keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Miten matikka...

... voikaan olla niin vaikeasti ymmärrettävää? .-P Aloittelin eilen matikan ekan kurssin kirjan pläräämistä, ja varmaan puolet asioita on mulle ihan vieraita, vaikka niiden ehkä pitäisi olla hallussa, helpoimpia juttuja kun ovat (olevinaan). 


Yo-kokeet tosiaan lähestyy päivä päivältä. Onhan tässä vielä melkein pari viikkoa aikaa lukea, mut tiedän jo nyt, etten todellakaan ehdi kaikkea kerrata. .-P Sit kaiken lisäksi kirjoitan nyt kolme ainetta, joten lukemista on reilusti enemmän kuin aiemmilla kerroilla, jolloin on tarvinnut valmistautua vain yhteen kokeeseen. Toisaalta nyt on lukuloma, joten ei muita koulun kursseja ole nyt vaivana, ja saa nukuttua hyvin ym. .-D Oon kyllä aika epäileväinen ton matikan kanssa, kokeesta täytyisi tulla tosi helppo, jotta mulla olisi läpipääsymahdollisuuksia. Toisaalta hallitsen melko hyvin syventävien kurssien asiat, joista yleensä yo:ssa kysellään helppoja juttuja, joten toivoa saattaa olla.. .-D Kaikki riippuu oikeastaan siitä, tuleeko kahteen ekaan tehtävään helppoja tehtäviä. Bilsan kanssa menee sit paremmin, oon melko hyvin perillä 1-2 ja 4-5 kurssien asioista, ja tänään jo vähän aloittelin kolmoskurssin kirjan lukemista. Ja äikkään ei tarvii lukea ollenkaan, esseekoe tuntuu sinänsä melko hepolta. .-)

Yo-kokeiden lisäksi murheita ja stressiä aiheuttaa myös ne suorittamattomat tetit.. Kuten arvelinkin, opo unohti soitella niihin paikkoihin, joita mietittiin silloin pari viikkoa sitten yhdessä, ja se lupasi ottaa niihin yhteyttä, mut ei oo ainakaan mulle ilmoitellut mitään.. Että pitäisi sille laittaa viestiä ja kysellä, onko mitään tet-paikkaa tiedossa mutta en vielä raaski, vasta loppuviikosta, ettei tälle viikolle ainakaan tule mitään järkättyä mitään. .-D Noh, ainakin noissa tettailuissa tulisi harjoiteltua julkisilla matkustamista ja vieraassa kaupungissa liikkumista itsenäisesti, kun olis noita pääsykokeita tuossa keväämmällä mahdollisesti edessä. .-P Katselinkin jo Metropolian käsikirjoitus-koulutukseen liittyviä ennakkotehtäviä, ja vaikuttivat ihan kivoilta, jos ne sais tehtyä ja lähetettyä ajoissa.. Kivoja aiheita osui noihin tämän vuoden ennakkotehtäviin, en tosin ole vielä yhtään miettinyt, mistä kirjoittaisin missäkin tehtävässä. .-P

Sit ihan yleinen huoli tulevaisuudesta on ollut mielessä. Epäilen jatkuvasti, onko jatko-opintosuunnitelmani sittenkään sellaisia, joita todella haluaisin. Tuntuu myös todella epätodennäköiseltä, että oikeasti pääsisin jonnekin opiskelupaikkaan. Noissa mun valinnoissa monesta hakijasta vain muutama pääsee sisään, enkä oikein usko olevani kykenevä olemaan heidän joukossaan. Tällä hetkellä tekisi vain mieli käpertyä loppukevääksi ämpän kanssa peiton alle ja nukkua siellä kesään asti. En koe olevani tarpeeksi kypsä muuttamaan pois kotoa, mutta jatko-opintojen kannalta se on melkeinpä välttämätöntä, ellen halua tuhlata kaikkia rahojani ja puolta päivää koulumatkoihin.. No, saa nähdä, mihin elämä minut tulee johdattamaan. Koitan nyt kuitenkin keskittää voimavarani noihin yo-kokeisiin, ja vasta niiden jälkeen miettiä noita muita juttuja tarkemmin.

