maanantai 28. syyskuuta 2015

Sainpas taas...

kirjoiteltua osan Veijareille. Tuntuu vähän hölmöltä kirjoitella osia näin jäljessä kun itse pelissä sukupolvia on jo enemmän, mut kyllä mä aion tämän tarinan saada päätökseen! Lukemaan sitten vaan Veijareiden yliopistopuuhia. .-)

Aiemmat osat
Osa 69: Harrastuksia ja kihloja


Kaikki simit tuntuvat innostuvan urheilusta kampuksella, jopa kirjatiedenörtti Harri. Petrihän on harrastanut koripalloa pienestä pitäen, mutta nyt hän on kiinnostunut enemmän joogaamisesta, mikä antaa rauhoittavan tauon ainaiselle opiskelulle.

Harrin kuntoiluinnostus ei kuitenkaan kauaa kestä, kun nörttipuoli ottaa jälleen miehestä vallan ja täytyy päästä koneelle. Harri on kiinnostunut bloggaamisesta, ja hän päivittääkin tiedeblogiin jokaisen teleskoopilla tekemänsä poikkeavan havainnon.

Taloon pitäisi ehdottomasti hankkia lisää tuoleja, sillä kaikki eivät mahdu edes istumaan. Myös ruokapöytä olisi kätevä lisä, sillä nyt ruokailu hoidetaan tietokoneen tai television ääressä istuen. Onko se toisaalta niin poikkeavaa kun miettii, hmm..

Myös astianpesukone tai edes lavuaari olisi käytännöllinen lisä, ettei astioita tarvitsisi käytön jälkeen viedä roskikseen vain siksi ettei ole mitään millä pestä niitä.. Viedessään roskia Miisan katse kiinnittyi yhdessä puuhasteleviin Ilmiin ja Seppoon. Kaksikko vietti nykyään paljon aikaa yhdessä. Harri on taas puolestaan tuttuun tapaansa teleskoopin äärellä tähtikuvioita katselemassa.

Miisa esitteli Twikkii-saarilta löydettyjä värikkäitä lasinpalasia kylään tulleelle Rebecalle ja kertoi samalla miten esine oli löytynyt rantahiekasta. Rebecan ajatuksista päätellen hän olisi kiinnostunut ostamaan harvinaiset koristeet, mutta älä luulekaan, minähän pidän ne Veijareiden ilona. >.-3

Miisa ja Seppo päättivät ottaa uuden askeleen suhteessaan Sepon kosiessa Miisaa. Nainen ehti tuskin pujottaa sormusta paikalleen kun hän oli jo syöksynyt roikkumaan Sepon kaulaan onnellisena.

Hyrrr, balettiasu taitaa olla vähän huono lenkkeilyssä, varsinkin jos ulkona sataa lunta.. Opiskelijoiden talosta puuttuu näköjään edelleen päällysteet ulkoseinistä. Täytyy katsoa muistanko hankkia väriä seiniin rahatilanteen parannuttua loppukokeen jälkeen.

Ensimmäinen loppukoe suoritettu ja kaikki pääsivät läpi, hienoa! Tästä voitte samalla stalkkia mikä on kenenkin pääaineena, jos se jostain syystä kiinnostaa.

Harri sai juuri luettua loppuun vihanhallintaa käsittelevän kirjan. Viedessään kirjaa hyllyyn kiinnittyi Harrin katse sohvalla istuvaan lehmämaskottiin. Kirjan vinkeistä tulee taatusti olemaan hyötyä jos lehmät rupeavat ahdistelemaan.

Luonnon tutkiminen on yllättävän vaarallista. Seppo joutuu usein ampiaisten jahtaamaksi etsiskellessään hyönteisiä. Lintujen bongailussa olisi vähemmän haittavaikutuksia, mutta ötökät kiinnostavat Seppoa enemmän.

Harrastuksista puheenollen, loppukoerahoilla saatiin ostettua Petrin kaipaama urheiluväline, ja tällä kertaa Petri halusi kokeilla jalkapalloa. Jalkapallon käsittely oli kuitenkin vähän erilaista kuin koripallon, ja Petri turhautui pahemman kerran kun peli ei sujunut hyvin.

Petri arveli että kannustuksen puute pilasi hänen pelinsä, ja niinpä hän yritti suostutella tapaamaansa huutosakkityttöä yksityiseksi kannustajakseen, mutta tämä ei ollut tarjouksesta mielissään ja torjui Petrin idean.

Petri ei lannistunut, vaan säntäsi kirjoittamaan nettiin ilmoitusta yksityisen kannustajan palkkaamisesta. Samaan aikaan Harri oli päättänyt ottaa isosiskonsa poikaystävästä mallia ja kosia Leeaa. Kaksikon suhde oli ollut jo useamman vuoden vakaalla pohjalla, joten kihlautuminen oli jo ihan ajankohtaista.

...Vai onko sittenkään? Jostain syystä kihloihin menemisestä jäi Leealle punainen muisto, vaikka naikkosen tavoite eikä myöskään lisätavoite ole romantiikka, en sitten tiedä mistä nyt kiikastaa. .-P Onneksi Leea pääsi pakenemaan paikalta luennolle, niin hän ehtisi sulatella kihlajaisia hetken aikaa rauhassa.

Ongelmia kuitenkin syntyi, kun Miisa ja Ilmi olivat pistäneet jonkin urheilunurkkauksen pystyyn tontin reunalle, eikä Leea mahtunut kulkemaan siitä läpi. On tämä simien elämä vaikeaa...

Seppo oli saanut tarpeekseen ampiaisista ja kävi nykyään mieluummin patikoimassa heidän talonsa takana olevassa metsässä. Patikontikaveriksi liittyi usein Ilmi, ja kaksikko oli tutustunut toisiinsa hyvin.. niinkin hyvin että nämä kaksi tunsivat pientä vetovoimaa toisiinsa. Kummallakin oli kuitenkin jo seurustelukumppani, joten Ilmin ja Sepon ei auttanut muu kuin olla välittämättä välillään olevasta kolmen salaman yhteensopivuudesta. Jos he olisivat tavanneet aiemmin, voisi tilanne olla toinen, mutta kumpikin halusi olla uskollinen nykyiselle kumppanilleen.

Reippaassa patikoinnissa oli noussut hiki pintaan, joten Seppo suunnisti suihkuun peseytymään. Nyppiessään metsässä tukkaan tarttuneita havunneulasia irti huomasi Seppo yhtäkkiä paikalle saapuneen kuntopapan, joka ei välittänyt Sepon vaatetuksen vähäisyydestään vaan hoputti tätä treenaamaan hetipaikalla.

