Näytetään tekstit, joissa on tunniste kynnet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kynnet. Näytä kaikki tekstit

perjantai 11. lokakuuta 2024

Paluu arkeen

Tää on jonkin sortin recap-postaus elo-syyskuun ajalta, kun tuolloin tuli aina toisinaan kirjoiteltua satunnaisia juttuja ylös mutten koskaan saanut aikaiseksi julkaista mitään. .-D Siirtykäämme siis ajassa pari kuukautta taaksepäin:

Kesälomailut alkaa olla vietetty ja on ollut aika palata koulujuttujen pariin. Ihan elokuun alusta ei vielä pystynyt kun ajatus masensi liikaa. Nyt tähän elo-syyskuulle olisi ollut ideaalista ajoittaa eka harjoittelu, mut se nyt jää mun osalta tekemättä ku jäi tyystin viime keväänä harkkapaikan hankkiminen + multa puuttuu suoritusmerkintä yhdestä kurssista, mikä vaaditaan siihen että harjoitteluun voi ylipäätään mennä, eli se ois hoidettava nyt ensiksi. Sekin kurssi jäi kesken ku en suorittanut siihen sisältynyttä parin päivän mittaista harkkaa, eli näkee mitä välttelen. xD Ei mua kyllä tällä hetkellä ahdista ajatus harjoitteluun menosta niin paljon kuin viime syksynä ja on sellainen fiilis että siihen sisältyvästä ohjaustehtävästä voi selvitä (ainakin mielikuvatasolla), joten sinänsä hyvä et tekee sen miniharkan vasta nyt ku on hieman varmempi olo sen suhteen. 

Sen verran tuo miniharkka silti ahdisti ettei ollut rohkeutta aloittaa koulujuttujen hoitamista siitä, vaan kävin alkajaisiksi vasta syksymmällä alkavan hengitys-verenkierto-elimistön lääketieteen tenttimateriaalit läpi ku sen tentin sai suorittaa jo etukäteen. Suurella vaivalla kehittelin loman jälkeen salasanan vaihtoasiat kuntoon lainatakseni tenttimateriaalit sisältävän e-kirjan ja sit sitä ei ollut juuri sinä päivänä saatavilla. Meni vähän moti. xD Tenttialue ei ollut kovinkaan pitkä, mut siitä oli määrä tehdä muistiinpanot (mitkä tietty oisin ilman kehotustakin tehny) ja käytännössä kirjoitin kaiken lukemani ylös, osaispa tiivistää.. Sit koska tuo harjoittelu jää pois mun on tienattava 10 ekstraopintopistettä muuta kautta, joten otin työn alle opintoihin pakollisena sisältyvän esihenkilökurssin, jonka suoritusajankohdan saa valita itse. En varmaan muuta tarvitsekaan, koska sit ansaitsen 5op kun olen suorittanut sen miniharkan ja saan keskeneräisen kurssin loppuun ja sit en ole vielä hakenut joululomalla käymälleni ruotsin preppikurssille hyväksilukua, joten niistä kertyisi se tarvittavat kymmenen opintopistettä.

Toisestakin syksyn kurssin tehtävästä saatiin jo vähän etukäteen vihiä, tosi hyvä kun pystyy jo hieman ennakkoon näitä tulevien kurssien juttuja tekemään. Saa sellaisen sopivan "varaslähdön" ja itelle tulee super aikaansaava olo kun olen kerrankin etuajassa. .-D Tässä tehtävässä tarkoituksena on käydä seuraamassa soveltavan ryhmäliikunnan ohjausta, ja sattuipa sopivasti että Lahdessa järjestettiin elokuussa kaikille avoin soveltavan liikunnan tapahtuma, joten sinnehän se oli suunnattava keräämään  ohjaajien nimmareita. Olin varannut messuiluun koko päivän, koska se ajoittui isin puintipäivälle ja hänelle oli mieluisampi ettei kesken päivän joutunut mua kuskailemaan ympäriinsä. Oli siis ihan rauhassa aikaa kierrellä ja kyllä siinä sai aikaa kulumaan ku ensin piti odottaa "sopivaa hetkeä" et pääsi ensinnäkin ohjaajan puheille kysymään onko ok et hillun siinä kyyläämässä, sit vietin 30-45 min seuraamalla kun siinä pisteellä kävi väkeä ja sit piti taas odottaa et pääsi uudestaan ohjaajan puheille jotta sai pyydettyä nimmarin merkiksi siitä et olin toimintaa seurannut. Olikin viihdyttävää kun iltapäivällä paikalle tuli muitakin luokkalaisia, ni he vietti yhdellä pisteellä ehkä pari minuuttia ja sai siitä nimmarin, hieman tehokkaampi tahti kuin mulla. .-D Karate-pisteellä oli tosi mukava ohjaaja ja hän ehti siinä kanssani myös jutustelemaan. Hän sanoitti mielestäni hyvin, miten opettaa soveltavassa karatessa ihan samoja asioita kuin "normaalissa" karatessa, eli mitään ei periaatteessa oteta harjoituksesta pois vaikka kyseessä on liikuntarajoitteiselle suunnattua ohjelmaa. 

^Kävin syömässä eväitä koulussa luontoliikuntatunnin myötä tutuksi tulleessa puistossa kun se sattui siinä tapahtumapaikan läheisyydessä olemaan.

Jäin messujen jälkeen vielä pyörimään kaupoille. Toteutin pitkäaikaisen haaveeni, eli kävin Levykauppa X:ssä. Monta kertaa miettinyt että pitäisi käydä, mut aina jotenkin mystisesti eksynyt reitiltä ku oon koittanut kyseiseen kauppaan suunnata. Haaveilin josko löytyisi joku kiva + halpa käytetty CD-levy, mut se hyllyn selaaminen fyysisesti ihan paikan päällä oli melkoinen työmaa, kummasti helpompi nettikaupan puolella missä etsimänsä löytää nopsemmin haku-toiminnon kautta. Kaikki kiinnostavimmat levybongaukset oli sellaisia mitä mulla jo oli entuudestaan, tai sit hintaa oli liikaa. DVD puolella iski sen sijaan kauhea houkutus ostaa sellainen iskelmäkaraokepeli, jossa oli omaan makuun tosi paljon hyviä tuttuja biisejä, tyyliin Sepolla tullut aikoinaan laulettua samaa peliä. Hillitsin kuitenkin itseni (vaikka yhä toisinaan mietin miten sen kanssa ois saanut pidettyä upeet iskelmälaulukisat). xD 

^Täyty tuolloin hieman kynsiä siistiä ennen julkisella paikalla näyttäytymistä ku mustikkareissujen myötä ne näytti lähes homeisilta, joten leikkasin + lakkasin kynnet. Sottasin varmaan enemmän mitä koko lakkaushistoriani aikana, ku kynsilakkaa päätyi matolle, vaatteille ja puhelimeen, ja kun otin paperia pyyhkiäkseni se tarrasi lakattuihin kynsiin kiinni..! Vaikea uskoa että joskus aikoinaan kynnet jaksoi laittaa uusiksi kerran viikossa, nykyään se tuntuu niin hirveältä työmaalta. Vähän kyl harmitti nähdä miten lähes käyttämättömät lakkapurkit on menossa pilalle ja melkein päätin et koittaisi useammin kynsien kanssa säheltää. Ei edes olisi maailman suurin vaiva vaikka ennen kouluviikkoa lakata ku lähipäiviä on vain kerran kuukaudessa. xD 

Koitin sitte sitä harkkapaikkaa järjestää et sais sen + siihen liittyvät tehtävät hoidettua ennen kuin syksyn kurssit alkaa. Harjoittelu on osa eri ikäinen ihminen -kurssia, ja paikaksi käy periaatteessa mikä tahansa sote/kasvatusalan paikka jossa on jonkin ikäryhmän väkeä edustettuna, eli käytännössä sen voi suorittaa aika lailla missä vaan. Päädyin ottamaan yhteyttä kouluun jossa opiskelin ala-asteella. Jostain syystä koulun sivuilla ei ollut mainittuna mitään sähköpostiosoitetta, ni sinne joutui soittamaan - ja soitinpa vielä alkajaisiksi väärään paikkaan ku yhteystiedot eivät olleet ajan tasalla (ei riittänyt että katsoi "yhteystiedot", vaan ois pitäny tajuta etsiä "yhteystiedot lukuvuodelle 24-25"). No, onneks mut ohjattiin oikeaan paikkaan ja rehtori jonka kanssa sovin asioista vaikutti mukavalta. Hän kertoi et vastaavanlainen fysioterapeuttiopiskelijan harjoittelu oli aiemminkin järjestynyt siellä ja uteli sit oonko koulun entinen oppilas ja jouduin myöntämään totuuden. .-D Sit tästä puhelusta ehti vierähtää viikko enkä saanut mitään vastausta lähettämääni sähköpostiviestiin (oli sil rehtorilla sentään sähköpostiosoite mut mitä suotta kertoa siitä koulun sivuilla..) ja mietin jo oliko koko viesti mennyt edes perille, ja ylipäätään meidän kommunikointi mateli 1 viesti / viikko tahdilla, joten harjoitteluajankohta siirtyi sit vasta lokakuun puolelle.

Sit jos ois jotain muutakin mainittavaa kuin pelkkiä koulujuttuja! Vuorokausirytmi on mennyt vähän uusiksi kun on alkanut elää halpojen pörssisähköhintojen mukaan, eli nykyään käyn öisin suihkussa ja pelailen simssiä ja nukkumaan saattaa päätyä vasta klo 2-4. Isi kyllä sanoo et voisin ihan hyvin olla koneella mihin hintaan vaan mutta ei noina kalliimpina päivinä tohdi. Vaikka vissiin läppärin sähkönkulutus on ihan olematon mut luulen silti pitkällä aikavälillä tekeväni säästöä. XD 

Olin myös isin apuna perunannostossa. Perunamaa sijaitsi tällä kertaa niin kaukana et sinne piti ajaa traktorilla, ja köröttelin sit aina sen matkan kävelynopeuttakin hitaampaa tahtia ku en saanut vaihteita toimimaan. XD Mut toi oli ihan kivaa ajoa ku ei periaatteessa tarvinnu muutaku käännöskohdissa vähän ohjata ja muuten sai vaan istuu kyydissä, ei ees tarvinnu käyttää mitään polkimia. Sit vaikka niin rauhallinen vauhti ni pysäytysajankohan lähestyessä kauhee paniikki et törmää johonkin. 

Mustikassakin tuli käytyä muutaman kerran vielä syyskuun puolellakin, vaikka sesonki alkoi jo olemaan ohi. Perinteisten hyttysten ja hirvikärpästen lisäksi uusia iholle tunkevia marjastusseuralaisia oli yhdellä kerralla ampiaiset, kun menin epähuomiossa liian lähelle niiden pesää. Luikin kyllä saman tien tieheni ku näin niiden pesän, mut yks amppari jäi varjostamaan ja pisti sit hetken päästä. Ampiaisia on pienestä pitäen tullut varottua ni vähän petyin ku ei ollut mikään maailman hurjin asia. En toki  vapaaehtoisesti menisi pistettäväksi ja varmaan olisin eri mieltä jos useampi olisi hyökännyt samalla kertaa. 

Yllättävän usein marjareissulle suunnatessa törmäsin isiin ku se oli työkoneita korjailemassa siinä pihalla, ja kerran puutöissä ollessaan isi hämmentyi ku ilmestyin takapihalle poikkeuksellisesti metsän kautta. .-D Saatoin sit jäädä siihen isin kanssa hengailemaan pidemmäksikin aikaa. Isi harmitteli kerran miten rotat juoksentelee jyvälaarissa eikä karkotin pidä niitä loitolla, jolloin ehdotin et pitäisi äänittää kissojen ääniä ja soittaa niitä. Isi sitten totesi että on joskus ostanut petolintujen ääniä sisältävän laitteen, ja se sattui olemaan siinä ihan kädenulottuvilla ni isi pääsi esittelemään sitä. Ei ollut kauheen vakavastiotettava kun putkeen soi eri lintujen ääniä, mut ois kyl kunnon horror-momentti kun toi menis yhtäkkiä päälle jos on yöaikaan ulkona liikkeellä. (Miks oon ihan varma että olin tän lintujutun jo kertaalleen kirjoittanut, mutten sit kuitenkaan löytänyt sitä mistään luonnoksista tai viimeisimmistä postauksista.. Eli jos oli tuttua juttua olin sit unohtanut julkaisseeni tämän kertomuksen.)

keskiviikko 2. lokakuuta 2024

Kid-nappaus

Tänään on ollut erittäin kalliit sähköhinnat ja huomenna ihan sama homma yhyhyy. Pitänyt vältellä ylimääräistä sähkönkulutusta ja vähä sieluun sattui kytkeä kone seinään luentojen ajaksi. Samalla kun välttelen sähkönkulutusta saan vieroitusoireita ku oon niin tietokoneriippuvainen et oikeesti rupee ärsyttämään jos ei pääse koneelle. xD Puhelin nyt hieman auttaa, mut senkin akku alkaa käydä vähiin (<20%) ja pitäisi selvitä vielä huominen.. </3 

Tänään meille oli tungettu putkeen kaikkien tän syksyn kurssien orientaatioluennot, ja lupailin eilen tehdä listan pahiten traumatisoivista kursseista, joten tässä kurssit pelottavuusjärkässä:

TOP 4 Syksyn ahdistavimmat kurssit

1. SOVELI (soveltava liikunta)

Tää vaikuttaa aika samantyyppiseltä kurssilta kuin viime syksyn LIED-kurssi, eli hirveesti tungettu eri teemoja samaan kurssiin ja ihan liikaa sisäistettävää ku tyyliin joka tunnilla uus aihe + ohjaustehtävä. Kurssiin sisältyy myös mm. asiakastehtävä, ryhmäjuttuja ja liikuntapassi. Olinkin jo passia ennakkoon aloitellut käymällä soveltavan liikunnan tapahtumassa, mutta opettaja julisti että ei kelpaa jos nimmarit eivät lue sillä nimenomaisella passimonisteella, ja mullahan näin ei nyt ole. Ihan turhaa nipotusta. Siis täytyy tyyliin kuvanmuokkauksella ratkaista asia, koska en varmana lähde alusta alkaen tekemään hommaa uusiksi ku käytin jo useemman tunnin liikunnan seuraamiseen. >xo Sitku tästä passipakosta ei edes ollut aiemmin saadun tehtävänannon yhteydessä mainintaa, ni kiva nyt jälkikäteen ilmoittaa tämmöisestä. Pahastuin tästä passijupakasta niin et tää kurssi sai ykköspaikan tällä listalla.