No juu, sitten jotain vähän mukavampaa tähän loppuun vielä, ennen kuin palaan ympäristötehknologian pariin. Vanhoja matikan muistiinpanoja selatessani bongailin aika paljon vanhoja piirustuksiani, joita tylsien tuntien viihdykkeeksi oli tullut piirrettyä joskus aikoinaan. .-D Nykyään piirtelylle ei ole paljoakaan jäänyt aikaa, sillä ton uuden open kanssa työskennellään jatkuvasti muistiinpanoja tehden, jolloin piirtelylle ei jää edes aikaa. .-D Nyt keräsinkin jonkinlaisen kollaasin piirustuksistani koulupapereideni reunoilta:


Tuossa on kuvia parilta edelliseltä vuodelta, ja mukana on myös ihan tuoreita eilisiä töherryksiä. .-D En ole mikään mestaripiirtäjä, ja tähänkin keräsin vain niitä "harvoja onnistuneita" kuvia. En oikein tiedä, millaiseksi piirtämistyyliäni kuvailisin. Me piirrettiin kutosella kuviksessa mangaa, ja piirtämistäni ihmisistä on selvästi havaittavissa jonkinsortin "mangamaisuus", mutta jotain omaa olen kuitenkin noihin lisännyt. .-D Aloin tässä miettiä, että voisin ehkä mahdollisesti julkaista tekemiäni sarjakuvia täällä, mutta en tiedä. Kiinnostaisiko ketään? .-D Täytyisi kyllä vähän sensuroida niitä, seikkailen niissä nimittäin mukana itse, joten nimet täytyisi ainakin muuttaa. .-D Mietin myös, että voisin ehkä piirtää jonkun kivan kuvan sivupohjani taustaksi, jolloin saisin blogista entistäkin omani näköisemmän, mutta saa nyt nähdä, saanko mitään mestariteosta aikaan. .-D

Huppista hui, tuli aika pitkä aika vietettyä koneella, täytyy loppupäivä opiskella ahkerammin. .-s Postailen vielä varmaan ainakin yhden kerran ennen yo-kokeita, joten pysykää kuulolla/kirjoilla. Vai mikä sana tähän sopisi? .-D



Kysymys lukijoille:
Olisitko innokas lukemaan tekemiäni sarjakuvia?
Vaihtoehto 1: Joo!
Vaihtoehto 2: Ei kiinnosta .-P

torstai 21. helmikuuta 2013

Nyt olisi...

...sitten tokan osan vuoro Veijareille. Samalla meiningillä jatketaan kuin aiemminkin jne, ei tässä siis mitään kummempaa kerrottavaa ole. Toisin sanoen aloin kirjoittaa tätä heti ensimmäisen osan julkaistuani, eikä mitään ole tässä välissä tapahtunut, että silleen. .-D Ja joo, tiedän, että kuvat menevät sivupohjasta yli, mutta en viitsi pienentää kuvia, koska sitten niistä ei näe mitään. .-P Tähän osaan mulla ei nyt ole mitään varsinaista "sopivaa" musiikkia, mut laitan tähän jonkun random-biisin iloksenne. .-)



Aiemmat osat:
Osa 1: Veijareiden Valioyksilö

Osa 2: Kaksoisolento


Valio sai kokea melkoisen yllätyksen palattuaan yksinäiseltä limusiiniajelultaan. Anelma oli pistänyt paikat uusiksi tuomillaan 18 000 §:lla, eikä Valio meinannut enää tunnistaa vaimoaankaan uudistuneen tyylin myötä, vaikka se vanhaa aika paljon muistuttaakin. No niin, ryhtykääpä sitten niihin "hääyöhommiin", Anelman elämäntavoite on saada kuusi lasta naimisiin, joten penskoja tarvitaan paaaaljon. .-D Ajattelin tässä saman tien lisäpisteitä tienatakseni hommata tälle parille 10 lasta (mikä on perhetavoitteisten mahdoton toive), kun ovat molemmat perhetavoitteisia. .-D

Tässä vielä kuvaa uudistuneesta talosta. Vaikken kovin usein harrasta talojen rakentamista simssiin, täytyy sanoa, että joku mua kiehtoo tässä hökkelissä. .-D

Anelma työskenteli jossain yrityksessä työntekijänä, joten annoin hänen pitää työpaikkansa, vaikka palkka on surkea. .-P Mutta mihinkäs sitä rahaa enää tarvitaan, kun talo on jo uudistettu ym. .-D Ja Valio kun ei vieläkään ole sitä työtä löytänyt, niin tällä eletään..


Valion kaksoisolento! Voi oikeesti, en yhtään Valiota luodessani tajunnut, että meillä on luotuna samassa naapurustossa samaa asua ja hiuksia käyttävä miessim. .-DDD Ovat kyllä niin klooneja että... Kumpikas noista olikaan meidän Valio, hui kun hämäävää...