"Pahuksen tietokone", Ilmi jupisi sörkkiessään koneistoa ruuvimeisselin kanssa. Ilmin lähes valmis lopputyö oli ollut tallennettuna koneelle, ja nyt työ oli vaarassa mennä hukkaan kun kone oli yllättäen posahtanut. Vieressä istuvaa Harria huvitti naisen sadattelu.


Voi eei, senkin kiero murtovaras! Muuten melko halvasti sisustetulle yhteisötontille oli hankittu muutama arvokkaampi tavara, ja tietysti varas oli ensimmäisenä juuri näiden tavaroiden kimpussa.. Seppo heräsi varkaan pitämään kolinaan ja riensi unenpöpperössä katsomaan mitä oli tekeillä.

Seppo ei pitänyt turhaa kiirettä vaan löntysteli laiskasti puhelinta kohti. Murtovaras näki tilaisuutensa tulleen ja säntäsi juoksuun. Ennen katoamistaan varas totesi jotain "Jättipotti, nyt pakoon" -tyylistä, eipä ole ennen käynyt mulla näin. .-D

Petri oli erittäin katkera murtovarkaalle, sillä kalliin taulun osto oli ollut hänen ideansa, eikä nyt ollut varaa hankkia uutta tilalle. Petri päätti alkaa valvoa öitä ja vartioida taloa, jotta vastaavaa ei pääsisi enää tapahtumaan.

Pitkästä aikaa tällainen "livenä" julkaistu osa, yleensä ajastelen näitä sopiviin välikköihin julkenemaan, mutta kun kerran nyt oli sopiva ajankohta julkaisulle niin sittenpä julkaistaan samantien. ,-) Hitsi, mun tekisi tällä hetkellä mieli alkaa kuvata mun pelailusta videoita, mut arvatkaa vaan kiinnostaako se sitten kun pääsee kotiin simskoneen ääreen? .-D

Kysymys lukijoille:
Onko Miisalla teidänkin mielestä jotenkin koko ajan tuo balettiasu päällä..?
Vaihtoehto 1: No joo.
Vaihtoehto 2: Eiii?

torstai 24. syyskuuta 2015

Vietin tosiaan...

...viikonlopun pitkästä aikaa opiskelija-asunnolla, koska perjantaisen lakon takia junat ei kulkeneet + aattelin että olis helpompi mennä maanantaina kouluun asunnolta ajoissa kuin tulla 20 minuuttia myöhässä junalla, ettei sit tuu turhia poissaoloja yms kun meillä on sijainen. Mua ei ees kauheesti masentanut viettää viikonloppua yksin, tekemistä riitti ihan hyvin eikä tullut tylsää! Olin suunnitellut et jotain spesiaalia voisi viikonlopuksi keksiä, ja mietin yhden elokuvan katsomista, mut ei siitä sit tullutkaan mitään kun en löytänyt haluamaani elokuvaa ilmaiseksi mistään ilman että olisi pitänyt rekisteröityä jollekin sivustolle, joten jätin sit väliin sen aktiviteetin.

Kävipä kuulkaas sit niin, että mulle puhkesi sunnuntaina flunssa. Huvittavaa ja ehkä vähän outoa on se, että myös Fiku tuli kipeäksi samaan aikaan. .-D Ei todellakaan paras ajoitus sairastelulle, koska meillä molemmilla on ajokoe 24. päivä. Mä pidin alkuviikon koulusta vapaata, vaikka ei tää flunssa mua estä olemasta koneella ja näin, mut koulumatkat kävellen vois vähän rasittaa. Kerrankin sain laittaa wilmassa poissaolon syyksi sairauden, oonhan mä toki näin toiminut aiemminkin mutta yleensä kyse on ollut silloin lintsaamisesta eikä kipeänä olosta, ehheh.. .-D Tosi kivaa olla koulusta poissa hyvän syyn turvin hyvällä omalla tunnolla, kyllä mulle lisävapaapäivät kelpaa! Yleensä kun mä sairastun on tauti melko massiivinen ja vie voimat, mut tää flunssa oireili lähinnä vuotavana nenänä, toisinaan oli myös pientä päänsärkyä, enkä pitäis ihan mahdottomana sitäkään että olisi ollut vähän kuumetta, en tosin mitannut.

Keskiviikkona oli ajotunti, ja mä en tiedä mua vaivas, mut säädin ihan koko ajan: menin kaksi kertaa vahingossa vastaantulijoiden puolelle kaistaa vaihtaessani, kolisin katokiveystä päin ja vähän sit kaikkea muuta pientä mitä yleensä aina sekoilen ajellessa. Pyysin et harjoteltais ruutuun peruuttamista, koska en oikein osaa sitä, ja tehtiin sit putkeen kolme peruutusta enkä yhdelläkään osunut ruutuun ilman open apua. Mä en vaan hahmota jotenkin yhtään ite niitä etäisyyksiä ja muuta, ja parkkeeraus ei meinaa millään sujua nätisti. Saahan vinoon mennyttä autoa oikaista, mut ku oon sen auton saanut siihen ruutuun oudosti poikittain ei mulla ole hajuakaan mihin suuntaan rattia pitäisi kääntää korjausliikkeitä tehdessä. Tiedän, että auton perä kääntyy siihen suuntaan mihin ratti on käännetty, mut en sit jotenkin vaan tiedä mihin suuntaan pitäisi kääntää ja kuinka paljon. Kyllähän sitä autoa on tullut paljon ajotunneilla peruuteltua, mut lähinnä niin että ope sanoo missä kohtaa pitää kääntää minnekin yms, ni en oo oppinut sitä itsekseni tekemään. Taskuparkkeeraus on mun mielestä jopa helpompaa, siinä on sellaiset selkeät "etapit" missä pitää tehdä mitäkin. .-D