2. LAPSI (lapset ja nuoret)

Tälläkin kurssilla yksittäinen tehtävä sai ahdistustason nousemaan, pitäisi nimittäin havainnoida 0-7 vuotiasta lasta. Eipä satu omassa tuttavapiirissä ketään sopivaa ehdokasta olemaan. Oon kyl menossa täs lokakuussa suorittamaan miniharkan alakouluun ja sen nyt periaatteessa saisi tässä samalla tehtyä, mutta kävi käsky että tää tehtävä olisi parin kanssa suoritettava enkä usko et se sit oikein tuolla koululla järjestäisi niin et molemmat on paikalla. Täytyypi toivoa et saisin sellaisen parin jolla on paremmat kontaktit asian tiimoilta, en oo vielä ehtinyt keltään kysellä.. Tää tehtävä traumatisoi muitakin ja oli aika hauska keskustelu meidän luokan wappi-ryhmässä, kun siellä tuumailtiin miten täytyy jostain kadulta kaapata lapsia tai käydä niitä jossain videoimassa, ja miten sen jälkeen fyssariopiskelijoiden epämääräisistä touhuista kirjoiteltaisi lehtiin. xD 

3. NERO (neurologia)

Tähän kurssiin sisältyy jokunen traumatisoiva elementti (exam-tentit ja englanniksi tehtävä ryhmätyö), mut muuten vaikuttaa mukavalta ja kiinnostavalta kurssilta. Ryhmien muodostus on onneksi simppeli, riittää vaan ku käy ittensä kirjaamassa itseään kiinnostavan aiheen kohdalle (en kyl ehtinyt vielä sitäkään tekemään ja todennäköisesti lisään itteni lopuksi sellaiseen missä on tilaa). Tässä ollaan kuulemma muutamana lähipäivänä koko ryhmän kanssa koolla ja vähä stressaava ajatus jostain syystä vaikka oon tyyliin paremmissa väleissä useemman ykkösryhmäläisen kanssa mitä oman ryhmäni heppujen kanssa. xD 

4. HEVE (hengitys ja verenkierto)

Tää vaikuttaa erittäin mukavalta kurssilta. Arviointi tulee simppelisti Moodle-tenttien pohjalta ja kurssiin ei sisälly mitään kovin järkyttäviä tehtäviä. Tässäkin oli kyllä suosituksena et yksi asiakastehtävä hoidettaisi pareittain, mut ilmeisesti on myös ok tehdä yksin, ope vaan totesi että hänelle tulee enemmän lukemista kun raportteja tulee useampi ja kai toivoi että häntä sääliäksemme pitäytyisimme pareissa, mut helpompi varsinkin tälleen tuntien ulkopuolella tehdä yksin.

Sit aika hurjalta vaikuttava juttu oli myös joulukuuhun sijoittuva toimintapäivä, mikä ilmeisesti toimii useammankin kurssin ns. päätöstapahtumana. Jos nyt oikein ymmärsin siel kaiketi lähinnä seuraillaan menoa ja vissiin tulee myös joku simulaatio. Kaikki opet tästä taisi jotain mainita ja silti ihan epäselvää mitä siel lopulta tullaan tekemään. xD Aloin jo matkustamispuolesta stressaamaan, bussimatka paikkaan veis n. 30min ja mietin millä ihmetellä ehdin paikalle heti aamusta. xs 

Kalliit sähköhinnat kannustaa ainakin ulkoilmaan. Lähdin kävelylle perinteisellä mp3-taktiikalla säästääkseni puhelimen ja kuulokkeiden akkua. / Heräteostoksena mukaan lähti kerran mansikka-kynsilakanpoistoaine, joka oli tänään testissä. Heti innoissani nuuhkaisin pulloon mut ei ollut kyllä yhtään mansikan tuoksua. .-( Tykkään vahvoista hajuista kuten liima tai bensa, mut kynsilakanpoistoaine on nenälle aika tuju. Tuo kynsilakanpoistoaine ei tarjonnut mitään kovin ihmeellistä kokemusta muihin käyttämiini tuotteisiin verratessa, mut nesteen vaaleanpunainen sävy oli kiva! 

Aamulla sattui myös erikoinen näky kun ikkunan ohi vilahti ihan edesmenneen Kisun näköinen kissa. Ei se kyllä ollut yhtä luikku kuin Kisu ja turkin sävy oli hieman harmaanpi, mut samantyyliset raidat ja sukat löytyi kuin Kisullakin oli. Mau <3

torstai 15. kesäkuuta 2023

Koulutraumoja

Tää postaus on ollut työn alla liian pitkään ja uutta kerrottavaa tulee koko ajan sekoittamaan pakkaa, joten koitin jäsennellä asioita alaotsikoiden alle. Katellaan vähän millaisissa meiningeissä opinnot on tähän asti sujuneet!

Mitä ihmettä?

Sain siis opiskelupaikan viime syksyn yhteishaussa, ja fysioterapeutti-opintoja on nyt ensimmäinen lukukausi takana. Kaikki tapahtui vähän vahingossa, sillä en käynyt pääsykokeessa tai mitään, vaan pääsin jollakin ihmeellä sisään todistusvalinnan kautta. Yhä ihmettelen tätä, sillä numeroni eivät ole mitään huippuluokkaa eikä n. kymmenen vuotta sitten saatu todistus kerro tämänhetkisestä osaamisestani yhtikäs mitään. Hieman huvittavaa, kun vielä muutama vuosi sitten samaan koulutukseen pääsy edellytti esivalintakokeen läpäisyä, minkä jälkeen oli vielä kolmiosainen pääsykoe, joka sisälsi haastattelun sekä teorian ja käytännön osaamista mittaavat vaiheet, ja nyt pääsin sisälle tekemättä mitään.

Silloin kun olen viimeksi istunut koulun penkillä ei somea hyödynnetty mitenkään kovin näkyvästi kouluun liittyen, netissä oli kotisivut ja siinä se aikalailla olikin, mutta nykyään tästä on menty vähän eteenpäin. Jo ennen koulun alkua uusille opiskelijoille luotiin someryhmä, jossa pääsi esittämään tutor-opiskelijoille kysymyksiä. Tää oli tosi kätevä järjestelmä, varsinkin kun tutorit oli niin valppaina että kysymyksiin sateli vastauksia minuutin sisällä. Mäkin sain sieltä neuvoja etukäteen huolestuttaneeseen bussimatkaan. Kaikille ryhmillekin olisi ollut tarjolla omat whatsapp-ryhmät, mutten päässyt liittymään omaani heti kun en ollut vielä hankkinut älykästä puhelinta siinä vaiheessa ja tuli heti ulkopuolinen olo omassa ryhmässä vaikka koulu ei ollut vielä edes alkanut, mainio alku ryhmäytymiselle siis. Enpä oo tosin vielä tähän päivään mennessäkään uskaltanut mitään kommenttejani heitellä keskustelun jatkoksi, hieman liian sosiaalinen tilanne pistää viestejä +30 ihmisen nähtäville. xD

Tästä se lähtee: Eka viikko

Voisipa tammikuussa julkaisemani viisupostauksen otsikko "lupaava alku" kuvastaa ensimmäistä koulupäivääni, mutta ei, ekaan päivään täytyy tietenkin liittyä ne omat sählinsä. Kaikki tuntui menevän pieleen jo heti koulumatkalla, kun maksukorttini ei toiminut ja MOLEMPIEN VR:n ja LSL:n lipunostosovellukset oli epäkunnossa.. Jos muistatte stressasin jo ennen koulupaikan vastaanottamista miten selviytyisin vieraalla paikkakunnalla bussimatkoista, ja siinä ilmeni ekalla kerralla omat ongelmansa kun oikea pysäkki oli hukassa, lipunostoon liittyi säätöä ja kävin kesken matkan häiriköimässä kuskia kun tiedustelin joko oltiin koulun pysäkillä. xD Onneksi joku asian paremmin osaava matkustaja ystävällisesti kertoi oikean pysäkin ja pääsin perille. Olin silti niin traumatisoinut noista aamun matkoista et koulun tervetuliaistilaisuuden seuraaminen meni itkua pidätellessä. Onneksi paikasta toiseen siirryttäessä tutor-opiskelijat huuteli ohjeita käytävillä, ni oikean porukan löydettyäni ei tarvinnut muuta kuin seurata perässä, multa tuskin olisi tuolloin luonnistunut suunnistaminen pelkän luokkahuoneen numeron perusteella. 

Seuraavaksi tavattiin meidän ryhmän tutor-opettajat ja käytiin läpi esittelykierros. Omalla vuorollani selitin sitten saapuneeni keskeltä metsää suureen pelottavaan kaupunkiin ja kerroin lyhyesti opiskeluhistoriastani. Tunnelmankeventäjäksi mainitsin vielä lopuksi tykkääväni kissoista ja painotin että mua saa tulla milloin tahansa nykäisemään hihasta kissakuvia esitelläkseen ja suuri osa luokasta naurahtikin tälle kommentille. .-D Esittelykierroksen jälkeen opettajat antoi sitten erilaisia puheenaiheita mm. harrastuksista ja tulevissa opinnoissa itseä kiinnostavista aiheista, meidän oli sitten tarkoitus kierrellä luokassa ja keskustella näistä asioista toistemme kanssa. Uskalsin ihan hyvin heittäytyä mukaan keskustelutehtävään mutta olin kyllä huojentunut kun alkoi ruokailu ja sai olla hetken aikaa vaan hiljaa. xD Ruokalassa odotti sitten uusi pulma, ruuat pystyi maksamaan vaan kortilla tai puhelimella ja se korttihan ei toiminut enkä osaa maksaa puhelimella lol. Tutori sitten rennosti ilmoitti et menkööt tämän kerran ilmaiseksi kunhan maksan seuraavalla kerralla. Lyöttäydyin ruokalassa luokkalaisteni joukon jatkoksi lähinnä siksi että löytäisin vielä saman päivän aikana takaisin oikeaan luokkaan. xD En juuri jaksanut/uskaltanut osallistua keskusteluun mutta oli ihan kiva kuunnella sivusta muiden höpöttelyä ja olla siltä kannalta osana porukkaa, vaikka pidemmän päälle tossa tulee itselle vähän hölmö olo kun ei saa heitettyä yhtään kommenttia muiden juttujen väliin. Päivän lopuksi tutor-opiskelijat haki meidät vielä kampuskierrokselle.

^Ihanaa kun on päässyt opintojen myötä avaamaan myös vanhoja lukion biologian kirjoja. <3

Koululla kävi myös kirjamyyjä, jolta sai ostaa opintojen kannalta oleellisia kirjoja. En ollut yhtään etukäteen varautunut tähän ja vähän summamutikassa nappasin pari kirjaa toiveena että niillä pääsisi edes vähän alkuun. .-D Koululla on onneksi aika kattava kirjasto ja muutenkin tutorit on neuvonut että se on paljolti omasta opiskelutyylistä kiinni tykkääkö lukea kirjoja, ei niitä kannata turhaan hamstrata hyllyyn pölyttymään ja opettajien jakamalla materiaalilla pääsee useimmissa tapauksissa pitkälle. Loppuviikosta koululla oli vielä orientaatiomessut, jossa pääsi mm. tutustumaan paikallisiin palveluihin, koulun henkilökuntaan ja opiskelijayhdistyksiin. Ei ollut mikään massiivisin tapahtuma ja pöydät tuli kierrettyä aika nopeasti, mut sentään mukaan tarttui random lippusia, lappusia ja namusia. Yllätyksekseni kävin parhaimmat keskustelut kampuspapin kanssa - ei, emme keskustelleet Jeesuksesta, vaan joogasta. .-D Lähdin sitten noiden messujen jälkeen pyörimään kaupoille, sillä muistin aiemmasta pääsykokeesta, että opintoja varten tarvitaan sisäliikuntaan soveltuvat kengät. En juuri mitään moisesta aiheesta tiedä, joten astelin urheilukauppaan ja kysäisin asiasta myyjältä, joka ohjeisti kenkäosastolle ja kappas, siellä oli töissä yksi luokkalaiseni, aika hauska sattuma! Ehdittiin muutama sananen vaihtaa siinä samalla kun sovitin kenkiä jalkaan.

