itse näe Viron, Kyproksen ja Romanian biiseissä mitään ihmeellistä, mutta kaikki muut tuntuvat pitävän niistä, joten... Australian menestymisen pitäisi olla taattu mikäli mukaan saadaan samanlaista dramatiikkaa kuin karsintoihinkin. En tiiä veikkaanko Tšekin menestystä yläkanttiin siksi että pidän itse kappaleesta, mut on jotenkin sellainen mielikuva että tämä on ihan pidetty yleisellä tasolla.

50 % ~ Rajatapauksia, todennäköisesti sijat 9-12:

• Malta: Emma Muscat - I Am What I Am
• Suomi: The Rasmus - Jezebel
• Belgia: Jérémie Makiese - Miss You
• Azerbaidžan: Nadir - Fade To Black

Maltan biisin sanoma voi puhutella ja Emma esiintyy kehnohkojen kappaleiden välissä, jolloin huomio saattaa siirtyä enemmän häneen. Olin UMK:n jälkeen tosi optimistinen Suomen finaalipaikan suhteen, mutta nyttemmin on alkanut epäilyttää, sillä biisin vastaanotto ei ole ollut parhain ja Italian voiton jäljiltä rokahtavalla kappaleella osallistuminen on pienoinen riski. En tiedä millaista esitystä The Rasmus on kaavaillut viisulavalle, mutta UMK:n taustagrafiikat eivät ainakaan sinällään taida sopia lavalla olevan "pömpelin" ollessa tiellä, joten toivottavasti kaikkea ei ainakaan lasketa niiden varaan... Nää loput Belgia ja Azerbaidžan on vaikeasti ennustettavissa, en jotenkin ite saa otetta näistä kappaleista ni sijoitin ne tänne välinaastoon.

30 %  ~ Jatkoon pääsy epätodennäköistä, mutta saattavat silti yllättää:

• Montenegro: Vladana - Breathe
• San Marino: Achille Lauro - Stripper
• Irlanti: Brooke - That’s Rich

Montenegro ei ole kerännyt tähän mennessä kannattajia, mut live-esitys saattaa toimia hyvänä tukena ja vahvistaa kokonaisuutta, mutten silti uskalla veikata kovin hyviä prosentteja. Esitys tulee olemaan myös San Marinon valttikortti, joskin epäilen että rokahtava kappale nähdään Måneskinin matkijana ja jää vähällä huomiolle. Irlanti ois päässyt kerrankin helppoon semiin, mutta heidän oma kappalevalintansakaan ei ole vahvimmasta päästä, joten tästä tuskin hyvää seuraa. .-D

0 % ~ Ei valitettavasti mitään mahdollisuuksia: .-(

• Pohjois-Makedonia: Andrea - Circles
• Israel: Michael Ben David - I.M
• Georgia: Circus Mircus - Lock Me In

Tää tulee olemaan onneton trio, voivoi. Elättelen silti salaa toivoa siitä, että kiinnostava esitys voisi pelastaa Georgian. </3

Esitykset tulevat tietenkin vaikuttamaan lopputulokseen älkääkä muutenkaan ottako näitä subjektiivisia ennustuksiani todesta (vaikka viime vuonna veikkaukseni olivat aika hyviä lol). Tänä vuonna kappaleiden taso ei ole kovin kummoinen eikä mua erityisemmin stressaa edes kenenkään epäsuositun suosikkini kohtalo, mut eiköhän siinä semifinaalien tulosten julkistusvaiheessa ehdi silti kokemaan pettymyksiä ja epäreiluutta. xD

Tutustutaan kilpailijoihin

Biisien kuuntelun lisäksi on hauska tutustua esiintyjiin erilaisten kulissien takaisten videoiden myötä, toivottavasti tänä vuonnakin tehtäisi jotain Looklabin kaltaisia haastatteluja. Erityisesti Chanel, Monika Liu ja WRS vaikuttavat ihanilta persoonilta! 

On myös pakko kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että esiintyjien joukossa on kaksi mysteeribändiä: Subwoolferin taustatarina avaruudesta saapuneista keltaisista susista on erikoinen ja oikeastaan vasta nyt tajusin alkaa miettiä, miksei Euroviisuissa nähdä useammin tällaisia trollaustarkoituksessa luotuja kuvitteellisia hahmoja? Pelleilybiisejä ilmenee aina toisinaan, mut en ainakaan tähän hätään muista, että Lordin tai Verka Serduchkan jälkeen viisulavalla oltaisi esiinnytty maskien tai kuvitteellisten identiteettien takaa. Kumpanenkin menestyi vieläpä hyvin, joten outoa ettei tätä ole tajuttu matkia aiemmin. .-D 

Myös Circus Mircus piilottelee todellista henkilöllisyyttään, eikä bändin jäsenistä tiedetä muuta kuin että he ovat sirkuskoulupudokkaita, tosin kertomuksen paikkansapitävyyttä on kyseenalaistettu ja epäillään että bändi olisi Georgian vuoden 2016 tyypit eri nimen takana. Valtaosa tuntuu intoilevan susi-duosta, mut täytyy myöntää että oma huomio on enemmän sirkuspoppoossa, heistä ei vaan voinut olla pitämättä tämän jälkeen (koska Backstreet Boysistä pitävät on automaattisesti hyviä tyyppejä. xD) Circus Mircus on myös tähän mennessä ainoa tämän vuoden viisuesiintyjistä, joilta olen päätynyt kuuntelemaan muutakin musiikkia viisubiisin lisäksi (ellei The Rasmusta lasketa ku heidän biisejä löytyy musakansiosta jo entuudestaan).