Tänään oli sit aamusta se ajokoe.. Ensimmäinen yllätys oli se, että mun ope oli sairaana (oon ihan varma että pöpötin edellisen päivän ajotunnilla sen auton) ja mun kanssa lähti liikkeelle eri tyyppi. Tosi mukava miekkonen kylläkin ja ajaminen oli hänen kanssaan ihan rentoa, ettei siitä koitunut mitään ongelmaa. Hetki sit vielä huristeltiin ja käytiin maksamassa ajokoemaksu, ja sit olikin uusintakokeen aika. Tällä kertaa mun tutkinnon vastaanottajana oli hilpeä pappa, ja liikkeelle lähtö sujui taas ihan hyvin. Toi pappa kommentoi mun tekemisiä silleen hauskasti, esim. "Hyvä kun sinä katsot jalankulkijat niin minun ei tarvitse." .-D Sit kun se kysyi tiedänkö missän on entisen Anttilan parkkipaikka ja sanoin etten ole ihan varma, kysyi inssityyppi tiedänkö "ne kiviset kilpikonnat". Siihen vastasin myöntävästi, ja sit se tutkinnon vastaanottaja totesi: "Hyvä, olemme nyt samalla kartalla. Niiden kilpikonnien kohdalta käänny vasemmalle." .-D Mun parkkeeraus oli aika edestakaisin ajelua kun otin aina liian vähän tilaa taakse kun aloin kääntämään. Mä en oo ihan varma koskiko se tutvo siinä polkimiin, mä luulen tunteneeni niissä yhdessä kohtaa jotain ylimääräistä liikettä. Pääsin sit lopulta juuri ja juuri ruudun sisäpuolelle, ja tutkinnon vastaanottaja hyväksyi sen ja jatkettiin matkaa. Tän parkkeerausepisoden jälkeen mä jäin jotenkin köröttelemään tosi hitaasti, en oikein tiedä miksi en painanut lisää kaasua. Kokeen jälkeen tutvo sitten kysyi miten mielestäni pärjäsin, ja totesin siihen että paremmin ainakin kuin viimeksi. Ja voi ihme, seuraavaksi se tutkinnon vastaanottaja sanoi että mun ajokoe on hyväksytty!! Wiii, kyllä mä mielestäni ihan hyvin ajoinkin, pelkäsin vaan että se parkkeeraaminen johtaa hylkyyn. Palautetta sain sitten juurikin siitä ettei parkkeeraaminen ole täysin hallussa, enemmän voisi kiinnittää huomiota kevyeeseen liikenteeseen ja vähän reippautta ajamiseen. Mut jesjes, kokeen jälkeen sain kamalan kasan kaikkia alennuskuponkeja ja kaikki halusi kätellä mua ja onnitella. .--D Autokoulu jatkuukin sitten vasta marraskuussa, että tässä on nyt jonkin verran aikaa harjotella itse. Vähän hirvittää, musta tuntuu et isin auto löytyy vielä ojasta jos mut päästetään yksin ajamaan meidän kapeita hiekkateitä..

Sitä on jotenkin aina ihan pihalla vaikka olisi ollut vain muutaman päivän pois koulusta. Mä oisin perjaatteessa voinut tulla keskiviikkona kouluun kun ajotunnillakin pystyin olemaan ilman sen suurempia nenänvuoto-ongelmia, mut aattelin pitää pienen ekstravapaapäivän ja rentoutua seuraavan päivän ajokoetta varten, joten tulin sit vasta tänään torstaina kouluun. En mä koulussa oikein jaksanut tehdä mitään kun hypetin läpi mennyttä ajokoettani, ja oon muutenkin vähän jumissa ton projektin kanssa. Ope odottaa pelkän ulkoasun lisäksi sceneen myös jotain toimintaa, ja kun mä en oikein osaa mitään koodauksia tehdä, istun vaan tekemättä mitään. .-D Joo, ei tää ole nyt mikään naurunasia, ens viikolla nimittäin pitäisi aikaansaannokset esitellä opelle ja sen mukaan saadaan numerot, että niin..

Nyt seuraava haaste olisi keksiä isille synttärilahja sunnutaiksi. Mietin et isi vois innostua kattelemaan meidän kanssa elokuvia jos hankittais joku HDMI-kaapeli jolla sais siirrettyä tietokoneen näytöltä kuvaa telkkariin, koska meidän pienen läppärin eteen on jotenkin vaivalloista kerääntyä yli kahden hengen porukalla, ja isi tuntuu muutenkin enemmän ihannoivan isompaa kuvaa. Se sit vaan kun mä en tiedä mitään tollaisista asioista enkä ees oo varma millaiset kaapelit noihin meidän laitteisiin käy, ja sit oon lukenut paljon "kauhukertomuksia" kuinka kaapeli ei ole toiminut (/sitä ei ole osattu käyttää). Et en tiiä kannattaako mitään mennä ostelemaan kun sotkis vaan kaiken. .-D Noh, ehkä me voidaan viikonloppuna lähteä Fikun kanssa käymään kesossa ostoksilla, Fikukin pääsi inssistään läpi tänään. ,-) En tosin usko että isi päästää meitä kahdestaan liikenteeseen vielä. .---D

Ei mulla kai ole muuta asiaa tällä kertaa. Tästä tuli nyt tämmöinen tylsä kuvaton postaus, mut jos luit tänne asti niin kuunteleppa vaikka tämä ihana Nick Carterin uusi biisi:

Kysymys lukijoille:
Jee pääsin inssistä läpi!
Vaihtoehto 1: Onnea .-)
Vaihtoehto 2: No iha sama..

lauantai 19. syyskuuta 2015

Mun itsesuojeluvaisto...

...ei taida toimia oikein, kun mä uskalsin tulla kouluun sellaisena päivänä kun meidän piti esitellä tekemäämme peliä muulle luokalle. Ekana koulupäivänä häivyin ahdistuneena luokasta vastaavanlaisen tilanteen kohdalla, mut nyt mua ei juurikaan jännittänyt koko esityshetkellä. Kun ope muutama viikko sitten tiedotti tuosta esityspäivästä oli mun ensireaktio "lintsaan!", mutta aloin sit miettiä et pakeneminen ei auta ja joutuisin todennäköisesti esittämään työn myöhemmin, joten parempi vaan hoitaa homma pois alta. Mulla ei juurikaan ollut mitään esiteltävää joten en siinä luokan edessä joutunut kauaa kökkimään, enkä ees pahasti säätänyt puhuessani. Open kysymyksiin en projektiani koskien juurikaan osannut sanoa muuta kuin että "se kehittyy vielä..." kun pelistä ei löytynyt kaikkea open kaipaamaa sisältöä, mut ihan sama. Jäi kyllä hyvä fiilis kun selviydyin esityksestä. .-) Kuvasin muuten pientä videota tuosta tekemästäni scenestä, jos joku on kiinnostunut katsomaan:


Silloin kun simsprojektien parissa työskenneltiin oli meillä aina yksi päivä viikossa pyhitetty "kuvauspäiväksi", ja tavallaan sama perinne jatkuu yhä mutta eri muodossa: Olin taas lauantaina kuvailemassa Fikun ja sen kavereiden kanssa niiden elokuvaprojektia, ja sen jälkeen jäätiin sitten löhöilemään sohvalle ja pidettiin kuuden tunnin mittainen telkkarin katselumaraton. Fikun kaverilla oli 101 Dalmatialaista -elokuva, ja koska meillä on vaan se kakkonen oli kiva nähdä tuo "ykkönenkin". Olihan toikin kiva, mutta mä tykkään enemmän siitä kakkososasta. Tai sitten tarvitsen Disney-leffoista pitääkseni nostalgiapohjan. .-D Aiotaan ilmeisesti joku toinen kerta kattoa yhdessä myös se kakkonen. Sit sen elokuvan jälkeen jäätiin jostain syystä kattomaan Liviltä tulevaa Risteyksessä-sarjan jaksoa ja lähinnä tuli haukuttua kaikkea siinä olevaa. .--D Sen päätyttyä poimittiin katsottavaksi Myytinmurtajia, ja sit myöhemmin huomattiin että että sinä päivänä tuli myös Batman Forever -elokuva. Oltiin Fikun kanssa katottu kyseinen leffa muutama viikko takaperin, mut se oli niin hyvä että haluttiin kattoa uudestaan. .-D Batmanin jälkeen annettiin vaan seuraavan ohjelman alkaa, ja tuli sit katottua jakso X Factor UK:ta ennen kotiinlähtöä. Ihmettelin siitä sohvalta noustessani ettei istumakohdalleni ollut jäänyt mitään kuoppaa, niin kauan siinä tuli kökittyä paikallaan. .-D


Palaan nyt vielä Batman-aiheeseen, sillä ollaan Fikun kanssa viimeisen kuukauden aikana katsottu läpi kaikki Batman-elokuvat jotka meillä on DVD:nä. Mä kasvoin pienenä 60-luvun Batmania katsellessa, ja oon luonut tämän sarjan pohjalta mielipiteeni Batmanista, enkä aluksi juurikaan innostunut noista uudemmista elokuvista kun ne oli niin erilaisia tuohon vanhaan sarjaan verrattuna. Oon nyt kuitenkin muuttanut mieltäni, sillä kaikki Batman-elokuvat on aivan mahtavia! Meillä on 90-luvun paikkeilla tuotettujen neljän Batmanelokuvan boksi ja lisäksi pari DVD:tä The Dark Knight -trilogiasta (täytyis hankkia vielä se yks joka puuttuu). Tehdäänpä kuulkaas pitkästä aikaa top 3 -lista:

Top 3 Batman elokuvat

1. Batman Begins (2005) (Katso traileri)

Elokuvan nimen mukaisesti Batman Begins kertoo kaiken alun: sen miten lepakoita pelkäävä traagisen lapsuuden kokenut mies alkaa lopulta kantaa nimeä Batman ja taistella oikeudenmukaisuuden puolesta. Bruce Waynen lapsuutta ja hänen vanhempiensa kuolemaa on toki sivuttu muissakin Batman-elokuvissa, mutta itse tykkäsin tästä versiosta eniten. Tykkäsin myös tämän elokuvan pahiskaartista ja siitä että tilanne eteni loppua kohden pisteeseen, jossa Batman taisteli omaa kouluttajaansa vastaan. The Dark Knight -trilogian Alfred on aivan ihana. Hän jaksaa uskoa Bruceen ja kestää tätä jatkuvasta oikuttelusta huolimatta.

Katseen kiinnittävä silmänruoka: Nostan vielä tällaisen kategorian mukaan arvosteluun, koska no, kaikista elokuvan hienoista juonikuviosta ja erikoistehosteista huolimatta mä onnistun usein löytämään jonkun hyvännäköisen miehen jota odotan ruutuun eniten. x-D Tässä elokuvassa tykkäsin kyyliä psykiatri Jonathan Cranea (Cillian Murphy) silloin kun hän ei piileskellyt maskinsa takana.



2. Batman Forever (1995) (Katso traileri)

Kuten jo aiemminkin mainitsin, tykkään paljon myös tästä elokuvasta, mutta Batman Beginsin juoni oli kokonaisuutena parempi, joten se vei listauksessa ykköspaikan. Elokuvassa Batmania näyttelevä Val Kilmer on tämän hetken henkilökohtainen lempparini Batmaneista. Tykkään tässä elokuvasarjassa siitä, että pahishahmojen historia/kehitys hyvästa pahaksi on saanut kunnon jalansijan, ja varsinkin Edward Nygman vaiheittainen siirtymä tiedemiehestä rikolliseksi, Arvuuttajaksi, oli mieleeni. Pahikset saavat näin paljon enemmän luonnetta ja heidän periaatteitaan ymmärtää paremmin. Olisin ehkä kaivannut vähän dramaattisempaa lopetusta. Mua ei esimerkiksi olisi haitannut, jos Batmis ei olisi pystynytkään pelastamaan Chase Meridiania, en jotenkin tykännyt tuosta naisesta yhtään. .-D

Katseen kiinnittävä silmänruoka: Arvuuttajan pinkit hiukset olivat melkoinen ahhh-elämys, mutta mä haluan pysyä uskollisena legendaarisen Frank Gorshinin esittämälle Arvuuttajalle, joten valkkaan tähän kohtaan sarjassa ensiesiintymisensä tehneen Robinin/ Dick Graysonin (Chris O’Donnell). Tämä itsepäinen nahkatakkiin pukeutuva prätkäpoika teki muhun vaikutuksen erottuvammalla luonteellaan. Robin ei tyydy pelkkään Batmanin avustajan virkaan, vaan hän haluaa olla tasaveroinen kumppani.



3. Batman Returns (1992) (Katso traileri)

Tim Burtonin ohjaamia kahta ensimmäistä sarjan elokuvaa on pidetty seuraajiaan synkempinä, ja varsinkin pahisten kohdalla tämä pitää paikkansa. Etenkin Selina Kylen "transformaatio" Kissanaiseksi tapahtui erittäin raa'asti, kun hänen pomonsa tyrkkäsi uteliaan sihteerin korkeakerroksisen rakennuksen ikkunasta ulos ja kulkukissat tulivat raatelemaan häntä. Kissanainen on edelleen yksi suosikkini Batman-pahiksista, mutta tässä elokuvassa Selina oli mun mielestä kiinnostavampi, tai ehkä paremmin sanottuna samaistuttavampi persoona ennen muutostaan. Myös Pingviinin tarina oli ihan kiinnostava, mutta se jäi kyllä selvästi taustalle.

Katseen kiinnittävä silmänruoka: En tiedä onko tää jotenkin outoa, mutta jostain syystä koin viehättävimmäksi hahmoksi Max Shreckin (Christopher Walken).