Itsenäinen etäopiskelu

Tää fysioterapeuttikoulutus on siis monimuotototeutus, eli suurin osa opiskelusta tapahtuu itsenäisesti, lähipäiviä on vain muutama kuukaudessa ja parina päivänä viikossa on neljän tunnin mittainen verkkoluentosessio. Tykkään kun kouluun ei tarvitse raahautua joka päivä, mutta täytyy myöntää että tämä itsenäinen etäopiskelu on vaatinut harjoittelua. Sain heti hops-keskustelussa hieman luennointia siitä ettei kalenterini ollut ajan tasalla, mut mua rupee ahdistamaan liikaa etukäteen jos menen lueskelemaan jotain tulevien tehtävien kuvauksia, oon mieluummin pimennossa tällaisista pelottavista asioista. xD Toki omaan lukujärjestykseen ja opintosuunnitelmaan voisi perehtyä hieman tarkemmin: alussa Moodlessa näkyi vain kolme kurssia ja mietin että täähän vaikuttaa rennolta tahdilta, mutta yhtäkkiä aktiivisten kurssien määrä tuplaantui ja uutta tekemistä tuli lisää nopeampaa tahtia kuin ehtii tekemään... Oon myös huono aikatauluttamaan asioita, kun saan joko ylitunnollisuuden tai vitkuttelun vuoksi kulumaan tehtäviin aikaa paljon suunnittelemaani enemmän. Onpa tullut kantapään kautta sekin opittua, ettei nopeatempoisista luennoista jää juuri mitään käteen jos tunnin aiheeseen ei ole yhtään perehtynyt etukäteen. 

^Jäiks, tulin yllätetyksi nousut nilkoissa! Noeivaan, etäluentoon sisältyi oman alaraajan rakenteiden tunnustelua,
 ja ope kehotti tarvittaessa riisumaan housut. .-D

Olen kuitenkin havainnut itsenäisen oivaltamisen tehostavan tosi paljon oppimistani, ja saan paljon enemmän irti itse tehdyistä muistiinpanoista kuin jos lukisin saman asian opettajan tekemiltä kalvoista. Aiemmin olen aina ajatellut etten voi omin päin tutustua uuteen aiheeseen, vaan pitää odottaa että opettaja selittää asian jotta voisin ymmärtää sen. Onkin ollut siistiä huomata, miten monimutkaisempiakin kokonaisuuksia kykenee ymmärtämään kun vain käy perusteita läpi pala palalta, ja lopulta kaikki loksahtaa kohdilleen. Miinuksena tässä on toki se aikaavievyys ja saatan muutenkin olla tahattomasti hidas, eli opintoihin saa oikeasti käyttää melkein koko päivän. Aamusimssistä en raaskinut luopua vielä ekojen kuukausien aikana, aamulaiskottelun jälkeen vain ruokailut tauottavat opiskelua (ruokataukoni venyivät tosin aika pitkiksi). Iltaan varasin ruhtinaallisen tunnin vapaa-aikaa, eli omille projekteille ei ole juurikaan jäänyt aikaa (järjestelmä tosin hieman löystyi siinä vaiheessa kun latasin Mariokart tourin lol). Toinen mistä joustan on kotityöt ja alan olla ihan rappiolla kun siivousjutut viivästyy 1-2 viikko suunnittelemastani aikataulusta, kauhulla odotan mitä juhannussiivouksesta tulee... Koulujuttuihin käyttää kyllä ihan mielellään aikaa ainakin näin alkuinnostuksissaan kun voimavaroja riittää. En kyllä tajua miten monet kykenevät yhdistämään opiskeluun työssäkäymisen tai taaperoiden hoitamisen, itellä ei oo kuin aikaa ja silti hukun tehtävämäärän alle. xDx

Mitäs ollaan opiskeltu?!

Anatomisia rakenteita alettiin pänttäämään heti alussa, ja lihasten latinankielisten nimien, sijainnin, kiinnityspiteiden yms. opettelu on kyllä yks loputon urakka. Huvitti kun selailin vanhoja lukiokirjoja ja niissä tyyliin koko selänalueella luki pelkkä epäkäslihas, mutta oottakaas kun kurkataan sen alle niin opittavaa tulee aikaspaljon lissää.. Luusto ja lihaksisto ei ole aiemmin ollut suurin vahvuuteni ihmisen biologiaan liittyen, mut joogan myötä useampikin kropan ihonalainen rakenne on tullut tutuksi ja sain aiheeseen ihan semihyvän tarttuapinnan - en tosin kirjaimellisesti, lihasten palpointi on kamalan vaikeeta! Itelle tuli järkytyksenä kun kuulin, että me harjoitellaan tunneilla anatomiaa tutkimalla toisiamme. Olin ajatellut että ekana vuonna katseltaisi vain kuvia ja ehkä korkeintaan hypisteltäisi jotain lihaksia ja luita muistuttavia muovisia objekteja, mutta heti ekana lähiopetuspäivänä luokassa pääsi seisoskelemaan alusvaatteisillaan kun tutkittiin ryhtiä. Sanotaan vaikka niin että siihen on syynsä miksi pidän mieluummin vaatteet päällä enkä kehtaa oleskella edes yksin kotona alusvaatteissa, ja yhtäkkiä pitäisi kehdata esiintyä puolialasti keskellä luokkahuonetta... Toisaalta se on kyllä tunnilla se yksinkertaisin vaihe kun voi vain makoilla hoitopöydällä. .-D

Kirjan suorastaan meditatiiviset ohjeet "pidä kätesi ja sormesi herkkinä", "kutsu kudoksia luoksesi" ja "vähemmän on enemmän" piti kyllä unohtaa kun lähdettiin kaivautumaan solisluun takaa ylimpiä kylkiluita tunnustelemaan... Sekin varmaan haittaa kun lähiopetuspäivät on ainoita tilaisuuksia milloin näitä pääsee käytännössä testailemaan, kylhän opettajat kehottaa harjoittelemaan perheenjäsenillä ja kavereilla, mut entäs kun asuu yksin eikä ole yhtään kavereita ni.. .-))) Vaikka oppikirjan lihaskuvat näyttävät aluksi pelkältä sekasotkulta niistä alkaa lopulta saamaan selkoa kun tajuaa logiikan niiden takana. Nyt kun koko anatomian kirja on käyty läpi meinasin kesällä alkaa taas katsella Bonesia ja bongailla sieltä mainintoja luisista yksityiskohdista ja kokea olevani viisas kun tunnnen niitä. xD Uskokaa tai älkää, luiden jokaisella pienelläkin kyhmyllä, kaarella, ulokeella tai kuopalla on oma nimensä!

^Humeruksen rakenteita.

Anatomian lisäksi opinnoissa on ollut läsnä fysiterapeutin työhön ja sote-aloihin yleisestikin liittyviä eettisiä ja toiminnallisia seikkoja sekä lakipykäliin tutustumista. Oon myös jostain syystä ollut innoissani siirtymisen avustamisesta, eli opetellaan siis erilaisia liikkumisen apuvälineiden käyttöä. Lähipäivien harjoitustunneilta on kyllä jäänyt suorastaan legendaarisia hokemia mieleen, mm. kankkukävelyä kutsuttiin twerkkaukseksi, ReTurn-siirtolaitetta Tina Turneriksi (rip) ja aika hauska kun luokkaan kannetut papupallot saivat varsinkin aikuiset miehet leikkimielisiksi. .-D Samaan kurssiin sisältyvä biomekaniikan osuus on sen sijaan tuottanut hieman päänvaivaa, vastuulleni ei ainakaan pitäisi jättää fysikaalisia laskutehtäviä. xp Biomekaniikan videoluentojen läpikahlaaminen on kaikkia opiskelijoita yhdistävä urakka, en oo kuullut että kukaan olisi niistä erityisen innoissaan. Monet kuulemma katsoi ne nopeutetusti, mut mulle se normaalivauhti oli juuri sopiva kun tein samalla muistiinpanoja käytännössä litteroimalla kauheella kiireellä kaiken kuulemani. Sitten muistiinpanojen siistimisvaiheessa pääsi tekemään kielipoliisin hommia kun väärin pikakirjoitetut termit eivät tarjonneet googlettaessa yhtäkään hakutulosta. xD

Kiva myös että tässä alkuvaiheessa käydään läpi opintoihin pitkällä tähtäimellä vaikuttavia asioita, kuten opiskelutekniikoita, omaa jaksamista ja hyvinvointia ja ohjatut kirjoitustehtävät valmistavat opinnäytetyötä varten. Myös koulun järjestyssääntöihin, sähköiseen järjestelmään liittyvien ohjelmistojen käyttöoppaat yms. oli lisätty osaksi opetussuunnitelmaa, ovelaa niin ne tulee oikeasti katsottua läpi. Ylipäätään tykkään miten opetus on rakennettu niin, että yhdellä kurssilla oppii uuden termin ja tyyliin viikon päästä sitä hyödynnetään eri tunnilla. 

Luokkatoverit

Meidän ryhmässä on mukavaa porukkaa, kaikki joiden juttusille olen päätynyt joko tutustumiskierroksilla, koulutehtävien kautta tai muuten luokan ulkopuolella ovat olleet tosi mukavia! .-) Sitä en sitten yhtään tiedä millaisen vaikutelman muut ovat musta saaneet, tuskin ainakaan kovin järkevää.. Verkko-opetustuokioissa on mukana myös Lappeenrannan vastaava ryhmä, ja heidänkin juttusille on päässyt pienten keskustelutehtävien myötä. Olen hengannut suurimman osan lähipäivistä saman tyypin kanssa ja on kyl kiva kun tunneilla oli tuttu vakkaripari ja hän piti myös huolen siitä etten syrjäytynyt eväideni kanssa jonnekin nurkkaan yksin, kerran jopa maksoi puolestani ruuat kun visani ei toiminut. ♥ Sit oon yhden luokkalaisen kanssa pitänyt videomiittejä ja käydään niissä ajankohtaiset koulujutut läpi. Kiva kun lähipäivien myötä muiden naamat alkaa vähitellen jäämään mieleen niin että osaa moikata vastaantulevia luokkalaisia koulun käytävillä ja bussissa. Niinkin on kyllä käynyt että havahdun puolessa välissä junamatkaa siihen että vastapäätäni istuu yksi luokkalaiseni, eikä siinä sitten enää kehtaa morjenstaa "ai moi, en tunnistanut sinua heti".

^Jouduin luopumaan kynsistäni ennen ensimmäistä hierontatuntia nyyh.. Okei, ei se ollut niin paha,
ainut vaan että oon raapinut selkäni huonoon kuntoon ku ei tartte varoa kynsien puolesta vaan voi upottaa
sormenpäät ihoon oikein antaumuksella.

Suunnitelmani toimi ja olen jäänyt useammankin mieleen "kissatyyppinä", ja kissajutut ovat toimineet jäänmurtajana keskustelun aloituksessa. Keskustelua on käyty kissavideoista ja olen päässyt myös näkemään pari pörröistä kisselikuvaa. .-3 Muissa hämmennystä on tosin aiheuttanut se, ettei itseltäni löydy kissaa vaikka kyseisestä eläimestä pidän ja oonkin saanut vinkkejä kissanhankintaan liittyen: yhden luokkalaisen kanssa laadittiin suunnitelma miten noutaisin rescue-kissan Virosta ja saisin hyödynnettyä samalla halvemmat eläinlääkärikustannukset, ja eräs toinen vinkkasi sitten vähän tässä lähempänä sijaitsevasta löytöeläintalosta, jossa kissan kotiinkuljetus kuuluu mukaan prosessiin, aina helpompi itelle niin. xD Oishan kissakaveri aika iloinen asia, mut katotaan nyt.


Raskasta henkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti

Vaikka koulua on vain kolmena päivänä kuukaudessa meinaa lähiopetusviikko jänskättää etukäteen, varmaankin osittain siksi ettei koulunkäyntiin ehdi saada kunnollista rutiinia. Stressi heijastuu myös vahvasti yöuniin, ja nukuin koko tammikuun tosi huonosti, silloinkin kun lähiopetusta ei edes ollut lähimaillakaan. Tähän vaikutti osittain unirytmin kääntäminen aikaisemmaksi ja unet jäivät toistuvasti alle kuuteen tuntiin kun uni ei tahtonut tulla iltaisin. Jännä kyllä en silti kokenut olevani yhtään väsynyt. Olen kokenut elämäni aikana n. kuusi unihalvausta, ja niistä puolet on tapahtunut sen jälkeen kuin koulu alkoi, joten sekin kertonee jotain. Onneksi ekan lähiopetusviikon jälkeen olen nukkunut paremmin ja uniongelmia ilmenee enää vain lähipäivinä, silleen herään pari tuntia ennen herätystä ja sit siitä n. puolen tunnin välein havahtuu uudestaan hereille.

Koulupäivät on myös tosi pitkiä kun mukaan laskee koulumatkat: aamulla on herätys kuudelta ja saattaa mennä iltakuuteen ennenku pääsee kotiin. Kun mukaan lasketaan vielä syömiset, kotiaskareet, seuraavan päivän tunteihin valmistautuminen yms. ei vapaa-aikaa jää ihan hirveästi ja kolmantena lähiopetuspäivänä jaksaa eteenpäin sen ajatuksen voimin että tämä on vika päivä. Ehkä vähän hölmöä tämä rageni tunnin mittaisesta koulumatkasta kun jotkut saapuu paikalle paljon kauempaa, jopa ulkomailta, ni tää mun järjestelmä pitäisi olla suhteellisen kevyt muttei kyllä tunnu siltä. xD Uupumus tuntuu myös ihan fyysisesti kun iltaisin joka paikkaa särkee (tai sit se johtuu siitä että nyt asioita opiskelleena kiinnittää huomiota kaikkiin kehon kolotuksiin enemmän).