Jätän tähän loppuun pari hauskaa videota, mikäli haluat tutustua tämän vuoden esiintyjiin lavan ulkopuolella:

KS: Perhosbongailua

Musiikki 🎶🎧

Eipä tässä ole sen kummenpaa kommentoitavaa mielessä tämän kuun biisilistaan liittyen, kunhan ajattelin että KS-postaus kannattaa taas aloittaa musiikista, niin halukkaat voivat kuunnella biisejä lukemisen ohessa: 

Jos soittolista ei näy, klikkaa tästä!

Perhoset 🦋🌷

Päädyin yhden kävelyn aikana valokuvaamaan ohi liitäneitä perhosia, ja nää on siitä haastavahko kuvauskohde kun lähtevät lähestyttäessä niin herkästi karkuun. Innostuin kuitenkin sen verran että päätin ottaa kesälle tavoitteeksi napata kuvan mahdollisimman monesta eri perhoslajista! Tähän mennessä olen törmännyt neljään erilaiseen siipiveikkoon, saa nähdä kertyykö kokoelmaan kuinka paljon kuvia kesän aikana vai kyllästynkö jo ensi viikolla perhosprojektiini. .-D

Selviytyjien vanhat kaudet 🌴🌅

Kutoskausi kisattiin Amazonin sademetsässä, ja heimojako muodostettiin ensimmäistä kertaa naiset vs miehet -teemalla. Heimosekoituksen koittaessa kummankin heimon nuorimmat jäsenet saivat laatia mieleisensä heimojaon keskenään. Tästä kaudesta välittyi jotenkin tosi erilaiset vibat, ja välillä tuntui että kyseessä oli Selviytyjien sijaan jokin ulkonäköpainotteinen deittailuohjelma tai terapiasessio tunteiden kuohutessa. Luonnonolot vaikuttivat vahvasti pelin selviytymispuoleen, ja sateet koettelivat erityisesti naisia, jotka eivät saaneet kattoa päänsä päälle moneen päivään majan rakennuksen takkuillessa. Loppuvaiheilla tuleen syttynyt nuotiokatos poltti suurimman osan majasta ja kilpailijoiden tavaroista. Tässä suosikkini kauden kilpailijoista:

1. Christy

Kun heimot olivat rantautuneet leiripaikalleen Christyllä oli yllättäviä uutisia: Hän paljasti olevansa kuuro. Tästä koitui jonkin verran kommunikointivaikeuksia, sillä pimeän tultua hän ei kyennyt lukemaan muiden puheita huulilta ja osallistumaan keskusteluihin, minkä vuoksi Christy koki olonsa ulkopuoliseksi. Heimosekoituksen myötä hänen tilansa otettiin kuitenkin paremmin huomioon ja Christy sai rutkasti lisää itsevarmuutta onnistuneiden kisasuorituksen myötä. Selviytyjissä on aina ilo nähdä tämänkaltaisia kasvutarinoita. .-)

2. Rob

Rob oli tämän kauden kovin strategisti, joskin hänen taktiikkansa meni siinä mielessä pieleen että hän vehkeili useammassa eri liittoumassa ja suututti porukkaa tekemiensä valintojen myötä. Rob ei tyytynyt menemään valtaliittouman matkassa vaan juonitteli taustalla erilaisten salaliittolaistensa kanssa. Robin mukaan ottama hupitavara oli kyllä/ei -kysymyksiin vastauksia antava kasipallo, ja miehet tiedustelivat milloin mitäkin vastustajaheimon kaunottariin liittyviä asioita pallolta. .--D 

3. Butch

Butchin eräaidot olivat huippuluokkaa ja hän ahkeroi leirissä, varsinkin polttopuut olivat hänen pakkomielteensä. Hänen sosiaalinen pelinsä oli sen sijaan kömpelömpää, ja usein Butch oli ihan pihalla äänestyksissä. Päätyessään samaan heimoon Christyn kanssa Butch otti tämän siipensä alle, ja paljon nuorten parissa työskennelleenä Butch kertoi nähneensä monia onnistumistarinoita, ja hänen mukaansa Christyn kehitys tulisi olemaan hänelle yksi ikimuistoisimmista onnistumiskokemuksista.

4. Deena

Deena nimettiin alkuvaiheessa naisten heimon johtajaksi, ja hän loi nuorison kanssa vahvan liiton, joka hallitsi hyvin äänestyksiä. Heimosekoituksen myötä hän solmi myös salaisen liiton Robin kanssa, ja heidän oli tarkoituksena kontrolloida peliä muiden tietämättä. Deenan peli oli välillä varsin uhkarohkeaa, ja kun hän suunnitteli oman liittolaisensa vedätystä muut kääntyivät häntä vastaan.

5. Matthew

Matthew jäi heti alussa mieleen kaveeraamisestaan muun heimon hyljeksimän Danielin kanssa, ja kaksikko pystyi kommunikoimaan salaisesti keskenään puhumalla mandariinikiinaa. Matthew oli yksi Robin "sätkynukeista", mutta sotkiessaan omat pelikuvionsa Rob tukeutui enemmän Matthewiin. Leirissä vitsailtiin yleisesti siitä että Matthew olisi terapian tarpeessa, hän esim. teroitti jatkuvasti viidakkoveistään, minkä muut kokivat hieman huolestuttavaksi toiminnaksi (koska pelkäsivät Matthewin murhaavan heidät joskus yön pimeinä tunteina.. xD)