Jeij, masukka kasvaa. .->

Kun Anelman äitiysloma alkoi, olivat pariskunnan molemmat osapuolet kotona. Jostain syystä Anelmalle ei maksettu lomapäiviltä palkkaa, ihan surkeaa. >.-o Anelman pitäisi varmaan ottaa lopputili.. Otin tämän kuvan oikeastaan siksi, että halusin esitellä sisustamaani keittiötä, joka on mielestäni aika kiva. .->

Vauveli herätti mamin aina öisin villeillä potkuillaan, mutta ei se Anelmaa haitannut. .-)

Valio ei näytä iloiselta jouduttuaan heräämään kesken unien. .-D Ja nyt sieltä syntyy...

...poikavauva, joka sai nimekseen Jonne. .-) Pikkuinen peri kaikki värinsä Anelmalta: vihreät silmät, ruskea tukka ja kakkosiho.

Vain parasta Jonnelle! Vauvelille hankittiin muhkea kehto hyvillä pehmusteilla, kyllä tuolla kelpaa kölliä. .-)

Eipä siinä sitten ollut aikaa pidemmille vitkasteluille, heti vaan uutta vauvaa tulemaan, jotta niitä saadaan ajoissa tarpeeksi! Pitäisi opetella tekemään juustokakkua..

Anelma pääsi taas töihin, joten Valio vietti yhä työttömänä päivät Jonnen kanssa kotona.

Valio onnistui jopa sytyttämään suvun ensimmäisen tulipalon polttaessaan hampurilaiset pohjaan. .-z Tämän jälkeen hän ei uskaltanut kokata kyseistä ruokaa pitkään aikaan saamiensa traumojen vuoksi.

Eipä Anelma kauaa ehtinyt äitiyslomalta kotiuduttuaan töissä käymään, kun jo ilmeni, että hän oli uudestaan raskaana. .-D

Ja nyt jo juhlimme Jonnen synttäreitä, hui kun aika rientää. .-D

Jonne perikin sitten vastapainoksi naaman piirteensä suoraan isukilta, tykkään!

Jonnen opettaminen jäi suurimmaksi osaksi Valion vastuulle, sillä Anelma oli väsynyt raskautensa vuoksi.

Jonne on aivan mahdoton veijari, useampaan kertaan sain hänet kiinni haisevien pullojen maistelusta. .-D

Rupeaa tämä tahti kiihtymään, kuten varmaan huomasittekin. En ole kovin ahkera kuvaamaan hupipelatessani, joten lähinnä vaan tuommoisia päätapahtumia tulevat jatkossakin osat sisältämään ja varmaan suurimmaksi osaksi vauvojen naamakuvia, kun niitä tuossa myöhemmin tulee lissää. .-D Sori muuten kun en ole aikoihin kirjoitellut, mutta mulla on nyt hiihtolomalla ei ole blogi-aikaa, kun Fikun kanssa puuhaillaan muuta. .-P

Kysymys lukijoille:
Jonne?
Vaihtoehto 1: ♥
Vaihtoehto 2: ei oikein herättänyt kiinnostustani..

tiistai 12. helmikuuta 2013

Lukulomasta huolimatta...

...saan ravata koululla melkeen joka toinen päivä. Laitoin opolle viestiä, että en ole käynyt vielä yhdessäkään tetissä (ja niitä pitäisi maaliskuun loppuun mennessä olla käytynä 3) ja se pyysi mua käymään.. Ei sentään ihan turha reissu sen takia tule, huomasin, että tälle päivälle oli muutenkin abeille jotain ohjelmaa. .-D Kiva jos en ois tajunnu ja ois jääny tulematta.. Nyt tässä sit pitää puol tuntia ootella ennen mun opokeskustelu-ajan alkamista, ja yrittää olla jännittämättä turhaan. Mä kyllä ihmettelen, että toi opo niin rauhallisesti vaan vastasi mun viestiin, että "tule käymään, kyllä me sinulle jotain keksitään", vaikka mä oisin kyllä ansainnut jotain nipotusta siitä, että olen jättänyt tet-hommani kokonaan suorittamatta näiden neljän vuoden aikana. .-D

En vaan ole yhtään mielissäni noista teteistä, koska matkat tulee hirmu kalliiksi ja sit en kuitenkaan löytäisi yksinäni vieraassa kesossa oikeaan paikkaan ja muuta pelottavaa. .-s Mut ei auta, opo ilmoitti, ettei noita pysty korvaamaan mitenkään, että nyt noi tetit ois sit kärsittävä. Joo, ja voisin ottaa uuden asenteen niiden kanssa, tällä mielellä koko homma varmaan menee pilalle. .-D Jos lukaisis jonkun blogimerkinnän tässä ootellessa, sais ajatukset muualle..