^Ranneluiden palpointia kirjan kuvien katselun ohessa.

Koska kaikki teoriaopiskelu tapahtuu omalla ajalla, pakkautuu näihin lähipäiviin oikeastaan pelkkää käytännön harjoittelua pareittain tai pienryhmissä, ja kaltaiselleni introvertille se on pidemmän päälle raskasta kun pitää sosialisoida niin paljon. Se täytyy kyllä myöntää että olen pärjännyt paremmin kuin odotin ja jutunjuurta saa ihan hyvin aikaiseksi ainakin kahdenkeskisissä keskusteluissa, heti jos paikalla on joku kolmas huomaan jättäytyväni automaattisesti syrjään. Ylipäätään kun puhuu näistä koulutehtävistä muiden kanssa huomaa että muutkin kokee niihin liittyviä haasteita enkä ole ainoa - ei se tosin aina siltä tunnilla vaikuta, kun pitäisi alkaa tekemään ja kaikki tietävät heti mitä tekevät ja olen yksin ihan pihalla. xD 

Mietin ainakin viikoittain onko tässä opiskelussa järkeä ja kun kuulen jostakin uudesta haastavalta tuntuvalta tulevasta tehtävästä on ensireaktioni "pitäisköhän lopettaa koulu etten joutuisi tekemään tuota?" Oikeastaan odottelen missä vaiheessa opettajat anelee mua lopettamaan ja toteavat ettei musta ole tähän. xD 

Näytöt & tentit

Anatomian tentit menivät yllättävän hyvin siihen nähden miten pihalla olin tunneilla. Ekan tentin asiat pikaopiskelin paniikissa yhden viikonlopun aikana, ja vahingossa tullut hyvä numero innosti panostamaan enemmän ja nyt toukokuussa pidetty viimeinen anatomian tentti meni nappiin täysin pistein lesoleso. Biomekaniikan tentistä ei voi valitettavasti sanoa samaa, ihan liikaa asiaa muistettavaksi yhdellä kertaa ja aika arvailuksi se meni siinä vaiheessa kun eteen tuli kysymyksiä, joista ei tiedosta kuulleensa aiemmin vaikka katsoi kaikki luennot. Muista teoriatietoon painottuvista tenteistä tuli sentään nelosia. Yllätti kyllä miten hyvin näissä ammattikorkeakoulun tenteissä pärjäsi, koska aiemmin koenumeroni eivät ole yltäneet kovin kiitettäviin lukemiin. Eihän nää verkkotentit tosin kerro mitään "oikeasta" osaamisesta kun vastauksia pystyy tarkistamaan, jos pitäisi mennä täysin oman muistin varassa olisin pulassa. xD

Siirtymisen avustamisen näytöstä kerroinkin jo aiemmin, joten käydään vielä läpi viimeinen anatomian + pehmytkudoskäsittelyn + tutkimisen näyttö. Muut ryhmäläiset kertoi näytön olleen hyvä kokemus ja paikalle tullessa ope vieläpä paljasti etukäteen testattavat kohteet, minkä jälkeen sai valmistautumisvaiheessa katsoa kurssimateriaalit läpi. Eli käytännössä näyttöä ei pitäisi voida mokata, mutta antakaas kun kerron miten se on mahdollista. xD En ollut kovin huolissani anatomisten rakenteiden osalta, koska tentit meni hyvin ja palpoimistehtävätkin pystyi onneksi välttämään kun näytti lihasten sijainnit luurangosta. Ope kuitenkin tiedusteli lihasten kiinnityskohtia ja funktioita, ja näistä ei sitten ollutkaan niin varmaa tietämystä enkä edes ollut kovin hyvä päättelemään(/arvailemaan) kun valitsin aina kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta sen väärän. Jotta näyttö menisi läpi tästä anatomian osaamisesta pitäisi saada vähintään viisi pistettä ja sain kuusi, eli menikin aika tiukille jo tässä vaiheessa vaikka tiedon piti olla hyvin hallussa.

Sitten piti suorittaa parille erilaisia testejä nivelten liikkuvuuteen, lihaskireyden määrittämiseen ja lihasvoimaan liittyen, ja vaikka näihin ehti katsoa ohjeet etukäteen ei ihan kaikkea siinä tilanteessa meinannut ulkoa muistaa, ja kun ei täysin tiedä mitä on tekemässä on asiakkaan ohjeistus ja oma toimintakin vähän sen mukaista. Palautteessa opettajan suurin huomio olisin siinä etten ollut vakuuttava ja mumisin epäselvästi ja hän jopa ilmaisi huolensa siitä miten tulisin pärjäämään asiakaskohtaamisissa (sitä oon itsekin ihmettellyt jo ennen kuin koulu edes alkoi lol). 

Hieronnan osioonkin olin valmistautunut "väärin", sillä olin treenannut tunnilla käytettyjä opetusvideoita, jolloin olisin osannut tehdä kaikki olkavarren lihakset kattavan hieronnan, mutta ei opettajaa se kiinnostanut vaan hän halusi nähdä eri hierontaotteet, ja kun se järjestys poikkesi opettelemastani olin heti ihmeissäni, eli loogisen kokonaisuuden sijasta olisi vain pitänyt opetella paremmin yksittäiset hierontaotteet eri kohteisiin ja sillä olisi päässyt näytössä paljon pidemmälle. En edes olisi tajunnut asettaa käsitukea, josta pari onneksi ystävällisesti vinkkasi kun opettaja poistui hetkeksi paikalta. Hierontayrityksestäni ei poikinut kuin yksi piste, ja mietin miten pahasti miinuksilla aloitustasoni täytyi olla, koska ope väitti nähneensä kehitystä.

Meni se näyttö sentään läpi, mutta kakkonen oli vähän pettymys siihen nähden miten paljon käytin harjoitteluun aikaa. Kökköä myös miten tämä yksi näyttö laskee kahden muun opintojakson arvosanoja, joista olisi tullut pelkkien teoriatenttien pohjalta paljon parempi numero. Mut eihän siitä voi kuin itseään syyttää, mitäs en osannut. Olipas nyt iloinen päätös lukukaudelle. xp

---

Että sellainen traumakokoelma viimeisen puolen vuoden ajalta. xDx Toki mukana on ollut onnistumisiakin, monet tentit meni hyvin ja oon uskaltautunut odottamaani useammin ulos kuorestani ja jutellut ihmisille, ihan hauskaa vaihtelua siihen nähden kun edellisessä koulussa saatoin olla viikkoja sanomatta sanaakaan. Otin tähän kesälle muutaman kurssin (lähinnä kun luulin että työkkäri edellyttää sitä, mut siinä vaiheessa kun kuulin ettei tarttisikaan opiskella kesällä olin jo innostunut muutamasta kurssista ja tuli sitten ilmoittauduttua enkun preppauskurssille (jotta selviän ensi syksynä enkun tunneista), solubiologiaan (kyllä, lempiaiheeni biologiassa♥) ja sain jotenkin tutor-open vakuutettua siitä että sisällön tuottaminen tukisi urasuunnitelmiani, vaikka niistä verkkosivujen suunnittelusta ja HTML-koodauksesta on oikeasti enemmän iloa vapaa-ajan projekteissani hehe. x) Eli aika opiskelupainotteisesti mennään yhä, sen verran rennommin kuitenkin että sain viimein aikaiseksi tämän postauksen valmistelun jee.

sunnuntai 23. toukokuuta 2021

KS: Toukokuu = Euroviisut

Tämä ei ole Euroviisupostaus vaikka suurin osa postauksesta on euroviisuhöpötystä. .--D

Euroviisut 🎸🎤

Oli pakko hakea viisuhuumaan helpotusta seuraamalla Viisukuplaa, joka toimi samantyyppisellä kaavalla kuin joskus aiemmin ollut esikatselumaraton, jossa vierailijat kuuntelivat tämän vuoden kappaleet ja arvostelivat ne. Hieman erikoisesti kappaleista soitettiin eri mittaisia pätkiä sen mukaan miten paljon katsojat olivat etukäteen äänestäneet niitä. Ymmärtäähän sen että ohjelma halutaan pitää maltillisissa mitoissa, mutta tämä järjestelmä asetti kappaleet eriarvoiseen asemaan, mielestäni kaikista olisi pitänyt soittaa yhtä pitkä näyte, en oisi pistänyt pahakseni vaikka kaikki kappaleet oltaisi kuultu kokonaisuudessaan. Arvostelukeskustelut kääntyivät harmillisen usein negatiivisiksi, perusteltu kritiikki vielä menee mutta esim. Vasilin dissaaminen meni tarpeettoman pitkälle. Koin jostain syystä kiinnostavaksi kuunnella arvostelijoiden hyviä kommentteja kappaleista joista en itse pidä, siitä sai hauskasti uusia näkökulmia ja ehkä arvostukseni jopa kasvoi joitakin kappaleita kohtaan tätä kautta.  Ronjalla ja Marcolla oli paljon pätevää sanottavaa, mutta Tuure oli vähän turhana mukana ja puhui kiinnostavammin kynsistään kuin kappaleista, mut annoin tämän anteeksi koska hän piti Fallen Angelista. xD

Euroviisutunnelma lähti oikeastaan kunnolla käyntiin jo viikkoa ennen esityksiä kun kilpailijat pääsivät matkustamaan Rotterdamiin ja harjoitukset käynnistyivät. Oon opetellut käyttämään Instagramia, ja yhdessä vaiheessa päivät kului oikeasti pelkästään siinä kun ramppasin vuoron perään Euroviisujen instatilillä ja tubekanavalla tarkistamassa onko uutta sisältöä julkaistu. .-D Nikkien juontamat LookLab-jaksot ovat olleet hyvä tapa tutustua tämän vuoden esiintyjiin, tosi mukava nähdä lavalla näytettävän sisällön lisäksi kilpailijoiden persoonaa paremmin. Lisäksi Tix on postaillut reissultaan  minivlogivideoita joita on ollut viihdyttävä katsoa. .-D Sit Tixin ja Efendin euroviisuromanssilta ei ole voinut välttyä; Aluksi kumpikin julkaisi lauluvideoita somessa ja lähetti lahjoja toistensa pukuhuoneeseen, mutta rajoitusten vuoksi he eivät saaneet ilmeisesti tilaisuutta tavata ennen kuin vasta päivää ennen semifinaalia. Juttu meni yllättävän viralliseksi kun jopa Euroviisujen tubekanavalle julkaistiin aiheesta video, ja ei voi olla todellakaan sattumaa että Azerbaidžan ja Norja sijoitettiin esiintymään finaalissa peräkkäin, ihanaa kun tapahtuman järjestäjätkin tukevat Efentixiä. xD

Ykkössemi oli hyvä, kaikki ansaitsivat jatkopaikkansa vaikka pari suosikkiani jäikin finaalin ulkopuolelle. Erityisesti ilahdutti saada Belgia jatkoon, sillä olin epäillyt heidän mahdollisuuksiaan. Sama juttu myös Norjan kanssa, mutta eihän siinä ehtinyt edes jännittää kun Norja ilmoitettiin ensimmäiseksi finalistiksi, yaay! .-D Olin huisin ylpeä Tixistä kun hän poisti esityksensä aikana hetkeksi aikaa aurinkolasinsa (kannattaa ajaa translaten läpi tämä tekstipätkä♥♥)Tämä on yksi lempparini Tixin live-esiintymisistä, koska esityksen aikana hän poistuu mukavuusalueeltaan riisumalla kaikki Tixiin liittyvät asusteet ja on lopulta lavalla omana itsenään, mutten yhtään osannut odottaa moista käännettä viisulavalla, koska sen ymmärtäminen vaatisin Andreaksen taustojen tietämistä. Suorastaan säälin kaikkia katsojia joille tämä ei aukea, koska itelle se näyttäytyi tosi vaikuttavana ja liikutuin kyyneliin asti. En muista Norjaa seuranneesta esityksestä mitään koska en kyennyt lopettamaan itkemistä, liekö tämä syy sille miksei Kroatia päässyt jatkoon? xD

Toinen semifinaali oli vähän outo, esitykset eivät olleet kovin vakuuttavia ja ne harvat joista tykkäsin eivät tietenkään selvinneet jatkoon, yllättävänä poikkeuksena Portugali. Ihmettelin oliko vika minussa kun täysin odottamatta pidinkin Portugalin esityksestä, mut ilmeisesti en ollut ainoa kun Portugali sai sen verran ääniä että pääsi jatkoon. .-D Suomen julkistamista vitkuteltiin niin kauan että varauduin jo että jäädään finaalin ulkopuolelle, mut onneksi viimeinen paikka oli varattu meille, jeesh! Kakkossemissä esiintyi suurin osa oman top kymppini kappaleista ja tietysti harmillisen moni jäi ilman finaalipaikkaa, vaikka no, oikeastaan se oli odotettavissa. Tosi sääli ettei Islanti päässyt esiintymään livenä, olisivatpa he olleet ekassa semissä... Mietin että jos Islanti olisi voittanut niin sit Duncan olisi ainakin voinut tulla toimittamaan heille palkinnon henkilökohtaisesti. .-D