Seiskakauden teemana oli merirosvot, mikä näkyi hauskasti kilpailuissa, ja kummankin heimon rannalle oli haudattu aarrearkku, jonka sijainnista saatiin pikkuhiljaa vihjeitä. Lisäksi palkintokilpailujen voittajat saivat rosvomaisesti varastaa hävinneiden leiristä yhden käyttötavaran. Kilpailun alku poikkesi tavallisesta tyylistä, kun kilpailijat heitettiin kirjaimellisesti tyhjän päälle mukanaan pelkästään päällään olevat vaatteet. He saivat käyttöönsä hieman rahaa, jolla pystyi ostamaan tarvikkeita paikallisesta kylästä, missä oli kielimuurin myötä omat haasteensa. Vähän ennen heimojen yhdistymistä pudotetut pelaajat ilmestyivät kisapaikalle ns. kolmantena heimona, ja heillä oli mahdollisuus äänestää porukkaa takaisin peliin, mikäli he päihittäisivät muut heimot kisassa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun pudonneet pelaajat saivat mahdollisuuden palata peliin. Tämän kauden pariin oli nostalgista palata, sillä tää oli aikoinaan ensimmäinen aktiivisesti seuraamani Selviytyjien kausi ja mieleen oli jäänyt yllättävän paljonkin yksityiskohtia, muistin esim. finaalikolmikon. En tiedä johtuiko juurikin tuosta nostalgiapuolesta, mut tätä kautta oli tosi hauska katsoa, suosittelen ehdottomasti! Dylanin ainakin olisi hyvä nähdä tämä, sillä kaudella käsiteltiin kaikki hänen "housuongelmansa" valuvista pöksyistä miesten hameisiin. .--D Top 5 -lista kauden kilpailijoista:

1. Rupert

Rupert oli tosi hyvä kilpailija juuri tälle kaudelle, sillä samassa pakkauksessa on hurja merten kauhu ja herttainen nallekarhu. <3  Vesi on Rupertin elementti, ja hän dominoi kaikkia siihen liittyviä kilpailuja sekä toimi kalastajana leirissä. Rupert ajattelee aina toisten parasta ja luopui pari kertaa voittamastaan palkinnosta ilahduttaakseen muita. Vaikka Rupert olikin super nöyrä persoona, hän kohosi taitojensa myötä merkittävään asemaan leirissä, ja välillä muita ärsytti miten suuri valta Rupertilla oli äänestyksiin liittyen. Ehdottomasti koko Selviytyjien legendaarisin pelaaja!

2. Lillian

Lapsena tapanani oli jostain syystä kannustaa aina vanhuksia (miks käytän mennyttä aikamuotoa, ainahan näistä top 5 -listoistani löytyy kauden vanhimmat pelaajat, eli ihan ajankohtainen käytäntöhän se yhä on, vanhukset on usein niin ihanan symppiksiä<3) ja Lillian oli aikoinaan eka suosikkini. Lil jäi alussa valtaliittouman ulkopuolelle ja putosi pelistä, mutta hän onnistui myöhemmin palaamaan ja pysyi tällä kertaa jatkossa finaaliin saakka, sääli ettei voittanut koska olisi todellakin sen ansainnut!

3. Jon

Päätin jo kesken kauden katselun ettei Jonny Fairplaylla olisi mitään asiaa listalleni, sillä tämän keplottelevan kaverin peli oli kaikkea muuta kuin reilua. Lopulta oli pakko myöntää itselleni lupa päästää hänet mukaan - mutta ei viimeistä sijaa korkeammalle. No, kuten näette, jouduin antamaan periksi siinäkin suhteessa, ja tässä sitä nyt ollaan... Jon oli varsinainen kiusankappale ja oli osallisena varmaan kauden kaikissa huutoriitelykohtauksissa. Hänen kaikista kieroin liikkeensä oli, kun läheisten vierailupäivänä hän valehteli isoäitinsä kuolleen ja muu porukka antoi säälistä hänen voittaa palkinnon.

4. Sandra

Sandra ei ole jostain syystä jäänyt mieleeni kovin erikoisena pelaajana voitoistaan huolimatta, mutta kiinnostuin hänen strategioinnistaan aika äskettäin näkemälläni Game Changers -kaudella ja odotin sen jälkeen että pääsisin näkemään hänen voittokausiaan uusiksi. Tällä kaudella Sandra kulki aika taustalla eikä menestynyt kisoissa kovin hyvin, mutta hänen sosiaalinen pelinsä oli kirjavaa: Hän kykeni olemaan samaan aikaan luotettava liittolainen ja aiheuttamaan kaaosta leirissä. Hänen yksi merkittävimmistä menestymiskonsteista oli mennä vaihtelevasti mukaan eri äänestysporukoihin ja olla avoin uusille suunnitelmille.

5. Ryan

Vitossijalle olisi ollut useampikin kiva ehdokas, mutta päädyin lopulta valkkaamaan Ryanin. Hänen pelissään ei ole juuri kehumista (=oli osana "häviäjäheimoa" ja päätyi lopulta ensimmäiseksi tuomariston jäseneksi). Yksi hauska hetki oli kun Ryan alkoi kaveerata rannalla olevan pelikaanin kanssa; hän sai silittää ja kanniskella lintua, ja Peteksi nimetty pelikaani tuli jopa kerran vierailemaan heidän majassaan. .-D

Kasikaudella 18 tuttua pelaajaa tekee paluun! Kiintoisana huomiona mainittakoon, että aiemmilta kausilta oli poimittu kokonaisia liittoumia (esim. Richard-Sue-Rudy , Jerri-Amber , Tina-Colby , Ethan-Lex-Tom), mutta heidät oli sijoitettu alussa eri heimoihin. Vanhat kaverukset eivät kylläkään tehneet pelin edetessä yhteistyötä, vaan uudet heimorajat määrittivät peliä enemmän. Kilpailijat jaettiin ensimmäistä kertaa kolmeen eri heimoon, ja he eivät saaneet aloituksessa käyttöönsä muuta kuin yhden viidakkoveitsen ja pannun veden keittämisträ varten - ainut vaan että yksikään heimo ei saanut tulta syttymään moneen päivään. Yhdessä palkintokisassa hävinneen heimon jäsenet jaettiin voittaneiden kesken, mutta muuten varsinaista heimosekoitusta ei oikeastaan tapahtunut (heille kyllä arvottiin yhdessä vaiheessa uudet huivit, mutta samat porukat päätyivät uudestaan yhteen lähes ennallaan, joten ei sitä oikein voi sekoitukseksi kutsua xD). Kauden kiinnostavimmat kilpailijat:

1. Robin & Amberin romanssi

Amber ja Rob olisivat yksilöinä vasta jossain sijoilla 4-5, mutta heidän Selviytyjä-rakkaustarinansa on se asia, mikä tästä kaudesta jää päälimmäisenä mieleen, joten omistin ykköspaikan heidän romanssilleen. xD Taktikointimielessä alkanut flirttailu muuttui nopeasti oikeiksi tunteiksi, ja draaman kaari oli valmis kun rakastavaiset päätyivät yhden jakson ajaksi eri heimoihin. Rob oli huolissaan tyttönsä kohtalosta ja pyysi kilpailun jälkeen Lexiä pitämään huolta Amberista. Kumpikin selvisi yhdistymiseen asti, ja kaksikko ehti käydä jo kilpailun aikana ensitreffeillä päästessään palkintomatkalle keskenään. Kohtalon täytyi puuttua peliin, sillä heistä tuli lopulta finaalikaksikko, ja ennen tulosten julkistamista Rob kosi Amberia suorassa tv-lähetyksessä. 

2. Shii Ann

Mikähän siinä on kun kummallakin pelikerrallaan Shii Ann joutui kanssakilpailijoiden vähättelemäksi; hänen pelitapaansa moitittiin päin naamaa, ja yhdistymisen jälkeen vähemmistöön jääneenä hän ei voinut tehdä käytännössä mitään pelinsä jatkamiseksi. Hän ei kuitenkaan lannistunut, ja oli aivan mahtavaa kun Shii Ann voitti koskemattomuuden ja sai vähän kukkoilla häntä latistaneille pelaajille.

3. Lex

Odotin erityisesti Lexin näkemistä tällä kaudella, mut vähän petyin hänen pelitapaansa. Monet haluavat toisella pelikerrallaan tehdä näyttävämpiä liikkeitä, mihin sit kuuluu selkäänpuukotukset ja juonittelu. Oli ikävää seurata, miten Lex oli valmis uhraamaan ystävänsä aiemmalta kaudelta sekä oman liittolaisensa heimoneuvostossa. Hän pääsi kuitenkin maistamaan omaa lääkettään, kun Rob ei tehnytkään lupaamaansa vastapalvelusta Amberin suojelusta.

4. Jerri

Jotenkin outoa että otin kaikista vaihtoehdoista juuri Jerrin mukaan listalle, mut mielestäni hän oli kehittynyt tosi paljon ihmisenä ensimmäiseen pelikertaan verratessa (vaikka muut väittivät ettei hän ole muuttunut ollenkaan.) Jerri pääsi kostamaan aiemmin samalla kaudella pelanneille "vihollisilleen" Colbylle ja Tinalle äänestämällä nämä ulos pelistä.

5. Ethan

Entiset voittajat otettiin heti alussa kohteeksi, mutta Ethan onnistui sinnittelemään mukana pisimpään. Hänen pelinsä ei kuitenkaan ollut kovin menestyksekästä, ja vaikka hän oli fyysinen kilpailija, eivät hänen vastuullaan olleet tehtävät menneet kovin usein putkeen. Hänellä oli myös ongelmia liittojen muodostamisessa kun hänen kontaktinsa tiputettiin pelistä. Ollessaan itse putoamisvaarassa Ethan lähestyi Afrikka-kauden kaveriaan vedoten heidän ystävyyteensä, mutta Lex ilmoitti pitävänsä ystävät ja pelin erillään.

Näihin aiemmin näkemiini kausiin on jännä palata, sillä on mielenkiintoista seurata, mitkä tapahtumat ovat aikoinaan painuneet mieleen. Samalla saa myös vähän pelätä, millaisia muistoja yllättäen puhkeaa n. 15 vuoden takaa, koska kellä muka on hyviä muistoja omasta teini-iästä? XD 

Eldaryan ja FS:n pääsiäistapahtumat 🐣🐰

Ilahduin kun FS:n pääsiäistapahtuma oli toteutettu samalla kaavalla kuin viime vuoden kesätapahtuma, sillä se on suosikkini näistä vakiintuneista tapahtumatyypeistä. Tykkään kun tekemistä on monipuolisesti ja mielenkiinto pysyy mainiosti yllä läpi tapahtuman (yleensä kyllästyttää loppua kohden.) Minipeleissä menestymällä voi edistyä tapahtumassa nopeammin, mutta kalastuspeli ei kuitenkaan ole vahvuuteni, ja taas jouduin ostamaan muutaman nopan kun en saanut lautapeliruutuja tyhjäksi lisäpäivistä huolimatta. Tiesin jopa entuudestaan yllättävän monen dialogin vastauksen (ja osan arvasin onnistuneesti cx) niin väärät vastaukset eivät hidastaneet peliä kamalasti. Tapahtuman päätyttyä on ollut suorastaan tyhjä olo, TP:itä hakiessa liikutan tottumuksesta hiiren automaattisesti tapahtumapainikkeen kohdalle vaikkei sitä enää ole...

Eldaryan tapahtuma olikin sitten oikeastaan pelkkää pettymystä toisensa perään: Aiempien vuosien asut oli poistettu tapahtumakartalta ja uudet oli järkyttäviä, matopeli on niin lällyhelppo että sen pelaaminen on mahdottoman tylsää eikä kuvan ympärille oltu kehitetty mitään kerrontaa. Pupukumppani on sentään soma ja sain napattua hänet ensiyrittämällä. <3

Tarkistin aiemmasta postauksesta että nämä kaksi tapahtumatyyppiä on olleet aiemminkin päällekäin, oisin vaan voinut suoraan kopioida vanhan postauksen jutut lol.