Hmm, kello on kymmentä yli sovitun tapaamisajan, mutta opo vaan keskustelee tuolla jonkun muun kanssa. >.-o Pitäiskö olla epäkohtelijas ja mennä keskeyttämään ne, vai venata vielä ja pahimmassa tapauksessa missata koko opokeskustelu, jolloin aika pitäisi varata uudestaan.. Jaahas, no nyt noi lopettikin juttelun, let's go..

_______________________

Hmhp. Meillä meni opon kanssa puolet ajasta siinä, kun kateltiin mun jatko-opintosuunnitelmaa ja täydennettiin sitä. .-D Aina opo jaksaakin huomautella, että valitsemani hakukohteet ovat ehkä liian haastavia ja muuta masentavaa.. Lisäiltiin jokunen amis-haku sinne listaan, että mun täytyy taas sitäkin päivtellä, puuh.. No niitä tettejä saatiin alustavasti suunniteltua, ja opo lupasi ottaa yhteyttä niihin oppilaitoksiin ym. Ekat tetit olis ens viikolla, jos niissä kouluissa ei ole hiihtolomaa ensi viikolla. Voiku olis, en yhtään tykkäisi mennä. .-/ En ole koskaan matkustanut yksin junalla, mut kai sekin on sit viimein koettava. Isi nimittäin ei varmaankaan ehdi lähteä kyyditsemään minnekään Lahteen tai Tampereelle. Mut ainakaan tällä viikolla ei ole vielä mitään, että nautitaan nyt vielä lukuloman vapaudesta ennen noita tettejä.. Sentään nyt sain aluille nuo tet-suunnitelmat, ja parhaimmasa tapauksessa saan kaikki hoidettua ennen seuraavia kirjoituksia pois alta. .-) Opo sit kuitenkin taas unohtaa ottaa yhteyttä niihin kouluihin, ei ois eka kerta..

Mut kun mulla on tässä tätä aikaa loppu päivä, niin voinkin bloggailla kaikessa rauhassa, jätin tarkoituksella koulukirjatkin kotiin, ettei voisi opiskella. .-D Kerronpa vaikka siitä viime viikolla olleesta äidinkielen tekstitaidon kokeesta. Koe oli tosiaan tällainen. Parin edellisen vuoden tekstitaidon kokeita katellessa olin vähän huolissani siitä, miten koe tulisi menemään, mut tuossa oli ihan kiva teema ja pääsin siihen hyvin mukaan, paremmin mitä esim. syksyn tekstitaidon kokeen urheilu-teemaan. Eihän tossa tekstitaidossa oo tarkoitus omia mielipiteitä kertoa, ettei se yleistietämys välttämätöntä olisi, mut toi koe vaikutti heti ensisilmäykseltä ihan mukavalta. .-> Vastasin 2, 3 ja 4 tehtäviin. Ekaa essettä teinkin melkein sen kolme tuntia, ja siinä sitten pieni paniikkikin ehti iskeä, kun ajattelin, etten ehdi millään tehdä kaikkia. Toka työ valmistui sit alle tunnissa, ja vikaa tehtävää varten jäi sit niinkin paljon aikaa, että ehdin melko lösöillen sitä tehdä ja jopa syödä vähän eväitä. .-D Tällä kertaa ehdin jopa saada kokeen valmiiksi, ja lähdin jo kymmenen minuuttia ennen koeajan päättymistä pois. .-D En taas oikeen osaa arvella numeroa, noita esseitä tehdessä tuntui menevän ihan hyvin, mut kokeen jälkeen taas iski joku epävarmuus, mut luulisin pääseväni läpi, en mä niin kökkö kirjoittaja voi olla. .-D Yritin aiheessakin pysyä, se on mulle välillä vaikeeta.. No mut sit on vielä se varsinainen esseekoe myöhemmin, että siitäkin tulee pisteitä. .-)

Kohta voisin käydä bilsan opelta kyselemässä koetta, wilmassa näkyi, että siitä olisi kasi tullut. .-> Sain kohotettua bilsan keskiarvonkin kasiin nyt, aiemmin se on ollut seiska. .-D Muutenkin toi edellinen koeviikko meni ihan hyvin, sain matikan ja yhteiskuntaopin kokeista ysit! Wou, tollaista ei olekaan sattunutkaan ennen. .-D Mut sit matikan kertauskurssi meni vähän huonommin, numeroksi tuli 4½.. Kiva tässä näin vähän ennen kirjoituksia havaita ettei osaakaan aineesta paljon mitään. x-D Että ton matikan kanssa saa kyllä taistella läpipääsystä. .-x Kaikki on kiinni siitä, tuleeko kahdeksi ekaksi tehtäväksi mulle helppoja asioita kysymyksiin, muuten olen pulassa. N. kahdellatoista pisteellä pääsisi läpi, eli jos kaksi ekaa tehtävää sais tehtyä virheettömästi, olis läpipääsy mahdollinen. .-D Onneksi noihin kirjoituksiin on vielä kuukausi aikaa, en kyllä varmaan silti ehdi kaikkea lukemaan. .-P