Finaaliin pääsi kaiken kaikkiaan tosi hyvä biisikattaus ja oli kiva katella. Oon varmaan outo mut musta pisteiden jako on yksi paras asia Euroviisuissa, tekisi mieli katsoa se hidastettuna jotta ehtisin sisäistää kunnolla kaikki pistetauluun tulevat muutokset. xD Tuomaristo äänesti tylsästi oppikirjan mukaan kannattaen tietenkin Sveitsiä, Ranskaa ja Maltaa. Portugali ja Bulgaria kiipesivät tosi vaivihkaa kärjen tuntumaan ja Suomikin pääsi säälipisteillä yllättävän lähelle top kymppiä. Erikoista ettei tuomaristo arvostanut Ruotsia tai Liettuaa, harmitti myös nähdä Norja listan loppupäässä (sentään helpottaa vähän ajatella että yleisöäänten perusteella Norja olisi ollut kolmastoista). Yleisöpisteiden jako oli hirveää draamaa: Neljä maata jäi nollille, Bulgaria ja varsinkin San Marino saivat shokeeraavan pienet pisteet ja tuomaristoäänten perusteella kolmantena ollut Malta olikin yleisöäänissä vain sijalla 14. Huvitti kun Suomi pääsi nousemaan hetkeksi aikaa kärkipaikalle, tiesihän sen että siitä vielä tiputtaisi, mutta hieno hetki silti. x-) Kun odotettiin viimeisiä pisteitä kannustin jostain syystä Italiaa voittoon vaikka tykkäsin enemmän Sveitsin biisistä ja esityksestä, mutta mulle vaan nousee aina automaattisesti raivo tuomariston lellikkiä kohtaan. Jännä että olen ihan sinut voittajabiisin suhteen vaikken edes pidä Italian kappaleesta. XD Googlailun perusteella ei nopeasti osunut silmään piste-vertailua tuomariston ja yleisöäänten kesken, joten tein itse tämmöisen kaavion, maat ovat ensin järjestyksessä raadin pisteiden pohjalta, sitten yleisöäänet ja lopuksi vielä pisteet yhteenlaskettuna virallisessa järjestyksessä. Tein kaaviosta myös tämmöisen version missä nuo apuviivat on helpottavinaan maiden paikantamisessa, mut se on ehkä enemmän sekasotku.


Eldaryan pääsiäistapahtuma 🐣🐰

Ensimmäistä kertaa pääsiäisen kunniaksi julkaistiin tapahtumakartta, josta on mahdollista kerätä edellisten vuosien asuja ja kumppaneita, mikä on tosi kiva asia. Luonnollisesti se tarkoittaa: paljon sisältöä kartalla = paljon löytöjä, ja pitkästää aikaa peli onnistui motivoimaan energiajuomien käyttämiseen! Toivottavasti tätä sovelletaan tapahtumissa jatkossakin niin tilien poistumisen yhteydessä menetettyjä juttuja on mahdollista saada takaisin.

Takitus 🎽💛

Sain isiltä nimpparilahjaksi Hankkija-mainostakin, jonka isi oli saanut kaupanpäällisenä jostain. Isi oli tilannut isoimman koon mutta se oli silti liian pieni, joten isi tarjosi sitä sitten mulle vaikka se onkin ihan ylisuuri. .-D Takki on pehmeä ja siinä on juuri sopivan kokoinen tasku sudokuvihkon kantamiseen, täydellistä! + Huomatkaa Euroviisuja varten lakkaamani suomikynnet, keskarissa on Suomen lippu!


Koko kansan Pappa 👴👩

Löysin ehkä YouTuben suloisimman kanavan: Lotta ja pappa, missä Lotta laulaa isoisänsä kanssa papan nuoruusajoilta tuttuja kappaleita. Vuosi sitten Lotta muutti ulkomailta koronaa pakoon ja majoittui pappansa luokse, ja iloisesta harrastuksesta lähteneet "koronalaulut" ovat nyttemmin keränneet paljon yleisöä ja kaksikko on esiintynyt TV:ssä ja Lotta on jopa julkaissut papan kertomuksista kirjan. Saatan huomaamattani viettää tunnin katselemalla Lotan ja papan kahvitteluhetkiä tai reissuvlogeja. Videoista huokuu positiivisuus ja lämminhenkisyys, tää on oikeaa hyvän mielen ohjelmaa! <3

Orange Is the New Black 🐙🐜

Mistähän kuulin tästä sarjasta, oli vissiin joku Havaijin mainoskatkolla vilaukselta näkemäni mainos jonka pohjalta päätin vilkaista. Piper Chapman tuomitaan yhtäkkiä nuorena tekemästään rikoksesta, ja sopeutuminen naisten vankilan käytäntöihin ottaa aikansa ja Piper on moneen otteeseen hermoromahduksen partaalla, mutta selviytyy lopulta tilanteesta kuin tilanteesta neuvokkuutensa avulla - tosin samassa vankilassa oleva Piperin ex-tyttöystävä Alex aiheuttaa pelkällä läsnäolollaan harmia. Vankilan seinien sisälle mahtuu mitä erikoisimpia (ja välillä hieman kahjojakin) persoonia kampaamoa pitävästä transnaisesta pitkävihaiseen keittäjään ja äiti-tytär-draamaan, ja ehkä kiinnostavinta onkin kun vankien taustoista opitaan pikkuhiljaa lisää. 


Kuukauden biisilista 🎶🎹

perjantai 1. marraskuuta 2019

Halloween: Lehtirallia ja punainen lukko

Ajattelin tänä vuonna ottaa pienen varaslähdön blogmasiin ja tehdä silleen, että postailen jo nyt marraskuussa puolet (=12 postausta) ja loput sitten joulukuussa. Eli tarkoituksena olisi nyt postailla joka toinen päivä KS-postaukseen saakka, sitten pidän viikon tauon ja hommaa jatketaan joulukuussa. Miltäs tämä järjestelmä kuulostaa? Ai huijaukselta, no niin kai periaatteessa... Luvassa ei taaskaan ole mitään kovin jännää, arkisien kuulumisien lisäksi suunnitteilla (nimenomaan suunnitteilla, en oo taaskaan juuri mitään valmiiksi tehnyt etukäteen .-D) on kyllä jokunen erilaisempikin postaus.

Laitetaan siis vuoden 2019 blogmas käyntiin kertoilemalla eilisiä halloweenkuulumisia. Järkättiin Fikun kanssa pienet halloweenkestit, ja sitä varten piti vähän herätellä leipomisulottuvuutta. Päätettiin tehdä mokkapaloja, jotka tosin kulki meidän puheessa nimellä "mokapalat", jotta vieraat sitten tietäisi ettei meidän leipomuksilta kannata odottaa liikoja. .-DD Tutkailtiin vähän meidän asunnon keittiön kuiva-ainekaappia, ja koska meistä kumpikaan ei ole kovinkaan aktiivinen ruuanlaittaja/leipoja ei kaapin sisältökään ollut ihan ajantasaista, oikeastaan pelkästään edesmenneen asukkaan aikaisia hankintoja: Jauhot oli mennyt vanhaksi jo pari vuotta sitten, ja leivinjauhetta ja vaniliinisokeria säilytettiin purnukoissa joissa ei edes mainittu mitään parasta ennen -päiväyksiä, mutta päädyttiin siitä huolimatta niitä käyttämään vaikka stressasinkin että meidän mokapalat onnistuu nimikkeessään liiankin hyvin sitten kun kaikki saa tyyliin ruokamyrkytyksen.

Keskiviikkona käytiin kaupoilla sitten tekemässä hankintoja juhlia varten. Isi kyyditsi meidät kesoon, ja mentiin sitten samalla isin kanssa käymään kunnantalolla kun isillä oli sinne joku paperi toimitettavana. Isin hoitaessa paperijuttujaan ihailtiin Fikun kanssa miten yhden kaapin oveen oli kiinnitetty sellainen suklaamunasta peräisinoleva muovinen pieni punainen lelulukko. Meiltä löytyy kyseinen lukko ennestään sinisenä ja keltaisena, ja nyt ihailtiin miten hyvin tuo punainen lukko sopisi jatkoksi meidän Bratz Selviytyjien kakkoskauden heimoväreihin, ois melkein tehnyt mieli kysyä saataisko lainaksi se lukko jos olisi kehdannut. XD Kun oltiin haikein mielin jätetty lukko paikoilleen suunnattiin vihdoin sinne kauppaan, ja voi että miten tietämätön ihminen voi taas olla pihalla. Etittiin mm. kaakaojauhetta ensin leipomisaineiden ja jauhojen joukosta ennen kuin tajuttiin että sitä säilytetään juoma-osastolla. .-D Fiku halusi tehdä vegaanisia mokapaloja, joten se piti sit huomioida maitoa ja margariinia valitessa. Toivoisin että tällaisille "kerran kahdessa vuodessa leipoville" olisi joitakin valmiita leipomispaketteja, jotka sisältäivät kaiken yhteen reseptiin tarpeelliset ainekset. Tai sitten mahdollisesti olisi niin, että vähän irtokarkkihyllyn tapaan kaupassa saisi kerätä pieniin pussukoihin reseptin vaadittavat määrät jauhoja yms, niin tulisi ostettua vaan se mitä tarvitsee eikä tarvitse ostaa kaappiin pilaantumaan massiivista määrää aineksia joille tuskin tulee käyttöä ennen parasta ennen -päivämäärää.

Ja sitten leipomaan! Kun oltiin saatu kahvi tippumaan Fiku alkoi koota astiaan kaikkia "märkiä" aineksia mun sulattaessa margariinia. Sain siinä touhussa sotkettua rasvaan kyllä ihan kaiken... Annoin rasvan löllöytyä mikrossa hetken, ja sit kun kumottiin se kahvin ruskistamaan litkuun huudeltiin vaan kovaäänisesti "HYI!" kun se näytti niin ällöltä. .---D Aika pian valkeni että rasvaa olisi sittenkin kannattanut sulattaa vähän enemmän, sillä nyt se vaan kellui epämääräisinä möllyköinä nestemäisessä taikinassa eikä tahtonut sekoittua ollenkaan. Onneksi jauhojen lisääminen sai taikinan näyttämään jo vähän järkevämmältä. Siinä vaiheessa kun mokapalat oli paistumassa uunissa Fiku rupesi epäilemään kävikö meille se leipojan kliseinen moka: leivinjauheen lisääminen taisi unohtua. Lopulta meille jäi epäselväksi tuliko leivinjauhe sittenkin mukaan, sillä kyllä se taikina uunissa kumminkin vähän kohosi. .-D Fiku hoiti kuorrutteen lisäämisen sillä aikaa kun minä tiskasin kyllästymiseen asti rasva-astioita, piti varoiksi oikein useampi tiskivesi laskea kaikkein rasvaisimmille astioille jotta ne varmasti puhdistuisivat. Fiku kuulemma innostui leipomisesta, ja minä puolestani totesin että muistin taas tämänpäiväisen jälkeen miksen leivo. .-D

Tässä vaiheessa taikina oli saatu jo vähän miellyttävämmän näköiseen muotoon.
En pukeutunut halloweenia varten mitenkään erikoisesti, kunhan vetäisin päälleni lepakkopaidan mitä oon käyttänyt joka halloween siitä asti kun sen ostin (eli joku 3 vuotta?). Sit rupesin editoimaan (onko vähän outo termi kun puhutaan vaatteista? .-D) vanhaa toppiani saksien kanssa. Topin helmaan on ajan mittaan tullut reikiä, joten nyt päätin leikellä halkeamia vähän lisää jolloin koko helmasta tuli röpelöinen ja reiät näyttävät tarkoituksenmukaisilta. Lakkasin myös pitkästä aikaa kynnet, ajatella miten ennen jaksoin vaihtaa lakat viikoittain, nykyään panostan kynsiin vain silloin kun tiedossa on jotain menoa yms. Lakkaus ei ollut mitenkään halloweeniin liittyvä, kunhan laitoin oranssia/punaista lakkaa ja päälle glitteriä. Kynsien lakkaamisen jälkeen vedettiin sitten Fikun kanssa "Mä en pelkää" -läppää, eli aina kun teki kuivumista odottavien kynsien kanssa jotakin uskalista (esim. puki/riisui pitkähihaisen paidan tai laittoi lapaset käteen) piti huutaa Mä en pelkää kuin Lauri Tähkä konsanaan. .--D

Kännykkäkameran laatu. x-)
Järkevin musta otettu kuva illalta
(eikä sekään ole kovin järkevä xD)
Vieraiksi meille sitten saapuivat isi ja Fikun kaveri, ja siinä sitten kahviteltiin eikä kukaan kuollut meidän mokapaloihin, itselle tosin meinasi vähän huono olo niistä tulla ihan vaan siitä syystä kun ne olivat niin makeita ettei putkeen pystynyt syömään useampaa. Isi ei ilmeisesti koskaan voi tulla meille käymään vaan huvikseen, sillä sen piti sitten alkaa kahvin jälkeen säätämään olohuoneen patteiden termostaatteja, kun ne patterit olivat viime talvesta lähtien olleet ihan kylminä ja kas kummaa, nehän lähti saman tien lämpenemään. Koneelta löytyi vielä meidän vuosi sitten kokoama kauhumusakansio halloweenia varten, joten se sai sitten soida siinä taustalla. Tehdään tähän väliin minitop-lista:

Top 3 parhaat kauhubiisit halloweenia varten:
  1. Soft Cell - Martin
  2. 30 Seconds To Mars - Hunter
  3. Soft Cell - Baby Doll
Isin lähdettyä pakkokatselutettiin näytettiin Fikun kaverille taas meidän tekemiä videoita, joiden joukossa oli kivasti halloweenteemaan sopiva Fianna-video, jossa muuten soi taustalla tuon top-listan jälkimmäinen biisi (+ jossa myös me esiinnytään, lol). Sit saatiin Fikun kaveri kokeilemaan MP8:n pelaamista, ja pelattiin halloweenin kunniaksi kummitustalolautsikkaa silleen, että Fiku ja Fikun kaveri olivat joukkue ja mä sain parikseni easyn koneen jotta joukkueet olisi jotenkin tasapainossa. .-D Otettiin aina minipeleistä ensin harjoituspeli jotta Fikun kaveri hokaisi kontrollit yms, mut sit kerran klikkasin vahingossa vaan suoraan varsinaiseen peliin, mut hauskasti Fikun kaveri voitti juuri sen erän (ja nimesi sen minipelin "lehtiralliksi" xD). Fikun kaveri vaikutti innostuneen pelistä, täytynee kutsua Fikun kaveri uudemmankin kerran pelaamaan, kivaa vaihtelua että saan MP-pelejä pelatessa seuraa eikä tarvi aina yksin pelata. .-D

Meidän joukkueet: Lissut vs. Luukasa & Yoshi
Loppuillaksi kokoonnuttiin takaisin keittiön pöydän ääreen syömään juhlaruokien rippeitä, syötiin mm. sipsisilppua lusikalla, mihin Fikun kaveri sitten totesi: "Ihan kuin fitness-muroja. Koostumus vaan on vähän eri", no todellakin, ei taida sipsimurot tehdä kovin hyvää linjoille. .--D Mä mummoilin ja lähdin ekana nukkumaan, tässä on jo ollut vissiin parikin päivää putkeen kun oon iltaisin väsynyt jotenkin normaalia aikaisemmin.

Tykkään ku postauksen aiheena piti olla halloweenbileet ja 2/3 postauksesta kertoo valmisteluista yms. .-D Mitäs te teitte halloweenina?

Kysymys lukijoille:
Lakkaatko kynsiä?

Vaihtoehto 1: Joo
Vaihtoehto 2: En

torstai 17. joulukuuta 2015

Tää viikko...

...on ollut jotenkin tosi epäedustava mun kohdalta. Maanantaina koulussa kaikki alkoi niinkin kivalla (huomatkaa sarkasmi) tehtävällä että meidän piti taas pitää puhe/esitelmä tekemästämme pelistä. Me mentiin jostain syystä toiseen tilaan pitämään ne esitykset, ja sitä varten projektit piti tietysti siirtää  eri koneelle. Mä onnistuin tekemään sen jotenkin väärin unohtamalla yhden oleellisen kansion, eikä se tiedosto toiminut kun tuli mun vuoro esittää, joten mun piti sit vaan suullisesti kertoa mitä olin tehnyt. Tuli siinä sitten jotenkin tosi alaston olo kun ei ollut mitään näytettävää, ja mä menin jotenkin ihan lukkoon koko esitystilanteessa ja tosi kankeesti sain jotain ilmoille. Ärsytti, koska mulla olis oikeesti ollut kerrottavaa työstäni, mut siinä tilanteessa vaan kaikki järkevä katosi mielestä. Tää esitys oli surkeampi kuin lukiossa pitämäni puhe englanniksi (ja se oli todella kamala, hyi XD) ja lähdin tunnin jälkeen itku kurkussa kävelemään asunnolle koska hävetti niin paljon. Turhahan sitä on enää jälkeenpäin miettiä, mut mä oon hirveen itsekriittinen ja saatan ärsyyntyä yhtäkkiä jostain vuosia vanhasta mokasta.

Seuraavan päivän lintsasin, koska en kehdannut näyttää naamaani koulussa sen esityksen takia. No ei sentään. .-D Olin kyllä poissa koulusta, koska olin tarkoituksella "unohtanut" laittaa herätyksen päälle, koska pakoilin yhtä tunnilla tehtävää tehtävää. Päätin sit kuitenkin tulla koululle syömään, ja vaikka saavuin koululle 10 minuuttia ennen odotettua tunnin päättymisajankohtaa, oli meidän luokkalaisilla joku kokous siinä naulakoilla, ja mä sit koitin jotenkin ninjailla siitä ohi etten aiheuttaisi hämmennystä sillä että saavun koululle silloin kun tunnit on jo päättyneet. .-D Muutenkin häiriinnyn aina siitä jos törmään joihinkin puolituttuihin vahingossa. Luokassa luokkalaisten läsnäolo on ok, mut sit jos vaikka ruokalassa joku istuu viereiseen pöytään saatan häiriintyä tästä. Mun lintsaussuunnitelma ei lopulta toiminut, koska se pakoilemani juttu käsiteltiin keskiviikkona, jolloin pahaa aavistamatta olin tullut kouluun. .-D

Tänään oli sit enkun tunti, ja siellä sai tuttuun tapaan häpeillä surkeaa englannintaitoani. En ymmärrä mikä kiire sillä opella oli, kun kuunneltiin, suomennettiin ja tehtiin tehtävät kolmeen eri tekstiin liittyen. Se tahti oli jotenkin ihan liian nopee mulle, ja jäin sit koko ajan jälkeen enkä osannut koskaan vastata mitään kun ope kysyi, koska en ollut ehtinyt tehtävissä sinne asti. Ei sillä että olisin osannut silloinkaan aina vaikka olisin ehtinyt kyseisen tehtävän tehdä.. Lopulta tilanne yltyi siihen, että kaikki muut lähti syömään ja mä jäin kahdestaan open kanssa tekemään tehtäviä niin että ope saneli mulle vastauksia. XD

Käväisin viimeistelemässä joululahjaostoksia Tokmannilla. Mua jotenkin kammottaa käydä Tokmannissa nykyään, koska sen nimen vaihdon jälkeen kaupassa on muutetty hyllyjenkin paikat, ja tää uusi organisointi on jotenkin tosi sekava. Meinaa nousta pieni ahdistus kun yrittää löytää ulos kaupasta, mutta jokaisen hyllyn väliköstä tulee vastaan seinä, ja tuntuu että on ihan saarrettuna sinne kauppaan. Eilen huomasin myös kulkeneeni ympyrää kun yritin löytää kassoille, että hienoa kun yks eksyy pieneen kauppaan. XD Mä oon saanut aika hyvään malliin kaikki joululahjahankinnat, isin lahja vaatii vielä pientä hienosäätöä, mut siitä ei tarvii olla yksin vastuussa ni en stressaa asian takia. Fikun joululahja sai täydennystä Tokmannin karkki- ja kynsilakkavalikoimasta. Aina Fikulle lahjaa hankkiessa ostan niitä Kone Helsinki -kynsilakkoja, ei varmaan tuu yllätyksenä Fikulle. .--D Bongasin myös itselleni kivan kuulokepaketin, joka sisältää kahdet kuulokkeet, ja sit oikeestaan mua eniten kiinnostanut asia oli se, että paketissa oli mukana myös sellainen jatkepalanen (nää mun asianmukaiset termit<3), jonka avulla yhteen kuulokereikään saa kahdet kuulokkeet samalla kertaa. Tulee varmaan käyttöön mun ja Fikun yhteisillä juna- ja miksei myös automatkoilla.


Joululahjoista puheenollen, mä ite en toivo ihmeekseni mitään suurta lahjavuorellista tavaraa, vaan ainoa asiat mitä toivon on Måns Zelmerlöwin Perfectly Damaged -levy ja hammastahnaa. Kyllä, toivon oikeasti hammastahnaa. XD Mun on pitkään pitänyt ostaa uus hammastahna, mut koskaan ei jaksa ja sit aina ärsyttää kun tota nykyistä tuubia saa puristella henkensä edestä jotta sieltä saa jotain ulos. Saa nähdä toteutuuko tämä toive.. Månsin levyn puolestaan tilasinkin jo, ja se pitäisi saada ellei posti kadota pakettia tai jotain muuta julmaa. .-D Toki oon ostellut itselleni kaikkea muutakin joulahjaksi, mut nää kaksi asiaa on ne mitä eniten tällä hetkellä tunnen oikeasti tarvitsevani, muut on sit vaan ekstraa. En tarvitsis ees yhtään karkkia koska mulla on kaappi täynnä karkkipusseja valmiiksi. .-D Ahhhh en kyllä malta odottaa Månsteriani. .-3 You really should go home, I'm waiting. ,-) <3


Kämppisellä oli tällä viikolla hoidossa sellainen ihana pieni utelias koira, jolla oli joku pakkomielle tulla mun huoneeseen aina jos ovi oli raollaan. Muutenkin aina mun liikuskellessa keittiössä yms. muissa yleisissä tiloissa, lähti tää koiruli kämppiksen vastustelusta huolimatta aina juoksemaan mun perässä. .-D Tää hauvis sit saikin mut ja kämppiksen samaan tilaan houkutellessaan meidät vähän jutustelamaan mikä oli ihan jännää vaihtelua siihen että vaan ignoorataan toisiamme. Mä en oikein tiedä mitä se koira loppujen lopuksi musta ajatteli, koska kämppiksen ollessa paikalla se juoksi aina hyppimään mua vasten ja tykkäsi seurata, mut kämppiksen lähdettyä ulos koitin mennä silittelemään koiraa, ja silloin se enemmänkin vältteli mua, et mielenkiintoista. .-D

Jaahas, mulla on tässä nyt n. 40 minuuttia aikaa ennen kuin pitäisi lähteä käppäilemään junalle. Fiku pääsee tänään töistä vasta kuudelta, joten lähdetään kotiin vähän myöhemmällä junalla kuin tavallisesti, ja tulin sen takia viettämään aikaa asunnolle, koska ite pääsin koulusta jo yhdentoista aikaan ja ois vähän kökköä ootella junaa kuusi tuntia keskustassa, varsinkin kun oon kolunnut tyyliin kaikki kaupat läpi viimeisten viikkojen aikana, kun oon joululahjoja ostellut. Joulusta puheenollen mulla alkaa nyt siis jo joululoma, että blogi jää pienelle joulutauolle, että voi hyvinkin olla että menee seuraava kuulumispostaus ensi vuoden puolelle. Tai sitten ei, hmm.. Mukavaa joulua, lomaa ja kaikkea! Loppumusaksi biisi jonka bongasin äsken vahingossa kun se soi mainoksessa katsoessani youtubessa videoita, ja ihan mukavanoloinen biisi:


Kysymys lukijoille:
Oothan jo hoitanut joululahjaostokset?
Vaihtoehto 1: Joo toki
Vaihtoehto 2: Ennnnn...

perjantai 4. syyskuuta 2015

Vähän hölmöä...

...alkaa muistella edellistä viikonloppua kun uusi on jo pian edessä, mut viime viikonloppuun sisältyi mun tavallisen laiskiaislagaamisen lisäksi kaikenlaista tavallisuudesta poikkeavaa ohjelmaa, joista haluaisin kertoa. Elieli, perjantaina mentiin koulun jälkeen pitkästä aikaa Heseen syömään. Joo, siinä mun poikkeava tekeminen. x-D

Lauantai menikin melkein kokonaan kun olin Fikun ja sen kaverin kanssa kuvailemassa niiden "elokuvaprojektia". Mentiin metikköön juoksemaan, huutamaan, ilmeilemaan, makoilemaan märille sammalille, kaatuilemaan ja nauramaan. .-D Sit yhteen kohtaukseen Fiku teki kaverinsa mahaan lateksitekoverihaavan, ja sit oli aika kova kun käveltiin yleisen tien lähettyvillä haava mahassa ja leluase kädessä ja siitä meni autoja. .-D Illemmalla sit vaan istuskeltiin ja meillä oli ainakin kahden tunnin mittainen yhtäjaksoinen naurukohtaus jolloin alettiin käkättää milloin millekin asialle. Jostain syystä kovana puheenaiheena oli Seppo ja sen rapsutussiksakit. .-D Huhhuh, mä en oo varmaan ikinä nauranut noin paljon. .-D Muutama kuva meidän kuvauksista:


Sunnuntaina oli sitten lisää kuvailua, kun tehtiin osallistumisvideo Demin vlogihaastekilpailuun. Meillä oli vähän erilainen tulkinta tehtävänannosta ja sit lopulta tuli vielä vaihdettua videon aihettakin ihan viime tipassa, et ihan ongelmitta ei sujunut tuo mut saatiin sentään video ajoissa valmiiksi. Ei toi tule sijoittumaan mutta tulipa osallistuttua. .-D


Sitten tähän viikkoon. Kökkö ku mun kynnessä on lohkeema, ja se laajenee päivä päivältä.. Pitäis vissiin leikata, mut ei millään raaskis ku oon viimein saanut kaikki kasvatettua pitkiksi (paitti peukkuja, mut se on mulle mahdoton tehtävä joten sitä ei lasketa .---D) ja sit näyttäis ja tuntuis tyhmältä kun yksi kynsi olisi lyhyempi. "Onneksi" mulla ei oo täällä asunnolla kynsisaksia, ni oon saanut pitää pitkät kynteni, mut musta tuntuu että Fiku pakkoleikkaa sen irti heti kun me nähdään. .--D Ihan hyvä ehkä, koska ärsyttää kun hiuksiin koskiessa kynsi jää aina jumiin tukkaan..