Kaikki Wii-pelini

Multa pyydettiin Wiipelien esittelypostausta, ja oli sen verran kiva idea että päätin ryhtyä tuumasta toimeen! Näytän tähän samaan syssyyn myös "Wii-setuppini", joten aloitetaan siitä:

Wii-konsoli on olkkarin telkkariin kytkettynä. Tää ei ole mikään ihanteellisin paikka, koska telkkarin edessä on tuoleja, jotka täytyy aina siirtää pois tieltä ennen pelihetkeä, koska siis toi tuolin käsinoja osuu ihan täydellisesti tuon liikkeentunnistimen tielle. Harmi myös että telkkari on ihan kiinni seinässä, jolloin vain yhdelle pelaajalle on varattu suora näköyhteys telkkariin ja muut joutuu istumaan sivummalla (mutta koska pelaan 99% yksikseni se ei tietenkään ole ongelma).

Telkkarin valmiustilaa pidetään aina niin pahana sähkonkulutuksen kannalta enkä tiedä koskeeko vastaava myös Wii-konsolia, mut kiskon aina varoiksi pelikerran päätteeksi johdot irti seinästä. Huhhuh, ensin tuolien siirto ja sit vielä lisävaivana johdon kiinnitys kun aikoo pelata, ei sitä pääse elämässä helpolla. xD Oon muuten tosi huono johtojen ja muiden kaapeleiden kanssa enkä osaa asetella niitä siististi, kattokaa ny miten rumalta tuo telkkarin edusta näyttää kaiken maailman johtojen kulkiessa tuosta edestä. .--D

Telkkarin alapuolella olevien kaapin ovien takaa paljastuvat sitten ne Wiipelit sekä kaikki ohjainhärpäkkeet. Pelit eivät ole minkäänsortin järjestelmällisessä teema- tai aakkosjärjestyksessä, vaan niiden paikat vaihtelevat pelaamisaktiivisuuden mukaan: Oikeassa reunassa on viimeisimpänä pelatut pelit, ja vasemmassa nurkassa oleviin peleihin ei ole koskettu useampaan vuoteen. Eli kuvaushetkellä tanssipelit ovat olleet ahkerimmassa käytössä. Oon muuten usein pohdiskellut, mikä noiden koteloiden alakumassa olevien kolmioiden värivalintojen taustalla on, sillä ne eivät riipu ainakaan pelin valmistusvuodesta, valmistajasta tai ikärajasta ja häiritsee kun en ole saanut pääteltyä niiden tarkoitusta, jos jollakulla on tietoja aiheesta niin saa jakaa. xD

Joojoo, mennään ihan just niihin peleihin, esittelen vaan vielä nää ohjaimet sun muut oheistuotteet. Ohjaimia + nuneja löytyy 3 kpl (tosin yksi ohjain reistailee ja kaksi nunia ei tahdo pysyä paikoillaan), sit on mariokartin ratti, kitarapelin "kielet" (=toi liikennevaloilta näyttävä jutska), 2 kpl toimivia mikrofoneja sekä tollainen usb-liitäntä, mihin saisi kytkettyä neljä mikkiä samalla kertaa, mut sille ei tällä erää ole käyttöä kun toimivia mikkejä on vaan kaksi.

No niin, lopultakin pääsemme otsikon mukaisen sisällön pariin! Jaoittelin pelit kuvauksia ja kerrontaa varten näihin viiteen eri kategoriaan: Laulupelit, tanssipelit, Mario/Sonic pelit, seikkailupelit ja muut sekalaiset pelit. En aio esitellä jokaisen pelin kaikkia ominaisuuksia erikseen (vaikka melkein kiinnostais lol), mutta jos olet kiinnostunut lukemaan yksityiskohtaisempia peliesittelyjä, löytyy jokusesta Wii-pelistä arvostelu tästä vanhasta postauksesta. Linkkailen tänne sekaan myös muita aiempia postauksiani, joista löytyy lisää kerrontaa yksittäisistä peleistä.

Aloitetaan enemmistöstä elikä erilaisista laulupeleistä! Olen jaoitellut kuvassa eri sarjojen pelit yhteen, eli We Sing -sarjan pelejä löytyy 4 kpl, Sing Ittejä 3 kpl, Let's Singejä 2 kpl (joista vain toinen toimii) ja U-Sing 1 kpl. Laulupelit ovat tarjonneet paljon hauskoja pelihetkiä ja veikkaisin että nämä ovat kaikista Wii-peleistäni eniten pelattuja, nykyään ainakin usein kun päätetään Fikun kanssa jotain yhdessä pelata on valinta automaattisesti jokin laulupeli. Mainittakoon vielä etten todellakaan ole hyvä laulaja, eikä mikkiin tapahtuva huutokarjuminen ole kovin kaunista kuultavaa. XD Jos mun pitäisi valita noista kaikista suosikkini sanoisin biisivalikoiman puolesta We Sing Encore, viime aikoina ollaan Fikun kanssa myös koukututtu U-Singgiin.