Multa alkaa taas kaikki sanomisen arvoinen loppua, joten alan varmaan lopetella tätä postausta. Katellaan, mitä tekemistä keksin sitten loppupäiväksi.. Fikulla on onneksi koulua tänään vaan yhteen asti, joten ei puol kolmeen asti tarvii kotiinpääsyä venata. .-) No juu, alan tästä lähteä, katellaan, milloin on aikaa postailla. Tai aikaahan mulla nyt olisi, mutta kotona hengatessa ei yleensä kovin paljoa tapahdu mitään, mistä postausta voisi vääntää. .-D No onko muka joskus muulloin ollut kunnon postausaiheita? .-D Mutmut, nyt häivyn.


Kysymys lukijoille:
Saatko usein kokeista ysejä??
Vaihtoehto 1: Melkeen aina
Vaihtoehto 2: Harvemmin..

lauantai 9. helmikuuta 2013

Päätin alkaa...

...tekemään pientä tarinahommelia pelaamastani LC:stä. Ajastin tämän julkaistumaan jo viime viikoksi, mutta näköjään olen säätänyt jotain, kun tämä oli yhä julkaistumattomana. .-D  Luvassa ei ole mitään huippujuonia ja hienoja lavastuksia kuten mun ja Fikun varsinaisissa tarinoissa, kunhan jotain huvikseni kirjoitan. .-D Osat ovat myös lyhyitä, n. 20 kuvaa / osa. Ei tämän lukemisesta varmaan kenellekään mitään hyötyä ole, mutta tuskin haittaakaan. Minulla ei myöskään ole huumorintajua, jonka varmaan huomaatte.. Lisäksi päivitysvälit saattavat venyä paljonkin joskus, sillä minulla ei ihan joka päivä ole omaa aikaa simssailla. Toisaalta sitten kun lukuloma tuossa piakkoin alkaa niin... ,-> Nyt minulla on kuitenkin kuvia valmiina jo jonkin verran, ja julkaisen osia vaikka parin viikon välein tai jotain. .-) Kuvat on nyt ainakin aluksi otettu pelin kameralla, minkä takia niissä vilahtelee ajatuksia, timantteja ja kattoja, sillä pelin kamera ottaa tyhmästi näytöllä näkyvän osan lisäksi pienen lisävaran yläkulmaan mukaan, mutta älkää antako sen liiaksi häiritä. Mahdollisesti vaihdan jossain vaiheessa Gadwiniin / johonkin muuhun kuvankaappausohjelmaan, kunhan sellainen saadaan koneelle ladattua. Itse LC:stä vielä sen verran, että noudatan sääntöjä ja voisin vaikka huvikseni pitää pisteistäkin kirjaa, vaikken tarkoituksella tähtää huippupisteisiin. .-D Eiköhän sitten jo viimein aloiteta. Keksin kivasti aiheeseen sopivan lukumusankin:

Miksi minusta tuntuu, että olen ylikäyttänyt
Mikan biisejä viimeisimmissä postauksissani..?

Osa 1: Veijareiden Valioyksilö


Tässä on Valio Veijari (nimestä kiitokset Fikulle <3), joka toimii haasteen aloittajana. Luonnepisteet sun muut mieltymykset on mielestäni turha edes kertoa, koska kuka niitä edes muistaa, ja mitä hyötyä ylipäänsä siitä tiedosta on lukijoiden kannalta? En itsekään yhtään muista mitä ne oli, joten senkään takia en voi kertoa. .-D Valio on perhetavoitteinen miekkonen ja haaveilee opetusuran huipusta.

"Kyllä on kätevää tämä talon rankentaminen. Köllii vaan tässä ja katsoo, miten seinät ja huonekalut ilmestyvät ympärille", Valio tuumaili sisustuksestani. Päätin, etten käytä halvempia ladattuja huonekaluja kuin halvimmat maxis-kamat ovat, sillä siitä tulee hirmuisesti helpotusta, kun mulla on esim. 1 § maksava ladattu tuoli, niin siinä on aika iso hyöty siihen verrattuna, että ostaisin sen enkä normihintaista. Sain mahtumaan kopperoon kaiken oleellisen, ja rahaa jäi jopa vähän yli, jee!