Juteltiin muuten edellisellä ajotunnilla mun kynsistä ajo-open kanssa. .-D Musta tuntuu että oon edelleen surkea kuski, mut jotenkin se ope ylipuhui mut varaamaan inssiajon ens viikon perjantaille, iiks. Ens viikolla mulla on sit ajotunteja ma-to joka päivä, ope tosin sanoi että voidaan vähentää niitä jos näyttää etten tarvitse kaikkia, mut mä vähän luulen että tulen tarvitsemaan kaikki tunnit. .-D Että oikein ajopainotteinen viikko luvassa, en ole innoissani... Vähän epäilen ettei se inssikään mee ensiyrittämällä läpi, mut pakko sitä on kai jossain vaiheessa kokeilla. .-P En kyl tajua miten tuun kokeessa pärjäämään kun kukaan ei neuvo milloin pitää alkaa kääntää rattia tai milloin ajonopeus muuttuu. .-D Ajotunneilla on muuten ihan mukavasti mennyt, ope tosin vähän vihastui kun törmäsin katukiveykseen, mut se ragesi niin lempeästi ettei siitä jäänyt paha mieli.

Koulun kanssa on sujunut yllättävän mukavasti. Ollaan oikeestaan kaikki päivät jatkettu sitä omaa projektiamme. Mulle on jopa tullut välillä hetkiä jolloin oon oikeesti innostunut siitä työstäni ja edistän sitä jopa ihan mielelläni, tosin kiinnostus ei kyllä aina kestä koko tuntia, et tulee vähän laiskailtuakin. .-D Mut oon mä edistynyt kun viime viikkoon vertaa. Eihän näky vieläkään ole odotusten mukainen, mut kyllä siitä jo vähän tulee vesimaisema mieleen:


Kuvasin tähän nyt kaikki edustavimmat paikat scenestä. Mä tungen varmaan jokaiseen projektiini noita saippuakuplia, mutku ne on kivoja. .--D Näkyvyys ei ole kovinkaan "vetisen oloinen", mikä vähän vie tunnelmaa, ja sit mä en tiedä miten saisin tonne kaloja yms. vesielukoita, koska en ite osaa tehdä eikä missään oo ilmaseks ladattaviakaan.. Aarrearkun kultakolikot tein ihan itse ja oon niistä ylpeä, vaikka homma ei ollut sen monimutkaisempi kuin ettiä tekstuurikuva netistä ja lätkästä tohon päälle, mut tavallisesti onnistun senkin jotenkin sössimään joten tämä onnistuminen oli hieno. .--D Parin viikon päästä kuulemma pitäisi esitellä tuotoksia muulle ryhmälle, ahistaa..

Ihania Rantavahteja on tullut nyt pitkästä aikaa katseltua. Tai no, joskus vuosi sittenhän ne näytti jotain kautta uusintana, mut nää on nyt ollut ihan ennennäkemättömiä jaksoja ja niitä on tuplasti kivempaa katsella kuin uusintoja. Mä ilahduin jotenkin tosi paljon Kerrboxin näkemisestä, Reidy puolestaan näyttää vanhemmalta kuin muistelin ja tajusin että Bacon on ihan entisen ajo-opettajani näköinen, apua. .-D Maxin ja uuden tulokkaan Jessen sählejä on hauskaa seurata, Hoppo on vähän turhan nipo niitä kohtaan.. Dunnoa ikävöin, hän vissiin on lähtenyt, ja kestosuosikki Whippetin näkeminen oli tietenkin hauskaa. .-D Joo, kukaan ei ymmärrä mistä puhun joten eiköhän siirrytä seuraavaan aiheeseen..


Mä terästäydyin jokunen viikko sitten ja varasin viimein sen ajan koulupsykologille, ja eilen sitte kävin vähän jutustelemassa sen kanssa. Se oli tosi nuori ja ehkä siksi ymmärsikin mun kertomia asioita (taiku edelliselle psykologille joutui selittämään erikseen mikä on simssi tai virtuaalihoitola yms.) Jännä kyllä miten toi koulupsykologi veti kaikkia hienoja oivalluksia mun tekemisistä joita en ite edes ollut tullut ajatelleeksi. .-D Vähän se oli huolissaan siitä että vietän lähes kaiken aikani koneella ja suositteli että poikkeaisin välillä vaikka kahvilassa tai kävelyllä, mut ääh.. Oon kyllä tällä viikolla lyhyempinä päivinä käväissyt kirjastossa, ku turha asunnolle niin aikasin mennä kun ehdin tylsistyä muuten kun on "liikaa" vapaa-aikaa. .-D En mä oikeen suoraan päässyt kertomaan mua vaivaavista asioista kun se psykologi lähinnä kyseli vaan kaikkea koulunkäynnistä, perheestä yms, mut varattiin muutaman viikon päähän uus aika, ni siinä sit todennäköisesti tullaan käsittelemään enemmän niitä stressitekijöitä, kun sain mukaan sellaisen lappusen mihin pitää merkata ahdistavia asioita. En mä kyl tiiä, jotenkin ton juttelun jälkeen alkoi tuntua et oon vaan ylireagoinut kun se psykologi löysi niihin mun toimintatapoihin "järkevän kuuloisia" selityksiä, mut en silti haluu jättää tätä tähän. Sinänsä tää oli vähän huono aika tapaamiselle, koska mulla on nyt ollut tosi mukavia nää viimeiset pari viikkoa, et en ehkä ollut oikeessa tunnelmassa tällä kertaa tai jotain. .-D No, katotaan mitä ensi tapaaminen tuo tullessaan.

Juu tota, mun pitäis tässä kymmenen minuutin sisällä alkaa köpöttelemään koululle päin ja vielä on pakkaamatta ja tiskit pitäis laittaa ja semmosta. .--D Mä taidan siispä sännätä noiden askareiden pariin että pääsee viikonlopun viettoon taas. Mitähän mä laittasin loppumusaksi, päässä soi yks biisi mut se oli jo viime viikolla niiin.. No tää Antti Tuiskun kappale on viimeisen viikon sisällä herättänyt ristiriitaisia tuntemuksia, tosi ärsyttävä biisi mut ei ehkä ihan niin paha kuitenkaan. .-D

Kysymys lukijoille:
Rantavahdiiiiit?
Vaihtoehto 1: <3
Vaihtoehto 2: ...

torstai 7. toukokuuta 2015

Tää on...

...taas niitä viikkoja, kun tuntuu ettei mitään kirjoittamisen arvoista ole tapahtunut. No, yritetään kuitenkin jos tästä jotain postausta sais aikaiseksi.

Vappu tuli ja meni. Meillä oltiin jopa pienissä juhlatunnelmissa, kun isi oli ostanut simaa ja sit syötiin donitseja, jotka vastasi melkein munkkeja. Koristelu oli köyhempää, meillä oli vain Fikun saama ilmaispallo. .-D Sinänsä tosi sääli ettei tuu enää vapuksi hankittua läjää ilmapalloja, mut eipä mua oikeestaan edes kiinnosta. Vapunaattona Fiku meni kaverinsa luo vappubileisiin, ja samaan aikaan isi pisti mut haravoimaan pihaa, reilua? .-D Saatiin haravoitua yksi nurmialue, vielä toinen jäljellä.. Kynsien lohkeilua lukuunottamatta oli kuitenkin ihan kivaa hommaa, kun siinä pystyi kuuntelemaan samalla musiikkia. Vaikka mulla soi ämppä taustalla päässä pyöri paljon jostain syystä niitä SYKSYN LEHTIÄ haravoidessa (miksi me aina haravoidaan vasta keväällä, syksyllä ne lehdet varmaankin irtoais maasta paremmin..) tää Euroviisubiisi:


Kuunneltiin muuten Fikun kanssa kaikki Euroviisubiisit yhdessä läpi. Mähän oon ne kuunnellut jo moneen kertaan, mut Fikulle tää oli eka kerta. Siinä sit pääosin haukuttiin lauluja, mulla varsinkin oli paljon valittamista naisartistien hampaista. .---D Mulla ei oikeestaan olis oikeutta haukkua kenenään hampaita, sillä itellä tuo purukalusto ei ole sievimmästä päästä. Mun etuhampaat on kasvanu ihan hassusti, kun ne kaikki lähti yhtä aikaa vauvana ja toiset sit vei tilaa toisilta jne... Mut joo, oon noita tämän vuoden Euroviisubiisejä tosiaan paljon kuunnellut. Koulussa tykkään laittaa jonkun soittolistan siihen taustalle pauhaamaan kun teen kouluhommia, ni tunnit kuluu mukavasti. Mun korvat vaan tulee kipeiksi koulun kuulokkeista...

Ja nyt mulle tuli noista kuulokkeista mieleen että kävin vaihtamassa ne risat kuulokkeet ehjiin. Oli jotenkin hölmöä, kun aluksi hengasin palautustiskillä pari minuuttia kun siinä ei ollut ketään kaupan työntekijää paikalla. Just kun olin lähdössä ni siihen pöllähtikin sit joku kassalta, ja siinä sit sönkötin asiani kun kaikki tapahtui niin odottamatta. .-D Mut nytpä mulla on taas toimivat kuulokkeet, tosin noiden rakenne poikkeaa pikkasen niistä edellisistä, ja ne on jotenki tosi isot eikä meinaa mahtua korvaan ja jos kuulokkeet on eri asennossa kuuluu niistä ääni eri kovuudella, mut kyllä noilla pärjää. Mietin pitäiskö ostaa uudet kuulokkeet jo varastoon, koska noi tulee todennäköisesti taas muutaman kuukauden päästä hajoamaan, mut en tiiä jaksanko, ehkä jos tulee jotain muuta asioitavaa Robbariin..


Tuollaiset vempaimet olisi kyseessä. En suosittele, koska nää hajoaa tosi nopeasti. Ite vaan aina sorrun näiden ostamiseen halvan hinnan takia, ja koska tykkään niiden mallista kun ne asettuu mun korvaan tosi hyvin. Tykkään myös näiden äänentoistosta, se on suhteellisen normaali eikä liian bassomainen. Ja pirteä pinkki on tietenkin ihana väri. .-3 Tää kuulokemalli tuntuu vähenevän kaupoista mikä on tosi sääli. Nykyään suosiossa on sellaiset isot kuulokkeet (kuva) ja sit ne pienet ja syvälle korvaan tungettavat nappikuulokkeet (kuva), mut mä tykkään eniten tällaisista "pienistä ulkoisista kuulokkeista". Mulla on isot korvat eikä ne oikein tule toimeen tollaisten isojen kuulokkeiden kanssa, ja nappikuulokkeiden työntäminen syvälle korvaan jotenki ällöttää mua.

Mä oon pelannut viimeisen viikon aikana FlirttiStoorin 23 jakson kolme kertaa: Eka omalla tilillä, sit katoin kun Fiku pelasi ja sit pelasin jakson vielä Amerikassa. .-D Suomessa sössin aika pahasti asiat, ja jos Nathanielin kiintymys oli vielä hetken aikaa sitten yli 100, niin nyt se tippunut 24:ään.. Noo, tiedän ainakin mihin jaksoon on palattava jos aletaan joutua taas miinuksille. Kentin on aina ollut mun varapoika kun Nathanielin kanssa ei ole voinut saada kuvaa, mut nyt teki jostain syystä mieli ottaa kuva Arminin kanssa. Aiemmin oon pitänyt Arminia jotenkin ärsyttävänä, mut oon nyt lämmennyt sillekin enemmän. Lisäksi Arminin kanssa puuhaillessa näkee yleensä myös Alexya, mikä sopii oikein hyvin. .-3 Miksi btw ton hahmon silmät tuntuu möllöttävän lautasen kokoisina aina Lysander-kuvissa? .-D


Tuli muuten viimein katsottua se aiemmin mainitsemani Havaiji 5-0:n jakso, jossa Nick Jonas esiintyi. Kaikki meni hyvin siihen asti kun Nick esitti hömelöä parkkisakon maksamisen unohtanutta viatonta poikaa, mut sitten kun selvisikin että Nick olikin joku huippuhakkeri ja se pääsi 5-0:n niskan päälle alkoi mua ärsyttää. Meillä on Nick-viha meneillään Fikun kanssa, koska saatiin jostain sellanen kuva että JB:n hajoaminen oli Nickin syytä, vaikkei tää perustu mihinkään faktoihin, jostain vaan vedettiin tämä. .-D Nick saakin ilmeisesti jonkun isomman roolin Havaiji 5-0:ssa, sillä sitä ei saatu vielä kiinni ja just stalkin että se olisi mukana vielä viidennelläkin kaudella, että siitä ollaan näköjään luomassa yhtä sarjan pitkäkestoisimmista pahiksista. Nick ei mun mielestä ansaitse sitä, mut no jaa, kivempi tietty että pahista esittää mun tuntema Nick kuin joku random. .-D


Tulihan tässä pölistyä jonkun verran vaikka ei pitänyt olla mitään asiaa. .-D Mitähän vielä, arvon kohta puuhaa loppuillalle, kunhan saan tämän postauksen julki. Jaaa koska mulla on nyt ollu tapana jakaa täällä noita Euroviisubiisejä niin laitetaanpa taas tähän loppuun yksi tämän vuoden lemppareistani:


Kysymys lukijoille:
Kumpi?
Vaihtoehto 1: Nick
Vaihtoehto 2: Lysander

perjantai 3. tammikuuta 2014

Loma on...