Laulupelikokoelman kerääminen alkoi kymmenisen vuotta sitten Disneyn Sing It -peleistä, koska kuten kansikuvistakin voi päätellä, olivat Jonasin veljekset ja Camp Rock niissä hyvin edustettuina. .-D Pop & Party -pelejä on tullut laulettua lähes kyllästymiseen asti, ja sit toi sarjan eka peli liittyi kokoelmaan vasta viimeisimpänä kun sattui yllättäen alesta löytymään. Näistä Disneyn lastenpeleistä voi olla montaa mieltä, mut tekee toisinaan ihan hyvää fiilistellä näiden "Pystyt mihin vaan!" tai "Ole rohkeasti oma itsesi!" -tyyppisten kliseisesti sanoitettujen kappaleiden parissa. .-D

Laulupeli-innostus lähti yllättävään kasvuun joskus vuoden 2016 paikkeilla, kun jouluksi tuli ostettua Let's Sing -peli, ja laulettiin sitä Fikun kanssa useita kertoja päivässä ja muistan miten viikonloppuisin parasta oli pitkät iltalaulutuokiot. Kuukautta myöhemmin seurasi sitten We Singin Encore-pelin hankinta synttäreideni kunniaksi, ja siitä kuukausi eteenpäin hankittiin Pop hiihtolomahuviksi, eli laulupelejä alkoi yhtäkkiä kertyä hurjaa vauhtia lisää. Vanha Disney-pelin mukana tullut mikki alkoi reistailla vanhuuttaan, joten Let's Singin 2016 -version kanssa samoihin aikoihin tuli hankittua myös mikkipaketti, ja siitäkös vasta saatiin uusi ulottuvuus pelaamiseen kun pystyttiin ekaa kertaa laulamaan duettoja! Aiheesta lisää: Vertailin aika yksityiskohtaisesti Let's Sing ja We Sing -sarjojen pelejä tässä postauksessa.

Loput pelit ovat sitten olleet joululahjahankintoja eri vuosina. Yhtenä jouluna tilattiin Rock-peli, ja satuin myös löytämään We Singin peruspelin käytettynä versiona ja ostin sen salaa, joten Fiku yllättyi kun sinä jouluna laulamista tulikin odotetun yhden pelin sijasta kaksin kappalein. .-D Myös viimeisimpänä ostettu U-Sing 2 on käytettynä ostettu. 

Kätevä (vaikkakin hieman häiriintynyt) tapa tutustua tähän laulupelikokoelmaan on katsella meidän kuvaamia Bratz-laulukisavideoita. .----D

Kylie Sing & Dance -pelin olisi voinut mainita jo äskeisten laulupelien joukossa, mut tulkoon nyt tanssipuolelle kun täällä on enemmän tilaa. Just Dance -sarjan pelejä löytyypi tiiviisti vuosilta 2015-2020, tosin 2017 ei ole oma vaan ollut lainassa viimeiset neljä vuotta (en edes tajunnut erikseen mainita asiasta esim. tässä postauksessa vaan puhuin "kaikista tanssipeleistäni" niin kuin omistaisin senkin lol, kummasti se alkaa tuntua omalta kun on ollut niin pitkään lainassa. x)) ja uusin 2020 oli kuvaushetkellä Fikun luona, eli se puuttuu tästä kuvasta.

Kylie-peli oli ensikosketukseni Wiin tanssipeleihin, joskaan se ei ole enää viime aikoina ollut kovin paljoa käytössä ollessaan niin paljon alkukantaisempi JD-peleihin verratessa. Kylien helpot koreografiat olivat kuitenkin oiva tapa harjoitella tanssimista ja osasin yhdessä vaiheessa melkein kaikki tanssit ulkoa, nyt tulin itse asiassa uteliaaksi vieläkö liikkeet luonnistuisi, täytyisköhän kokeilla pitkästä aikaa!

Just Dance 2015 tuli vissiin hankittua kokeeksi jostain alennuksesta, ja siihen koukuttui sen verran että sarjan uusimmat julkaisut tuli hankittua aina siihen asti kun niitä valmistettiin Wiille. Ei kyllä haittaa vaikkei uusia pelejä olekaan enää saanut, näissäkin riittää tekemistä enemmän kuin jaksaisi tehdä. xD Yhdessä vaiheessa tanssipelit olivat lempiasiani ja pelkäsin kipeäksi tulemista, koska pidempi tanssitauko tuntui surulliselta ajatukselta. Tuolloin näitä tuli pelattua joka toinen päivä, mutta viimeisen vuoden aikana innostus on laskenut aika paljon, en tiiä onko kroppa jo alkanut "lahoamaan vanhuuttaan" ku jatkuvasti on joku paikka kipeänä, useimmiten jalkapohjat on ihmeellisillä rakkuloilla, ja välillä tuntuu myös ettei raajojen liitoskohdat kestä. Viime kesän helteillä pistin tanssit kokonaan tauolle kun homma tuntui enemmän ärsyttävältä kuin kivalta, ja nykyään viikossa tulee pelattua liikunnan vuoksi 1-2 kertaa tanssipelejä ja mukavuus vaihtelee tosi paljon, joskus on kivaa, useimmiten ei. 

Varmaan parhaat tanssipelimuistot liittyy niihin aikoihin kun pelattiin Fikun kaverin kanssa kolmisteen, ylipäätään JD:a on kivempi pelata porukalla kuin yksin. Tanssipeleistä ehdottomat lempparini ovat 2018 ja 2019!

Mario- ja Sonic-pelit eivät oikeastaan edes liity toisiinsa, mut en tiennyt miten menettelisin tuon olympiapelin kanssa, joten tulkoot nyt samaan. Nää kaikki pelit on tosi erilaisia, joten kertoilen jokaisesta erikseen:

Jos Wii-konsoli hajoaisi niin että sinne jumittuisi yksi peli sisään ja olisi pakko pelata vain sitä loppuelämä, toivoisin ehdottomasti että niin kävisi Mariokartin kohdalla. Wii tuli aikoinaan hankittua Mariokartin takia, ja se on yhä lempparini kaikista wiipeleistä. <3 Oon miettinyt pitäisikö kokeilla jotain muitakin ajopelejä, mut Mariokartissa mua kiehtoo erityisesti pelin arvaamattomuus ja jokainen pelikerta on oikeastaan erilainen + pelin ulkoasu ja grafiikat on supersöpöt!