Päätettiin Valion kanssa käydä katsastamassa Siniperän yhteisötontteja! Valio tosin ryhtyi vaan paikalla olleita naisia katsastelemaan. .-D Mulle oli yllätys tuo, että Kauppa auki -lisärissä tulee nuo yöelämän ravintolavehkeet, vähänkö kivaa! Nyt jään enää sitten kaipaamaan treffejä, simejä on niin tylsä tutustuttaa toisiinsa "muuteen vaan", treffeillä se kävi niin kätevästi ja tuli tavoitepisteitäkin samalla. .-D Valion "Kuumaa kamaa" -huomiosta huolimatta näiden kahden simin välillä ei ollut salaman salamaa. >.-o

Step 1: Come a little closer
Valio jatkoi sinnikkäästi ensimmäisen epäonnistumisen jälkeen unelmakumppanin metsästämistä, ja se tuotti tulosta! Anelma-niminen sim oli mielissään Valion pienestä flirtistä. .-)

Miksi minusta on jotenkin koomista, kun tuolla vastaanottovirkailijalla, tarjoilijalla ja kokilla ei ollut "virkavaatteita" päällä, vaan tuollaisissa normiasuissa vaan oleskelivat. .-D Valio ei kuitenkaan antanut sen häiritä, vaan päätti käyttää vähät ylimääräisistä rahoistaan ateriaan, puolison metsästämisessä ehti tulemaan nälkä!


Kotiin palattuaan Valiota odotti liuta naapurustoon muuttaneesta uudesta asukkaasta kiinnostuneita simejä, joiden kanssa Valio puuhastelikin kaikenlaista loppu päivän.

Ongelmia syntyi kuitenkin vieraiden ängettyä Valion ulkohuussin kokoiseen pikkutönöön.. Minä en kyllä uskaltaisi mennä nukkumaan ja jättää vieraita yksin mellastamaan kotiini. Noh, Valio tiesi, että minä suojelen hänen tavaroitaan.

Seuraavana päivänä tapahtui jotain hämmentävää, kun Valion tervehtimä Marianne alkoi yhtäkkiä hurmailemaan Valiota. Miekkonen ei kuitenkaan pistänyt flirttiä ollenkaan pahakseen, päin vastoin hän nautti kovasti tämän naisen seurasta! Nyt Valiolla on kaksi kahden salaman tuttua, mutta kumman hän lopulta valitseekaan puolisoksi? Mariannen vai Alinan? Tulenko minä tässä kohtaa väliin ja valitsen parhaat geenit jatkoon vai miten käykään? ,-D

Valio vietti syksyn päivät sisällä uraansa varten opiskellen. Näin hänellä olisi paremmat ylenemismahdollisuudet, sitten kun lehdestä joskus putkahtaa se opetustyö..

Opetustyötä ei kuitenkaan ollut tarjolla, vaikka Valio päivittäin seurasi vapaiden työpaikkojen palstaa lehdestä. Murr, ärsyttävää tämä kakkosen työnhaku, kun millään ei tule vastaan sitä etsittyä työtä.. Valio ei suostunut valitsemaan muutakaan uraa edes väliaikaiseksi, hän aikoo tavoitella vain ja ainoastaan unelmauraansa.

Laskuja tuli, mutta onneksi niin vähän, että Valion säästöt riittivät niihin hyvin. Pitkällä tähtäimellä tämä ei kuitenkaan olisi kovin hyvä järjestely, pelkkiä menoja mutta ei yhtään tuloja...

Step 2: Rest upon my shoulder
Lopulta minä ja Valio päätettiin, että Anelma on hyvä kumppani. .-) Ei Mariannessakaan mitään vikaa ollut, otin Anelman siksi, että Valio tunsi hänet paremmin ja halusin saada nopeasti Valiolle puolison. .-D

Step 3: I'm calling you baby
Sitten vaan kihloihin...

Step 4: We can get married
...Ja naimisiin! Täytyy tähän väliin intoilla, miten kivaa on, kun nykyään saan kutsua juhliin 7-8 simiä kerralla! Aiemmin vierasmäärä on saanut olla vain 2 simiä, ja olen aina ollut kateellinen muiden simsseistä, mutta nytpä minäkin saan suuret juhlat, hähhähhää. .-D

Tyynysota oli suositty leikki juhlavieraiden keskuudessa. Talon takana oli näiden lisäksi vielä yksi leikkijäpari. .-D

Juhlat loppuivat ja limusiinikyyti saapui, mutta..