Viikko sitten päädyttiin Fikun kanssa ostamaan liput Måns Zelmerlöwin ensi kuussa olevalle Suomen keikalle, mutta kuinkas sitten kävikään.. Maanantaina sain kuulla, että myös Hurts olisi tulossa Suomeen vuoden 2016 puolella. Oon seurannut Hurtsin taivalta yhtyeen ensimmäisestä levystä asti, ja siksi olisi superhienoa päästä näkemään tää duo livenä, mutkun se autokoulu syö edelleen mun rahaa ja kun kerran on jo yksi keikka tiedossa niin oisko se jo aika villiä ostella jo uusia lippuja..? Näistä mietteistä huolimatta löysin itseni katselemasta perjantaina pari tuntia lipunmyynnin aukeamisen jälkeen mahdollisia paikkoja ja lopulta sit päädyttiin ostamaan liput Hurtsinkin keikalle. .-D Saatiin paikatkin tosi läheltä lavaa, vähän tosin jännittää mikä näkyvyys tuolta on kun nuo ensimmäset katsomolohkot näyttää olevan vähän päällekkäin lavan kanssa, et toivottavasti siinä ei sit joudu tuijottamaan pelkästään esiintyjien takaraivoa. Lähellä ainakin ollaan, huhhuh, sain jo minisydänkohtauksen kun äsken tajusin että mehän tullaan olemaan TODELLA lähellä lavaa ja esiintyjiä. .-D Huhhuh, tohon Hurtsin keikkaan onkin aikaa vielä melkein puoli vuotta, ettei vielä ees jännitä. Aikoinaan Backstreet Boysin keikalle mennessä se neljän kuukauden odotus lippujen oston jälkeen tuntui ikuisuudelta, miten tästä kuuden kuukauden välistä sitten selviää? .-D Meistä tulee Fikun kanssa vielä tällä menolla varsinaisia keikkakonkareita kun näin ahkerasti ravataan konserteissa. .-D


Joo ja niin, ajokoe ei siis mennyt läpi ensiyrittämällä, mut paremmin se sujui kuin olin odottanut. Olin ollut siinä uskossa että inssissä kaiken pitäisi sujua täydellisesti, mut ope sit kertoi että pieniä virheitä saa tulla, mut isommat mokat sitten aiheuttaa hylkäämisen. Omasta mielestäni ajelin kyllä ihan hyvin, mut siin todennäköisesti tapahtui jotain ns. vaaratilanteita joita en vajaana vaan huomannut niin en osannut pelätä. .-D Varsinainen hylkäyssyy oli se, että vaihdoin useaan kertaa kaistaa vaarallisesti, unohdin siis käyttää vilkkua ja katella peilejä yms. Luulen tän johtuneen siitä, että kun mun piti nyt suunnistaa ite opasteiden mukaan pysyäkseni reitillä, vei tämä enemmän keskittymistä ja sit vaan jotenkin unohtui että mun pitäis ehkä katella vähän myös ympärilleni.. Kyllä se inssityyppi joutui polkimiin ja rattiinkin koskemaan mun ajon aikana, et silloinhan se kanssa tulee automaattisesti hylätyksi(?) Olin myös surkea ajamaan parkkiruutuun mutta siitä ei mitään sanomista tullut. .-D Lisää mun inssiajosta voi lukea täältä jos kiinnostaa. Ens torstaina sit uusi yritys, en tiiä meneekö vieläkään läpi mutta varmemmalla mielellä oon menossa uusimaan.

Juuh.. Jos nyt mietitte miten mä oon viikonloppuna postaamassa niin syy on se etten mennyt kotiin täksi viikonlopuksi. En ois ees päässyt, kiitos perjantaisen lakkoilun jonka takia junat ei kulkeneet.. Mä en tainnut viime lukuvuonna viettää yhtään viikonloppua opiskelija-asunnollani, et vähän vaihtelua. .-D Aattelin et mulla ois ollu kamala yksinäinen-mase-koti-ikävä -fiilis, mut ei tää oo niin paha. Tekemistäkin on riittänyt ihan hyvin, vaikka suurimman osan ajasta oon kyllä vaan laiskotellu. .--D Semmoista tosiaan tällä kertaa. Loppumusaksi biisi, jota en voi sietää, mut jostain syystä aina kun tää soi ajotunnin aikana radiosta oon tykännyt kuunnella, mistä lie moinen johtuu. .--D


Kysymys lukijoille:
Kumpi elokuva?
Vaihtoehto 1: Batman Returns
Vaihtoehto 2: Batman Forever

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

On vähän...

... jäänyt se osa/viikko tahti, mutta tässä nyt olisi taas vaihteeksi osaa Veijareille. .-)

Aiemmat osat
Osa 68: Urheilkaamme balettiasuissa <3




Taas yritettiin yksityiskouluun päästä, mutta rehtori jumittui talon esittelykierroksen jälkeen ja siihen tyssäsi homma tällä kertaa.. Kai se täytyy vain hyväksyä, ettei Veijareita olla yksityiskouluun päästämässä. .-P
Vähän jännitystä teleskoopin kanssa puuhasteluun. .-D Sonja selvisi onneksi salamaniskusta ja sen seurauksena syttyneestä tulipalosta täysin vammoitta, ja teleskooppikin sammui itsekseen sateen vaikutuksesta.

Piti käydä teetättämässä kivoja kuvia Nikestä kun yhteisötontilla sattui kuvailukoppi olemaan. Nää päätyy kyllä ehdottomasti seinälle! ,-)

Petrin työpaikalla tiedustelussa ollaan kyllä tarkkoja ulkonäöstä. Työasun lisäksi Petrin työlookkiin kuuluu lyhyeksi ajettu tukka.

Sonja osoittaa teitä aseella, varokaa! >.-3 Nuo Vapaa-ajan (?) mukana tulleet käsi- ja jalkaliikkeet aiheuttaa välillä hölmöjä asentoja, kuten vaikka tässä Petri päätti asettaa maasta nostamansa sanomalehden naamansa eteen. .-D

Harri on edistynyt tiedeharrastuksensa parissa jo niin pitkälle, että osaa nyt uppoutua harrastukseen. Harri varmaan kuvittelee tässä olevansa tähti, kun hän loistaakin hämärässä samaan tapaan. .-D Arska-kisukin ihmetteli Harrista säteilevää valoa.

Aivan yhtäkkiä Harrin vieressä olevan teleskoopin kanssa puuhastellut Petri alkoi karjua, ja Harri huomasi taivaalla heidän yläpuolellaan leijailevan valtavan avaruusaluksen! Mahtaa tiedettä harrastava Harri kadehtia veljeään, joka pääsee tapaamaan avaruusolentoja (vasten tahtoaan tosin.)