Oon erittäin katkeroitunut siitä, että Wiin aikana julkaistiin vain kaksi Marioparty-peliä, sillä näitä olisi ollut kiva hamstrata itselle enemmänkin (tai sitten ei, ne muutti pelin formaattia ysissä paljon huonompaan suuntaan, tykkäsin enempi siitä "klassisesta" lautapelityylistä mihin ehti luoda vahvan siteen ku pelattiin vanhoja MP:itä Sepon kanssa). Parasta on maratoonata viidenkymmenen kierroksen lautapelejä, ja homma on tuplasti hauskempaa kun liittoudutaan Fikun kanssa koneita vastaan ja otetaan murskavoitto! x)

Mario ja Sonic ovat kisanneet keskenään useammissakin olympialaisissa, ja multa löytyy tollain Olympic Winter Games -versio. Tää on sellainen peli, jonka olemassaolon unohtaa useammaksi vuodeksi, ja sit yhtäkkiä ei tee mieli mitään muuta pelatakaan kuin tätä.

Sonic Colours on vauhdikas ja värikäs tasohyppelypeli, josta mulla olisi yhä jokunen keräilyesine ja huippurankki saavuttamatta, eli haastetta löytyy ärsyyntymiseen asti mikäli yrittää tavoitella täydellisyyttä. xD Aiheesta lisää: Kerroin lyhyesti pelifiiliksiäni tässä KS-postauksessa.

Näistä peleistä lempparini ovat Mariokart ja Marioparty 8, eli Mario vs. Sonic -kamppailussa voitto menee reippaasti pelien puolesta Mariolle, mutta Sonicia tykkään lukea sarjiksina.

Tomb Raidereita löytyy pari kappaletta ja oon kirjoitellut kummastakin aika perusteellisesti tässä postauksessa, joten vilkaise se mikäli haluat lukea lisää aiheesta.

Muistan kun tuo Yksisarvisleffaan perustuva Tinttipeli tuli ostettua ennen elokuvan näkemistä, ja sit joutui odottamaan kolme kuukautta ennen kuin uskalsi pelata elokuvan seikkailu -osion, koska ei tietenkään halunnut saada etukäteen juonipaljastuksia (mitä siinä ei loppujen lopuksi edes juuri ole, koska elokuvassa ja pelissä on aika erilainen juonenkulku). Tinttipeli on siitä tosi onnistunut, että yksin pelattavan elokuvanseikkailun lisäksi myös pelin multiplayer-osio on laadukas, ja elokuvan ilmestymistä odotellessa pelailtiin Fikun kanssa sitten näitä minikenttiä läpi. Aiheesta lisää: Joululahjalistani kärjessä ollut Tinttipeli sai pika-arvostelun tässä postauksessa. Muistelen että oisin kirjoittanut johonkin postaukseen myös mielipiteeni tuosta elokuva-osiosta, mutten kehdannut liiemmin kaivella vanhoja postauksia ku alkoi hävettää niissä ollut Tintti-ihkutukseni. xD

Captain Morgane eroaa näistä muista seikkailupeleistä siinä, ettei se ole jatkuvaa pahisten hakkaamista ja päätöntä juoksentelua, vaan peli etenee selkeän dialogin ja ympäristön tutkimisen merkeissä, on siis hieman rauhallistempoisempi. Aiheesta lisää: tässä KS-postauksessa.

Konsolin mukana tullut Sporttipeli oli pitkään käyttämättömänä ku pelattiin mieluummin pelkkää Mariokarttia ekat kuukaudet. .-D Jossain vaiheessa tuli vedettyä aika säännöllisestikin pelin päivittäistä "kunto-ohjelmaa", ja lempparini lajeista ovat tennis ja pesis. Liikuntaa tässä on kyllä 0%, sillä oon aina pelannut istuen. xD

Toista peliohjainta ostaessa WiiPlay sisältyi samaan settiin, ja tää on kyllä yks turhimmista Wii-peleistä. Siitä huolimatta tähänkin voi onnistua koukuttumaan, jos tavoittelee huipputuloksia pakkomielteisesti. xD

Kitarapelin toimintamekanismit ja grafiikat on aika kököt, mut sentään pelaamisen ohessa saa kuunnella hyvää musiikkia, ja pelin kautta tuli tehtyä jokunen uusi biisilöydös + mukana sattui olemaan myös mun ja Fikun aika isojakin suosikkeja (Fall Out Boy, Jonas Brothers) mikä on aika yllättävää, yleisesti tanssi- ja laulupelien musiikki ei ole juuri mieleeni. Pelin kovin vaikeusaste on ihan mahdoton, saan käteni useammaksi päiväksi kipeäksi jos erehdyn kokeilemaan sitä, koska pelatessa käsi vääntyy ihan luonnottomiin asentoihin. xD

Apinapelissä itselleen saa oman lemmikkiapinan. Kokeilin peliä kerran, enkä ole palannut siihen toistamiseen. 

Sims 3:n wiiversio on aika buginen, mut mulla on silti sen pelaamisesta parempia kokemuksia kuin kolmosen tietokoneversiosta joka toimii vielä huonommin, aika surkuhupaisaa. xD Parasta pelissä on simlish-versio 3OH!3:n Double Vision -kappaleesta, aina kunnon bileet kun se pärähtää soimaan stereoista! Nanana, nanananaa...

---

Teen blogiini sisältöä itseäni kiinnostavista aiheista enkä lukijoiden toiveista, mut jos teillä on mielessä postausideoita, joita kykenen tekemään tai bongaatte vaikka jostakin tekstistäni jonkin ohimennen mainitsemani asian josta olisitte kiinnostuneita kuulemaan lisää, niin saa toki laittaa ehdotuksia tulemaan! Oon myös jo vuosia haaveillut et tekisin Q&A-postauksen, mutten sit koskaan ole viitsinyt koska pelkään ettei ketään kiinnostaisi lähettää sitä varten kysymyksiä, ni jos teillä on jotain kysyttävää ni saa niitäkin kommenttien kautta esittää.