Anelma vieköön keskeytti limusiiniin menonsa, enkä saanut laittaa häntä enää uudestaan kyytiin, ärsyttävää.. .-P Noh, niinpä limppa karisi pois mukanaan vain Valio, että mukavaa häämatkaa vaan hänelle. .-D

Anelma päätti lähteä sitten omalle matkalle, kun Valiokin pääsi.

Ja matka vei vaatekauppaan! Haluan haastetta peliin enkä aio käyttää osta vaatteita kotona ilmaiseksi -naulakkoa, sillä vaatteiden hankkiminen on oikeasti tosi rahakasta puuhaa! Nyt olen kuitenkin ilkeä ja poikkaisen osan tähän, ja näette Anelman uudistuneen tyylin vasta ensi osassa. .-D

Kysymys lukijoille:
Kumman naisen olisit toivonut tulevan Valion kumppaniksi?
Vaihtoehto 1: Anelman juuri!
Vaihtoehto 2: Marianne ois ollu parempi..

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Koeviikko on...

... ohi = laiska-lösö-rento-fiilis? No melkein. Mitänyt tuo äidinkielen tekstitaidon perjantaina oleva yo-koe vaatii huomiota minulta. Ihmeekseni se ei stressaa paljon yhtään. .-o Luultavasti siksi, että olen melko varma läpipääsemisestäni. .-D Liian itsevarmaksi ei pidä toki heittäytyä, mut on mulla sen verran kokemusta kirjoittamisesta, että luulisi ton olevan melko helppo juttu. .-) Lähinnä huolenaiheena on se, että kolmen aineen tuottaminen kuudessa tunnissa on aika paljon vaadittu.. Pelkään, etten jaksa keskittyä kirjoittamiseen niin pitkäksi aikaa ym.. Aloitin eilen lukemisen, ja oon nyt kahlannut ykköskurssivihkon läpi, viisi vielä jäljellä... Silmäilen vähän niitä tehtäviä ja sit luen aina Käsikirjasta aiheeseen liittyvää ohjeistusta ym. Lisäksi opettelen kaikkia hienoja kielellisiä sivistyssanoja, joilla uskon opettajan puheiden perusteella olevan parantava vaikutus sensorien arvioinnissa. .-D Eikö kuulostakin asiantuntevilta termeiltä: alluusio, intertekstuaalisuus, ingressi, aufangi, personifikaatio.. Sitten kun vielä muistaa niiden merkitykset.. Kävi mielessä, että vois tussilla mahaan kirjoittaa noita, ja jos unohdus tulee kesken kokeen, menisi vaan vessaan katsomaan. x-D No joo, taidan suosiolla jättää vaan suunnitelmaksi nämä lunttauspohdinnat, vaikka on sitä muutaman kerran tullut luntattua, täytyy myöntää. .-D Taiteilin tällaisen aiheeseen sopivan kuvan äikänkirjoistani:


Sit satuin yhtä kurssivihkoani selatessani löytämään yhden hauskan paperin sieltä väliköstä. Se oli muistaakseni jokin harjoistuskirjoitustehtävä, jossa ope sanoo lauseelle alun, ja sitten siitä piti jatkaa, eikä saanut pitää taukoa kirjoittamisessa. .-D Repeilin niitä lukiessani ja ajattelin laittaa tähän näytille ne:


Joo, jotta teidän ei tarvitsisi yrittää saada selvää kiemurakäsialastani, laitan ne tähän teksitmuodossa. .-D Open antama lauseen alkuosa on lihavoitu.

1. En koskaan kirjoittaisi esseetä jostakin tyhmöstä aiheesta, josta minulla ei ole mitään sanottavaa. Silloin kirjoittamisesta ei tulisi mitään, onhan se huomattu vaikka kokeeseenkin vastatessa: jos en tiedä aiheesta mitään, ei siitä syntyisi tekstiäkään. Muutenkin olisi typerää tuhlata konsepti johonkin turhuuteen. Joskus on kuitenkin pakko tehdä essee epämieluisasta aiheesta, jos...

Siinä oli ensimmäinen, aika näköjään loppui kesken lauseen, joten emme koskaan saa tietää, millainen jatko lauseelle olisi tullut. .-D Huvitti tuo konseptin tuhlaus -kohta, olen oikeasti tosi tarkka niiden kuluttamisesta. .-DD Sitä kummasti kiinnittää huomiota paperinkin käyttöön, kun koulu ei kustanna niitä.. No joo, toi oli vähän tylsä, mut tää seuraava on parempi:

2. Näin kerran unta, jossa olin Sepon kasvimaalla. Seillä olivat myös Allu, Fiku ja Jonna. Allu lauloi jotan biisiään, ja me muut istuimme hänen ympärillään kuuntelemassa. Sain myös Allu-osumia Allusta. .-D se oli ehdottomasti yksi parhaimmista unista, on hienoa, kun omat fanituksenkohteet näkee unissaan. Olen "tavannut" myös Backstreet Boysit ja Jonas Brothersin unien kautta. Ne olivat mahtavia unia. Jee. Viime yönä en nähnyt mitään unta.