Arska. x-3 ♥ Muutaman tunnin päästä Petri palautettiin takaisin maanpinnalle. Paikalle sännänneet Sonja ja Harri eivät niinkään olleet kiinnostuneita Petrin kunnosta, vaan heitä häiritsi avaruusaluksen pitämä ääni.

Ei Petrikään pahemmin kokemuksesta traumatisoitunut, ja poika riensikin samantien soittamaan yliopistolle saadakseen avaruusmatkastipendin, sillä yliopistolle lähtö koittaa pian...

Nimittäin nyt! Tässä näette aikuistuneet Petrin ja Harrin.

He eivät kuitenkaan saapuneet kampukselle yksin, vaan tyttöystäviensä kanssa. Harri ja Leea olivat innoissaan jälleennäkemisestä, sillä he eivät olleet nähneet pitkään aikaan välimatkan vuoksi (Leea asui siis Twikkii-saarilla). Petri puolestaan oli helpottunut, sillä hän oli tapaillut useampaakin tyttöä, mutta nyt teinisuhteet olivat historiaa ja hän pääsisi olemaan kunnolla yhdessä entisen kassatyttönä työskennelleen Ilmin kanssa. Ilmille ja Leealle muuten arpoutui samat vaatteet mitä Iloliemien Jessikalla ja Juulialla oli päällään yliopistossa. .-DD

Kaksoset saapuivat tyttöystävineen asunnolle, jossa poikien vanhempi sisar Miisa oli ehtinyt jo vuoden majailemaan poikaystävänsä Sepon kanssa.

Opiskelijoilla ei tunnetusti ole kovin suuria rahavaroja, joten talouteen tuli hankittua vain välttämättömimmät kalusteet. Onneksi joitakin elektroniikkavälineitä oli saatu ilmaiseksi (verkot, Humble). Osa peruskalusteita kuitenkin uupui, mutta sujui opiskelu lattiallakin jos tuoleja ei ollut vapaana.

Balettiasut ovat suosittuja urheiluvaatteita täällä. .-D Eikö olisi järkevämpää että simin mennessä balettitangon luo hänelle arpoutuisi satunnainen balettiasu päälle (vähän samaan tyyliin kuin pelin raskausvaatteet) eikä balettiasuja olisi ollenkaan urheiluvaatteiden joukossa?

Nikke piti tiiviisti yhteyttä poikiin (Miisa unohdetaan törkeästi) heidän yliopistoon lähtönsä jälkeen, ja soitteli jatkuvasti heille ja kutsui yhteisötontille tapaamisia varten. Vaikka isän näkeminen oli mukavaa yritti Harri vakuutella Nikelle että pojat olivat jo isoja eivätkä tarvitse jatkuvaa holhoamista.

Seposta (taas balettiasu urheilupukuna) tehtiin ruokaorja. Petri ja Ilmi eivät jaksaneet vaivautua auttamaan vaan istuivat mieluummin odottamaan valmistuvan aterian tarjoilua.

Rahapulan vuoksi kaikkien piti nukkua samassa makuuhuoneessa, mutta se ei estänyt pariskuntia hempeilemästä ja nukkumasta sylikkäin. .-3
Nikke oli taas saapunut odottamatta kylään, ja Ilmi ei pitänyt ollenkaan siitä, että vieras mies oli tullut heidän makuuhuoneeseensa ja nainen menikin raivomaan Nikelle. Petri kauhisteli sivusta tilannetta, sillä tällä menolla Nikke saisi vielä huonon kuvan hänen tyttöystävästään.

Kysymys lukijoille:
Arskan reaktio Petrin palautukseen?
Vaihtoehto 1: <3
Vaihtoehto 2: 3<

torstai 10. syyskuuta 2015

Kai mun...

...vaan täytyy tulla kirjoittamaan vaikka koitan koko ajan keksiä syitä vältellä bloggeria: "Hitsi, FS:n foorumilla ei ole mitään kiinnostavia uusia viestejä, pitää kai mennä blog... Hetkinen, en oo käynyt muutamaan tuntiin Tumblrissa, täytyy siellä poiketa. Noin, nyt oon taas ajantasalla Dashboardini päivityksistä, jos sitte menis sinne blogg... Eiku mä pelaankin ensin jotain, ja voisin muuten käydä myös päiväunilla, ja hei syödäkin pitää, en mä millään ehdi nyt mennä bloggeriin." Kyllä mä siis tykkään blogata ja haluun tallettaa juttujani tänne, mut aloittaminen vaan on niin työlästä. .--D

Voi hitsi, sain just tietää että Måns Zelmerlöw tulee ens kuussa konsertoimaan Suomeen! Mua saattais melkein kiinnostaa, sillä oon pari Månsin levyä kuunnellut läpi ja tykkään kyllä miekkosen musiikista. Liputkin olis tosi edulliset verrattuna Backstreet Boysin keikan lippuihin, mut ääh, mä oikeestaan lupasin itselleni etten tee mitään ylimääräisiä hankintoja ennen kuin oon selvinnyt tosta autokoulusta, rahat nimittäin hupenee tililtä kamalaa vauhtia kun pitää maksaa vuokra ja ajotunnit. .-s Muttamutta, meillä oli tuossa pieni neuvottelu Fikun kanssa asiasta ja oltaisi näillä näkymin ehkä kuitenkin lähdössä Månsin keikalle, katellaan lippujen ostamista paremmin huomenna (ei kai ne nyt yön aikana voi loppua, eihän?). Ohhh, tosi siistiä päästä taas keikkailemaan ja nyt odotustakaan ei ole kuin kuukauden verran (onhan noi liput ollut myynnissä kesäkuusta lähtien mut ei oo aiemmin tullut tää tieto vastaan x-D) että huhhuh, se on jo ihan pian! Mun täytyy kyllä perehtyä paremmin Månsin musiikkiin ennen tota keikkaa, en oo vielä kuunnellut ollenkaan Månsin uusimman Perfectly Damaged -levyn biisejä ja niitä tuolla keikalla todennäköisesti tullaan paljon kuulemaan, joten täytyy valmistautua. .-D Mulla on nyt viimeisimpänä ollut kuuntelussa MZW-albumi, ja tää on ehkäpä lempparini siltä levyltä:


Autokoulu tuli tossa äsken jo sivumennen mainittua, joten siirrytään siihen seuraavaksi. Mulla olisi siis inssi varattuna huomisaamuksi, ja mmm, mä oon 98% varma ettei se tuu menemään hyväksytysti läpi. Joo, tiedän että mulla on asiaan huono asenne, mut jos mä teen jokaisella ajotunnilla kymmeniä ajokokeessa hylkääviä mokia, mikä on todennäköisyys siihen että osaisinkin yhtäkkiä kaiken varsinaisessa ajokokeessa? Mulla ei riitä taito ja mä ihmettelen mitä se opekin ajatteli kun ehdotti että voitaisi varata mulle aika inssiä varten. Tällä viikolla on nyt ollut noita ajotunteja joka päivä, ja open mukaan alkaa mennä vähän paremmin mut mä oon silti surkea. Ajaessa mulla menee melkein kaikki keskittyminen siihen auton hallintaan, ja havainnointi jää sit tosi vähälle, mä en vaan oikeesti näe jalankulkijoita keskellä suojatietä, ja tänään sain kuulla valitusta siitä miten tuun tasa-arvoisiin risteyksiin liian suurilla nopeuksilla.. Ärsyttää kun opet luulee että mä en keskity ajamiseen kun mulle sattuu noita havainnointiongelmia, mut kyllä mä keskityn, mulla vaan saattaa olla huomio jossakin liikennemerkissä tai vauhtimittarissa, ja sit en jotenkin ehdi havainnoida uusia asioita kun edellinen prosessi on kesken. Pysäköiminen mua huolettaa kaikista eniten. Ollaan tällä viikolla paljon harjoiteltu peruuttamista, mut mä en vaan osaa. Mua on sekoittanut kun entisessä autokoulussa se opetettiin eri tavalla, ja tää mun uus ope sit tyrkyttää taas omaa tapaansa mikä ei sovi mulle ollenkaan. Tuntuu tosi nololta mennä näillä taidoilla edes kokeilemaan inssiä, täytyisi nimittäin käydä ihan mahdoton tuuri että kaikki menisi kerralla nappiin. Fiku kannusti että sentään mun biorytmit on nyt kohdillaan: "Tällaisena aikana aloitetuilla asioilla on kantavuutta ja kaikki menestymisen mahdollisuudet. Lisäksi tämä on loistavaa aikaa liikeneuvotteluille, tenteille, ajokokeelle, työpaikkahaastattelulle ja jopa urheilukilpailulle." Miten siinä mainittiinkin ajokoe noin osuvasti. x-D

Koulun kannalta tää viikko on ollut aika laiska. En oo juurikaan saanut tunneilla mitään järkevää aikaan, ja lintsasin yhdeltä tunnilta kun olin vahingossa sopinut sen päälle ajotunnin enkä sit jaksanu perua sitä. .-D Meillä on ollut tällä viikolla parina päivänä sijainen pitämässä tunteja, ja se vaikuttaa kiinnostuneemmalta noista meidän projekteista kuin kurssin opettaja. Se sijainen pitää aina kierroksen kaikkien luona ja tarkkailee miten ollaan edistytty ym, vähän ahdistavaa mut sentään saa jotain palautetta. Mullekin se kertoi kaikkia parannusvinkkejä ja mä sit nyökyttelin vaikka mulla ei oo hajuakaan miten niitä pitäisi toteuttaa. .-D Voishan sitä kysyä mutmuteiuskallalol.

Eiköhän siinä ala olemaan kaikki oleellinen kerrottava tältä kertaa, ja mun täytyy muutenkin alkaa lopetella tätä postausta että pääsen joskus nukkumaan, huomenna on noustava varhain ajokokeeseen.. Mä todennäköisesti infoan ajokoetuloksiani joskus puolen päivän jälkeen tumppiin, joten jos jostain syystä ootte aiheesta kiinnostuneita vilkuilkaa tänne. Noh, kunhan tuosta ajokokeesta selvitään on edessä taas mukava viikonloppu. .-3 Jos kaipaatte Månsin lisäksi jotain muuta musiikkia tähän loppuun ni mä oon tähän biisiin tykästynyt, siinä on ihana rytmi ja siistiä saada Enriquelta välillä espanjaksi laulettuja biisejä!


Kysymys lukijoille:
Seuraatko biorytmiäsi?
Vaihtoehto 1: Joo
Vaihtoehto 2: En

perjantai 4. syyskuuta 2015

Vähän hölmöä...

...alkaa muistella edellistä viikonloppua kun uusi on jo pian edessä, mut viime viikonloppuun sisältyi mun tavallisen laiskiaislagaamisen lisäksi kaikenlaista tavallisuudesta poikkeavaa ohjelmaa, joista haluaisin kertoa. Elieli, perjantaina mentiin koulun jälkeen pitkästä aikaa Heseen syömään. Joo, siinä mun poikkeava tekeminen. x-D

Lauantai menikin melkein kokonaan kun olin Fikun ja sen kaverin kanssa kuvailemassa niiden "elokuvaprojektia". Mentiin metikköön juoksemaan, huutamaan, ilmeilemaan, makoilemaan märille sammalille, kaatuilemaan ja nauramaan. .-D Sit yhteen kohtaukseen Fiku teki kaverinsa mahaan lateksitekoverihaavan, ja sit oli aika kova kun käveltiin yleisen tien lähettyvillä haava mahassa ja leluase kädessä ja siitä meni autoja. .-D Illemmalla sit vaan istuskeltiin ja meillä oli ainakin kahden tunnin mittainen yhtäjaksoinen naurukohtaus jolloin alettiin käkättää milloin millekin asialle. Jostain syystä kovana puheenaiheena oli Seppo ja sen rapsutussiksakit. .-D Huhhuh, mä en oo varmaan ikinä nauranut noin paljon. .-D Muutama kuva meidän kuvauksista:


Sunnuntaina oli sitten lisää kuvailua, kun tehtiin osallistumisvideo Demin vlogihaastekilpailuun. Meillä oli vähän erilainen tulkinta tehtävänannosta ja sit lopulta tuli vielä vaihdettua videon aihettakin ihan viime tipassa, et ihan ongelmitta ei sujunut tuo mut saatiin sentään video ajoissa valmiiksi. Ei toi tule sijoittumaan mutta tulipa osallistuttua. .-D


Sitten tähän viikkoon. Kökkö ku mun kynnessä on lohkeema, ja se laajenee päivä päivältä.. Pitäis vissiin leikata, mut ei millään raaskis ku oon viimein saanut kaikki kasvatettua pitkiksi (paitti peukkuja, mut se on mulle mahdoton tehtävä joten sitä ei lasketa .---D) ja sit näyttäis ja tuntuis tyhmältä kun yksi kynsi olisi lyhyempi. "Onneksi" mulla ei oo täällä asunnolla kynsisaksia, ni oon saanut pitää pitkät kynteni, mut musta tuntuu että Fiku pakkoleikkaa sen irti heti kun me nähdään. .--D Ihan hyvä ehkä, koska ärsyttää kun hiuksiin koskiessa kynsi jää aina jumiin tukkaan..