ESC 2000-2019: Albania

"ESC 2000-2019" -sarjassa järjestelen jokaisen maan euroviisubiisit mieleiseeni parhausjärjestykseen tämän kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolta! Arvostelen joka vuoden ehdokkaan sekä biisin että esityksen hyvyyden perusteella pistein 1-3. Tällä kertaa vuorossa on Albania.

Ei hyvänen aika, en ole ollut minkään listan kohdalla yhtä tylsistynyt, Albanian viisuhistoria ei ole ainakaan omaan makuuni, joten pahoittelen jo heti tähän alkuun ettei mulla ole monestakaan kappaleesta juuri mitään hyvää sanottavaa.

Top 10 Albanian kappaleet:

10. Olta Boka - Zemrën E lamë peng (2008) 
Kappale ♫ Esitys ♫

Katsoin esityksen kahteen kertaan enkä silti keksi siitä mitään sanottavaa. "Visuaalinen" oli ainoa sana jonka kirjasin muistiinpanoihini, ja viittasin tällä taustan grafiikoihin. Biisi herättää tietynlaista kiinnostusta, mutta kappalearvio jää silti vain yhteen nuottiin.

9. Eugent Bushpepa - Mall (2018) 
Kappale ♫ Esitys ♫

Biisi ei ole kummoinen, mut Eugent on nätti partaveikko jota jaksaa kyllä katsella kolmisen minuuttia. Hänellä on myös tosi monipuolinen ääni, ja komeat pitkät huudahdukset elävöittävät esitystä hieman.

8. Lindita - World (2017) 
Kappale ♫ Esitys ♫

Lindita näyttää vähän hämmentyneeltä suurine silmineen, ja hänkin osaa käyttää mitä mainioiten ääntään (ja keuhkojaan) pitkissä huudoissa. Esityksen alkupuoli on ihan lupaava, mutta loppua kohden ei sitten tapahdukaan enää mitään. 

7.Kejsi Tola - Carry Me in Your Dreams (2009)
Kappale ♫ Esitys ♫

Esityksessä on yritystä, mutten valitettavasti voi antaa tälle oudolle roolileikille yhtä nuottia enempää. Biisi alkaa raivostuttaa mitä enemmän sitä kuuntelee.

6. Luiz Ejlli - Zjarr e ftohtë (2006) 
Kappale ♫♫ Esitys ♫

Sekä biisi että esitys ovat kiinnostava yhdistelmä perinteitä ja modernia menoa (tai no, voiko yli kymmenen vuoden takaisesta kappaleesta käyttää sanaa "moderni". xD) Kappaleessa on mukaansa tempaava reipas rytmi!

5. Elhaida Dani - I’m Alive (2015) 
Kappale ♫♫ Esitys ♫

Taas esitys josta ei vain keksi mitään sanottavaa vaikka sen katsoisi kuinka moneen kertaan, lavalla ei tapahdu mitään vaikuttavaa. Mut vaikka esitys on hieman onneton on kappale jäänyt hyvin mieleen.

4. Rona Nishliu - Suus (2012) 
Kappale ♫ Esitys ♫♫

Biisi on ehkä kymmenen vuotta vanha, mutta niin legendaarinen ettei se jää unholaan. Rona on ilmeikäs esiintyjä ja hänen halveksuvat katseensa sekä dramaattiset pitkät huudahdukset ovat esityksen suola. Tunne välittyy myös katsojalle vaikkei ymmärtäisi kieltä.

3. Jonida Maliqi - Ktheju tokës (2019)
Kappale ♫ Esitys ♫♫

Esityksessä vallitsee mystinen ja ihanan tummanpuhuva tunnelma, joita tehostetaan hyvin lavaefektien voimin. Biisi ei ole kovin kiinnostava.

2. Juliana Pasha - It's All About You (2010) 
Kappale ♫♫ Esitys ♫♫

Ehdottomasti paras biisi minkä Albania on Euroviisuihin lähettänyt! Esitys toimii jopa ihan hyvin; lavalla on kivat värit ja hyvät kuvakulmat eloittavat menoa.

1. Ledina Çelo - Tomorrow I Go (2005) 
Kappale ♫♫ Esitys ♫♫

Eloisa biisi ja hurmaava laulaja herättävät kiinnostuksen heti ensisävelistä lähtien. Esitys on rakennettu hyvin ja ohjelmaa löytyy jokaista musiikkikohtausta myöten. Taustatanssijat voisi feikata soittamisen vähän paremmin, nyt he heiluttelevat jousia silloinkin kun viulut eivät sisälly instrumentaaliin.

Bonus - Listalta poisjääneet:

• Anjeza Shahini - The Image of You (2004) Kappale ♫ Esitys ♫
• Frederik Ndoci - Hear My Plea (2007) Kappale ♫ Esitys ♫
• Hersi Matmuja - One Night's Anger (2014) Kappale ♫ Esitys ♫
• Eneda Tarifa - Fairytale (2016) Kappale ♫ Esitys ♫
• Adrian Lulgjuraj & Bledar Sejko - Identitet (2013) Kappale ♫ Esitys ♫
• Aurela Gaçe - Feel the Passion (2011) Kappale ♫ Esitys ♫

Katso aiemmat top kympit:

Alankomaat · Albania · Andorra · Armenia · Australia · Azerbaidžan · Belgia · Bosnia ja Hertsegovina · Bulgaria · Espanja · Georgia · Irlanti · Islanti · Iso-Britannia · Israel · Italia · Itävalta · Kreikka · Kroatia · Kypros · Latvia · Liettua · Malta · Moldova · Montenegro · Norja · Pohjois-Makedonia · Portugali · Puola · Ranska · Romania · Ruotsi · Saksa · San Marino · Serbia · Slovakia · Slovenia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Turkki · Ukraina · Unkari · Valko-Venäjä · Venäjä · Viro

Mitäs te muut tykkäätte Albanian viisubiisitarjonnasta? .-)