...lopuillaan, ja mä tuun kiusaamaan teitä pitkällä lomapostauksellani. .-D Sentään mun loma oli pidempi kuin Fikulla, ja saan loppiaiseen asti kotona olla, mut Fikulla koulu alkoi heti toinen päivä koulu. Mut mä alottelen esittelemällä joululahjojani. .-D Pahoittelen heti huonoa valotusta ja sumeita kuvia, netistä vastaavia juttuja googlatessa olisin varmaan löytänyt parempia kuvia samoista asioista, mutta näissä mulla näkyy oma kädenjälki (tai sormet ainakin) ja tekijänoikeudet ovat minun, muahaha.


(Heijastaapa noi kannet rumasti.) Näistähän on jo ollut aiemminkin puhetta, mutta toistona kerron, että lahjaksi ostin itselleni Tintin seikkailut 2-7 DVD:lle (1 mulla oli jo ennestään) ja näitä sit kateltiin Fikun kanssa aina iltaisin! Suututettiin Gadwin ja Printscreen-nappula useaan otteeseen napsiessamme kuvia katselustamme, ja näistä on jossain vaiheessa valtava kuvakollaasi luvassa, kunhan saadaan muokattua kaikki. .-DD "Pientä" esimakua:


Yritin aiheuttaa kuvakollaasilla teille Tintti-himon, mutta alkoikin vaan itse tehdä mieli katsella noita jaksoja uudestaan, vaikka ihan äskettäin katsoin. x-D Suunnitelmissa oli katsoa kaikki Tintit joululoman aikana, mutta tuskin ennätetään, on vielä sen verran katsomatta. Mukavaa on kumminkin ollut! Tosi jännää ja outoa, ettei noiden jaksojen juonia muista, vaikka niitä pienenä katsoi toistolla vaikka kuinka paljon, eikä viimeisestä katselukerrasta ole kuin joku pari vuotta.. Sit oon erityisen tyytyväinen siitä, että saatiin tuo "Seitsemän kristallipalloa"-homman eka jakso nyt taas takaisin, kun vhs-kasetilla sen päälle nauhoitettiin vahingossa toista ohjelmaa. .-D Mun täytyy kyllä tehdä joku kunnon analyysi ja top-lista Tinttijaksoista, kunhan nyt kerkiää noi kaikki katsoa. .-D Ja sit eteenpäin lahjaesittelyissä:


Nomination-koruni sai täydennystä, ja kuvaan merkattu sydänpalanen asettui ylioppilasjuhlista saamani lyyran viereen. Kuva on harmillisen sumea ja web-kamera on heijastanut tuon vihreän valonsakin mukaan, mutta kumminkin. Laskin, että mulla on tuosta korusta nyt puolet (9 palaa) täynnä, et ei ees enää ole kova kerääminen. .-D Sainkohan mä tuon korun joskus 2010 vuonna..? Vai vasta 2011? En oo varma. .-D Mulla kesti useampi päivä saada tuo palanen paikalleen, en vaan hallitse oikeaa tekniikkaa..


Näistäkin kuulitte jo ennen joulua, ennennäkemättömät Bonesin 7. ja 8. kaudet! Koska Tinttiä katseltiin iltaisin, katsottiin Bonesia päiväsaikaan. Kivaa vaihtelua katsella vaihteeksi jaksoja joita ei ole aiemmin nähnyt, mutta muuten tuo katselussa ollut seitsemäs kausi ei ole mikään mahtihyvä ollut, mut kivaa kateltavaa kumminkin. .-) Kasi kautta päästään tällä vauhdilla katsomaan varmaan vasta kesällä. x-D Mikäs kiire tässä, kannatti ostaa kun halvalla sai!


(Mun kynnet sopii ihanasti kirjan väreihin!!!!!!) Tuota Jennifer Weinerin kirjoittamaa Ikuiset ystävät -kirjaa oon nyt tässä lomalla lukenut, en kuitenkaan oo vielä loppuun asti ennättänyt. Sen pahemmin spoilimatta kerron että oon tosi paljon tykännyt lukea, ja kirjan käänteistä löytyy ällistyttävän paljon juttuja, mitä omaankin elämääni on aikojen kuluessa sisältynyt. .-o En siis ole ajanut autolla ihmisen yli ja pakoillut poliisia, mutta sellaisia rauhallisempia sivukäänteitä. .-D Oikeastaan tämän kirjan rohkaisemana menin tekemään uuden vuoden lupauksen, josta tosin kerron tarkemmun myöhemmin, en tässä kesken lahjaluettelon. .-D


Karkkia & herkkuja tuli aikasteen paljon lahjaksi, ja jäljellä on vielä yllättävänkin paljon namia, vaikka tuossa vieressäni kököttää iso muovipussi, joka on täynnä tyhjiä karkkipapereita. .-DD Erityismaininta mikropoppareille ja Royal-suklaalle, NAM. ♥


Sama muki kahdesta eri kuvakulmasta. Mulla on tuohon sarjaan ennestään olemassa pari kahvikuppia ja -lautasta, joita käytän opiskelija-asunnollani, et tuonkin voisi jaksaessaan kyyditä sinne muiden sekaan. .-)


Tää oli jotenkin reps, kun isi oli paketoinut kirjekuoria ja kirjoittanut niihin noiden viime aikaisten ostosteni nimiä ja sisältä löytyi tavaroita vastaava rahasumma. .-D Nyt kun tuota kokonaissummaa (135 €) katsoo, niin huomaa vasta, miten paljon noihin oikeastaan kului rahaa. .-o Huh, nyt täytyy elää nyt tämä vuosi säästeliäämmin ja yrittää välttää tuollaisia "hetken mielijohteesta" -ostoksia ja säästellä niiden hankintaa jotain juhlapäivää varten. Mullahan olisi kyllä nuo synttärit tuossa tammikunn loppupuolella, että niitä varten voisi jotain kivaa ostettavaa katella... .-D


Sitten on esittelyssä kaikenlaisia pienia (turhake) tavaroita. Fiku oli kuulemma valittanut kynien ja kumien puutetta, joten mulle tuli sit sama setti isiltä. .-D Sit taas aika reps oli nuo koskitukki-muistilaput, ja yhdestä toisesta paketista tuli jouluaiheisia tarroja. Jos ne säilyis tallessa ensi jouluun, saisi niitä hyödynnettyä ehkä joulukorteissa.


Saatiin tuollainen Wii U -peli, mutta muovit pelin ympäriltä revittyämme todettiin, ettei se toimikaan normi Wiillä, vaan pitäisi hankkia Wii U -konsoli.. Huoh, miksi noita pitää uudistaa? Tuskin tuota peliä saisi enää palauttaakaan kauppaan, kun se ei ole enää alkuperäisissä pakkauksissaan, eli turhaksi se nyt jää. Ei nimittäin varmaankaan ihan heti ton Wiin perään olla sen uudempaa versiota ostamassa.


Muutaman Pokémon jakson sisältävä DVD! Apua, vielä ei olla keritty kattomaan mutta oon jo valmiiksi huolissani, millaisia nuo uudet Pokémon jaksot on. .-D Tai uudet ja uudet, ton DVD:n jaksot on ymmärtääkseni vuodelta 2004, mut ne on mulle uusia, mä oon katellu vaan niitä 1999-2000 vuosien jaksoja, mut sen jälkeen Pokémonin seuraaminen jostain syystä jäi. Ehkä noin vuosi sitten katottiin Fikun kanssa Katsomosta jakso noita ihan uusia Pokémoneja, mut hahmojen uudet äänet ja vaatteet vaan häiritsi liikaa, vanha oli parempi! Saa nähdä, milloin on aikaa tuotakin katella, nyt kun noita DVD:itä on jonossa vaikka kuinka. .-D


Joo, me ollaan Fikun kanssa täysi-ikäisiä, mutta siitä huolimatta saadaan äidiltä joka joulu näitä Barbileffoja. .--D Mut noi on oikeesti aika hyviä... .---D Katsottavaa on edelleen liikaakin, joten ei vielä olla näitäkään keretty poistaa muoveistaan.


Sit saatiin Fikun kanssa tuollaiset puukauhat. .-D Noh, nytpä meillä on sit ihan omat välineet, jee.

En ole aivan varma muistinko nyt kuvata kaikki lahjat, joulusta on liian pitkä aika... No jos jotain unohtui niin sitten ei voi mitään. Kuvavyöry ei ole vielä ohi, nimittäin seuraavaksi on luvassa vaateostoksiani. .-D Lähdettiin isin ja Fikun kanssa viikon alussa vähän kauemmas shoppailemaan, kun Fiku tarvitsi uusia vaatteita. Ihannoin edelleen "uuden" automme cd-soitinta, ja tällä kertaa valittiin matkamusaksi Mikaa:


Tuossa videossa on lyhyet näyteversiot noista ton levyn kappaleista. Ehdittiin toi levy kuunnella pariin kertaan matkan aikana, ois pitäny ottaa toinenkin levy mukaan. .-D Noh, Mikaa on mukava kuunnella, ja isikin intoutui välillä viheltelemään mukana. Sit pidettiin haukottelurinkiä, jossa jokainen vuorollaan haukotteli, isi tosin välillä etuili. .-D Raukka väsyneenä joutui meitä kyyditsemään. .-/

En kovin paljoa mennyt ostamaan, mut muutama uusi paita tarttui mukaan. Siitä onkin aikaa kun oon viimeksi käynyt vaateostoksilla. .--D Yhteensä meidän ostokset maksoi n. 120 €, vaikka koitettiinkin halpoja ale-vaatteita kasata, hups. .-D Noo, isi maksoi niin eihän tässä mikään hätä tullu.. No juu, nyt sitten näyttelen vähän uusia vaatteitani, että voitte minua yrittää bongailla irl näiden avulla. .-D


Oikeasti tummemman keltainen t-paita. Otin tuosta kuviosta vielä lähempää kuvan. Normaalihintaisena paita olisi maksanut 16 €, mutta joku matikkanero voi halutessaan selvittää, mikä hinta olisi tuon -40% jälkeen.


Pitkähihainen paita, jossa on tuollaista tekstiä. Saa nähdä, irtooko kaikki hileet heti ekan pesun jälkeen. .-D Ilmeisesti normaalihintaisena paituli maksoi tuon 13 €, mutta ei kovin paha hinta pitkähihaisesta mielestäni.


Tämä lähti mukaan oikeastaan vain halvan hinnan vuoksi. En edes ihan tarkalleen tiedä, mikä tuon tarkoitus on, mutta joku tuollainen lyhythihainen "takki"paita. .-D Lähikuvaa paidan alahelmasta tuossa oikealla. Ja hintaa oli tuo 5 €.


Vika paita näytti henkarissa pelkältä mustalta möntiltä, joten jouduin pukemaan sen päälleni kuvaamista varten. Tää on varmaan lempparini ostoksistani. Alla on musta toppi ja päällä tuollainen läpikuultava ohut löllö paita. Ranteissa (niin kuin olen yrittänyt esitellä) ja mahan/vyötärön kohdalla on sit kireämmät kohdat. Tuon menin sit kans normaalihintaisena ostamaan, mut tykkään paidasta sen verran paljon ettei harmita, että se maksoi yli 20 €, mitä en yleensä ole yhdestä vaatekappaleesta valmis maksamaan. .-D Sitä paitsi tossahan on perjaatteessa kaksi erillistä vaatetta, tuo toppi ja sit tuo pitkähihainen, vai mitä..?

Pikainen tuokio laskimen kanssa paljasti, että ostosteni yhteishinta olisi ollut 50,45 €. Ei ees kovin paha, on sitä joskus onnistunut enemmänkin kerralla tuhlaamaan. .-D 

Vuosi vaihtui, ja sen johdosta mun täytyykin heti toivottaa: hyvää uutta vuotta 2014! Noin, nyt on tuo velvoite hoidettu. .-D Kauankohan siinä menee, että oppii kaikkiin päivämäärän vaadittaviin paikkoihin kirjoittamaan 2013 sijasta 2014..? No en mä ole koskaan pahemmin sekoillut onneksi vuosiluvuissa tai uudelle luokka-asteelle mennessä luokkani numerosta. Yhteen matikan kokeeseen kyllä taisin jonkun ihmeellisen vuosiluvun kerran päivämäärän perään kirjata lukiossa. .-D 

Tein FlirttiStoorissa olleen kilpailun innoittamana uudenvuodenlupauksen, joka kuuluu seuraavasti: "Aion kokeilla uusia asioita positiivisin mielin ilman ennakkoluuloja". Mä oon tosi laiska/pelkuri lähtemään mukaan jonkin entuudestaan uuden asian kokeiluun, ja varmaankin menetän tämän takia paljon. Katsotaan nyt, saanko elämääni jotain uutta tai erilaista sisältöä lupaukseni avulla. .-D

Ei mulla sit varmaan muuta tällä kertaa. Yritän nauttia viimeisistä kolmesta lomapäivästä ja ajatella mahdollisimman vähän koulua, vaikka usein lomien loppuun sijoittuukin jatkokuva kouluangstaaminen ja loman loppumisen surkuttelu. .-P Ensi viikolla sitten postailen taas!

Kysymys lukijoille:
Saitko kirjan joululahjaksi?
Vaihtoehto 1: Joo
Vaihtoehto 2: En