Juteltiin muuten edellisellä ajotunnilla mun kynsistä ajo-open kanssa. .-D Musta tuntuu että oon edelleen surkea kuski, mut jotenkin se ope ylipuhui mut varaamaan inssiajon ens viikon perjantaille, iiks. Ens viikolla mulla on sit ajotunteja ma-to joka päivä, ope tosin sanoi että voidaan vähentää niitä jos näyttää etten tarvitse kaikkia, mut mä vähän luulen että tulen tarvitsemaan kaikki tunnit. .-D Että oikein ajopainotteinen viikko luvassa, en ole innoissani... Vähän epäilen ettei se inssikään mee ensiyrittämällä läpi, mut pakko sitä on kai jossain vaiheessa kokeilla. .-P En kyl tajua miten tuun kokeessa pärjäämään kun kukaan ei neuvo milloin pitää alkaa kääntää rattia tai milloin ajonopeus muuttuu. .-D Ajotunneilla on muuten ihan mukavasti mennyt, ope tosin vähän vihastui kun törmäsin katukiveykseen, mut se ragesi niin lempeästi ettei siitä jäänyt paha mieli.

Koulun kanssa on sujunut yllättävän mukavasti. Ollaan oikeestaan kaikki päivät jatkettu sitä omaa projektiamme. Mulle on jopa tullut välillä hetkiä jolloin oon oikeesti innostunut siitä työstäni ja edistän sitä jopa ihan mielelläni, tosin kiinnostus ei kyllä aina kestä koko tuntia, et tulee vähän laiskailtuakin. .-D Mut oon mä edistynyt kun viime viikkoon vertaa. Eihän näky vieläkään ole odotusten mukainen, mut kyllä siitä jo vähän tulee vesimaisema mieleen:


Kuvasin tähän nyt kaikki edustavimmat paikat scenestä. Mä tungen varmaan jokaiseen projektiini noita saippuakuplia, mutku ne on kivoja. .--D Näkyvyys ei ole kovinkaan "vetisen oloinen", mikä vähän vie tunnelmaa, ja sit mä en tiedä miten saisin tonne kaloja yms. vesielukoita, koska en ite osaa tehdä eikä missään oo ilmaseks ladattaviakaan.. Aarrearkun kultakolikot tein ihan itse ja oon niistä ylpeä, vaikka homma ei ollut sen monimutkaisempi kuin ettiä tekstuurikuva netistä ja lätkästä tohon päälle, mut tavallisesti onnistun senkin jotenkin sössimään joten tämä onnistuminen oli hieno. .--D Parin viikon päästä kuulemma pitäisi esitellä tuotoksia muulle ryhmälle, ahistaa..

Ihania Rantavahteja on tullut nyt pitkästä aikaa katseltua. Tai no, joskus vuosi sittenhän ne näytti jotain kautta uusintana, mut nää on nyt ollut ihan ennennäkemättömiä jaksoja ja niitä on tuplasti kivempaa katsella kuin uusintoja. Mä ilahduin jotenkin tosi paljon Kerrboxin näkemisestä, Reidy puolestaan näyttää vanhemmalta kuin muistelin ja tajusin että Bacon on ihan entisen ajo-opettajani näköinen, apua. .-D Maxin ja uuden tulokkaan Jessen sählejä on hauskaa seurata, Hoppo on vähän turhan nipo niitä kohtaan.. Dunnoa ikävöin, hän vissiin on lähtenyt, ja kestosuosikki Whippetin näkeminen oli tietenkin hauskaa. .-D Joo, kukaan ei ymmärrä mistä puhun joten eiköhän siirrytä seuraavaan aiheeseen..


Mä terästäydyin jokunen viikko sitten ja varasin viimein sen ajan koulupsykologille, ja eilen sitte kävin vähän jutustelemassa sen kanssa. Se oli tosi nuori ja ehkä siksi ymmärsikin mun kertomia asioita (taiku edelliselle psykologille joutui selittämään erikseen mikä on simssi tai virtuaalihoitola yms.) Jännä kyllä miten toi koulupsykologi veti kaikkia hienoja oivalluksia mun tekemisistä joita en ite edes ollut tullut ajatelleeksi. .-D Vähän se oli huolissaan siitä että vietän lähes kaiken aikani koneella ja suositteli että poikkeaisin välillä vaikka kahvilassa tai kävelyllä, mut ääh.. Oon kyllä tällä viikolla lyhyempinä päivinä käväissyt kirjastossa, ku turha asunnolle niin aikasin mennä kun ehdin tylsistyä muuten kun on "liikaa" vapaa-aikaa. .-D En mä oikeen suoraan päässyt kertomaan mua vaivaavista asioista kun se psykologi lähinnä kyseli vaan kaikkea koulunkäynnistä, perheestä yms, mut varattiin muutaman viikon päähän uus aika, ni siinä sit todennäköisesti tullaan käsittelemään enemmän niitä stressitekijöitä, kun sain mukaan sellaisen lappusen mihin pitää merkata ahdistavia asioita. En mä kyl tiiä, jotenkin ton juttelun jälkeen alkoi tuntua et oon vaan ylireagoinut kun se psykologi löysi niihin mun toimintatapoihin "järkevän kuuloisia" selityksiä, mut en silti haluu jättää tätä tähän. Sinänsä tää oli vähän huono aika tapaamiselle, koska mulla on nyt ollut tosi mukavia nää viimeiset pari viikkoa, et en ehkä ollut oikeessa tunnelmassa tällä kertaa tai jotain. .-D No, katotaan mitä ensi tapaaminen tuo tullessaan.

Juu tota, mun pitäis tässä kymmenen minuutin sisällä alkaa köpöttelemään koululle päin ja vielä on pakkaamatta ja tiskit pitäis laittaa ja semmosta. .--D Mä taidan siispä sännätä noiden askareiden pariin että pääsee viikonlopun viettoon taas. Mitähän mä laittasin loppumusaksi, päässä soi yks biisi mut se oli jo viime viikolla niiin.. No tää Antti Tuiskun kappale on viimeisen viikon sisällä herättänyt ristiriitaisia tuntemuksia, tosi ärsyttävä biisi mut ei ehkä ihan niin paha kuitenkaan. .-D

Kysymys lukijoille:
Rantavahdiiiiit?
Vaihtoehto 1: <3
Vaihtoehto 2: ...