Muistelen kertoneeni tuon Allu-unen jossain vanhassa postauksessa aiemminkin. .-D Jep, täältä se löytyi! Mulla on jossain kirjoitettuna ylös myös noita BSB ja JB uniakin, mut en jaksa ruveta niitä kaivelemaan, kun ne ei muistaakseni ole tässä blogissa. Tai no haenpa sittenkin. .-D Tässä olis: "Olin jotenkin päätynyt JB:n keikalle. Paikalla ei ollut kovin paljoa väkeä. Aina laulun päätteeksi sai mennä pyytämään nimmareita ym jutustelemaan Jonasien kanssa. Mäkin menin nimmarijonoon, mut sit pelkäsin, ettei mulla ois mukana paperia. Kaivelin taskujani, ja jono eteni vaihdilla, ja kohta seisoinkin jo Joen edessä. Taskusta löytyi vain papereita, joissa oli jo tekstiä, ja sanoin kehnosti "sorry" hidastellessani. Samassa Joe otti yhden paperin kädestäni ja leikkasi siitä sydämen muotoisen palan ja antoi minulle. .-)"


Apua, mä olen lievästi järkyttynyt Jonasien nykyisestä(?) ulkonäöstä, mitä ne on tehneet ihanille kikkurahiuksilleen?. .-c No joo, itsehän saavat päättää hiuksistaan, mutta olen silti katkera. .-D Ollaan Fikun kanssa viime päiviä kateltu Jonas-ohjelman ykkös kautta nauhalta, siinä niillä on sentään vielä söpöt kiharat. .-3 No joo, sitten vielä tämä viimeinen:

3. Minussa on vanhempieni piirteitä. Olen perinyt isiltä ison suun, nenän ja korvat. Isot korvat häiritsevät, koska ne tulevat aina äidiltä perittyjen ohuiden hiusten läpi. Kummastelen hiusteni vaaleahkoa väriä, sillä vanhemmillani on tummat tummat hiukset. Ärsyttää, haluaisin mieluummin tummemman tukan, tämä on tylsä! Periä voi muutakin kuin vain ulkonäköä. Olen perinyt huonon englannin taidon ja aika lötkän olemuksen. Vanhemmilta katson myös mallia, öö, mitäs, niin, siivoamisessa: siivousta on, kun tyhjentää pöydän, kun Jorma tulee. .-D jee, öö, isiltä perin Myytinmurtajien katsomisen taidon. Se on kyllä hyvä, Grant on paras <33 ööh, koskahan tää aihe loppuu, en keksi mitään ja käteen särkee ja paperiki tulee kohta täyteen. :D hups, kaksisilmäinenhymiö! hyi! ööh, ladattiin hienoi silmii eilen, ois kivaa olla periny sellaset. Yun on mahtava, kun aina auttaa meitä kömpelöitä. Oon muuten...

Haha, toi oli aika ööttelyä, kun sanottava meinasi loppua. .-D Ja mistäköhän tuo Yun tuli yllättäen mukaan kertomukseeni.. .-D Ja mulla on edelleen "ongelmana", että paperille hymiöitä piirtäessäni teen niistä vahingossa kaksisilmäisiä. .-D Koneella kirjoittaessa yksärit tulee jo ihan automaattisesti, mut kynän kanssa homma unohtuu. .-D

Göggö, pitäisköhän mun palata opiskelun pariin.. .-P Nyt ois ainakin hiljaista, kun isi ja äiti lähti huutamasta toisilleen.. Seuraava postaus meneekin sitten ensi viikolle, huomenna ei oo aikaa pitää tällaista laiskotteluhetkeä. .-D Pari tuntia tätä postausta kirjoittaessa meni, vaikea uskoa.. No juu, minä lähden äikän hienoja termejä opettelemaan, ihastelkaa te vaikka Alessandroa. Olen yhä sitä mieltä, että italialaiset mieslaulajat on komeita. ♥


Kysymys lukijoille:
Ootko nähnyt unia fanituksenkohteistasi?
Vaihtoehto 1: Olenhan minä ♥ (kertokaa toki millaisia!)
Vaihtoehto 2: Eeen.