Seuraavan kerran...

...kun menen kotiin on Backstreet Boysin keikka ohi. En nyt tiedä, pitäisikö siis olla iloinen kotiin menosta ensi viikolla vai ei.. No sentään keikkaa seuraa viikon mittainen hiihtoloma, että se on kiva juttu. .-> En halunnut pitää hiihtolomaa ennen keikkaa, koska muuten olisi toivonut loman menevän nopeasti jotta keikkapäivä koittaisi, mut nyt sit voi lomailla rauhassa ja fiilistellä keikkaa jälkeenpäin. .-) Kahdeksan päivää keikkaan, iih!

Ollaan Fikun kanssa laadittu sellaista suunnitelmaa, että Fiku tulisi ennen keikkapäivää tänne mun opiskelupaikkakunnalle hoitamaan vikan tet-päivänsä pois ja yöpyis sit muutaman yön täällä, ja perjantaina lähettäis täältä yhdessä Helsinkiin keikalle! Tet-paikka ei ole vielä täysin varmistunut, mutta toivon mukaan Fiku pääsisi yhteen teatteriin tettiin. En sit tiiä mitä tästäkin tulee, kun mulla on päivisin töitä, ni Fiku saa sit hengailla mun asunnolla päivällä yksinään + sen pitäisi osata sieltä kaikkia syrjäkujia pitkin ite kulkea keskustaan, koska mä en ehdi olla neuvomassa. Tai kun mun on lähdettävä aamulla jo seitsemältä töihin, ei ois mitään järkeä et Fiku lähtisi niin aikaisin kun sen tetti alkaisi vasta monta tuntia myöhemmin.. Mut kivaa olis saada seuraa tänne. .-)

Töissä on nyt ollut vähemmän väkeä paikalla, kun parilla tyypillä on nyt lomaviikko ja pomo on ollut sairastelun takia poissa, joten oon nyt sit ollut suurimman osan kahdestaan ton Adamin kanssa. .-D Oon sitä vähän autellut lähinnä copy&paste -tyyppisissä tehtävissä ja kaikessa muussa "turhassa", mut kivaa kun on jotain helppoa tekemistä ja saa olla hyödyksi. .-D Ja tarkoitan todella sitä, enkä sanonut noin vain mielistelläkseni. .-D Tuli nimittäin mainittua töissä että mulla on blogi, ni käskivät olla haukkumatta tätä yritystä siellä.. Ei tän blogin osoitetta nimittäin varmaankaan ole kovin vaikea noiden kaivella esille täältä työpaikan koneelta, vaikka olenkin blogisivulla käymistä rajoittanut työpaikalla, vaan hallinta-sivulla puuhastelen. Pääsin myös osallistumaan yhden nettisivun tekemiseen, ja se oli aika mielenkiintoista. Tosi suntuubimaista, vaikkakin paljon selkeämmällä työkalulla.  Muun työajan oon sit blogissani pyörinyt ja sit muokannut mun ja Fikun sims-sivuja varten vähän kuvia tuolla Photoshopilla, sillä kyllä saa ihmeitä aikaan. .-D Muutenki tässä itekseni puuhaillessa on oppinut Photoshopista enemmän! Tässä muutama välitallennus (Fikun piti aina välillä päästä näkemään työn edistymistä) yhdestä Simsseilyihin tulleesta kuvasta:

↓

↓

↓

Jotta en nyt omisi kaikkea kunniaa itelleni täytyy kertoa, että Fiku teki räikeän taustan ja myös neuvoi, miten noita rajauksia saa helposti laitettua tekstin ja kuvien ympärille. Käykää ihmeessä Simsseilyissä ihastelemassa muihinkin kategorioihin ilmestyneitä otsikkokuvia. ,-)

Ruokailua on nyt saanut vähän uudella tavalla järjestellä kun koulu on kiinni hiihtolomaviikon. Tähän mennessä oon joka päivä käynyt herkuttelemassa Hesessä perinteisellä "isot ranskikset ja pieni kokis" -tilauksellani ja kivaa on. .--D Vois joskus kokeilla jotain erilaistakin tilata, mut emmätiiä.. Hesen ranskikset on parhaita. .-D Omat eväät tulis toki halvemmaksi, mut en oikeen jaksa asunnolta mitään mukana raahata (ihan kuin eväät painaisi paljoa..) ja työaikaakin kuluu enemmän jos käyn muualla syömässä, ehe. .-D Ei tosin yhtä paljon kuin normaalisti, sillä Hese on tätä työpaikkaa lähempänä kuin koulu.

Ärsyttäviä puoliakin onnistun tietenkin löytämään tästäkin järjestelmästä. Yksin syöminen on Hesessä jotenkin ankeampaa kuin koulussa, ja vähän tylsää siinä tulee, kun hitaasti nauttii ranskisrasvasta. Mut en haluisi hotkia vaan pitkittää makunautintoa syömällä hitaasti. .-D Inhoan myös Hesen epävakaita pöytiä: jos niihin vähänkään nojaa, lähtee kallistumaan ja saa sydämentykytyksiä pelätessä täysinäisen kokismukin kaatuvan. Sit myös ruuan tilaaminen on ahdistavaa, varsinkin jos on sönkkö. .-D Vaikka mä mielessäni jonottaesa harjottelen "Isot ranskalaiset ja pieni kokis" -puheeni valmiiksi, menee siinä sit sekaisin, kun kassatyyppi tervehtii, ja tervehdys pitää tietenkin lisätä oman puheenvuoron alkuun, ja tämä äkkinäinen muutos sekoittaa sitten valmiiksi suunnitellun repliikin, jolloin kuulostan suunnilleen tältä: "Heii, ... öö, isot ranskikset ja pieni kokis". Eikä tilannetta ollenkaan helpota jos kassatyyppi on hyvännäköinen, niin kuin eilen (ja se oli tänääki vuorossa muttei vastaanottanu mun tilausta!).. .-D Hmm, ehkä mun pitäisi sit sitä puheenvuoroani suunnitellessa sisällyttää se tervehdys siihen mukaan, ei vaan jotenkin tajua. .-D

Kämppis on nyt lähtenyt lomaviikoksi muualle, ni saan ihan yksinäni hääriä tuolla asunnolla. .-D Kivaa kun...

• ei tarvitse "pelätä" kämppiksen ryntäävän keittiöön mun ollessa siellä 
• saan säästää sähköä pitämällä käytävän valot pois päältä yön ajan
• voi hengata nolommissa vaatteissa ilman pelkoa siitä että joku näkee (paitsi jos joku stalkkaa mua ikkunan takaa). .-D 
• saan olla suihkussa niin pitkään kuin huvittaa ja hidastella aamulla vessassa ja käyttää äänekästä sähköhammasharjaani murehtimatta kämppiksen ärsyyntyvän
• voin käyttää kämppiksen kodinkoneita (ois mulla lupa niitä muutenkin käyttää, mut en jotenki viitti sen nähden)

Sit tietty omassa rauhassa saa olla, vaikka eipä kämppis useinkaan ole huomattavaksi häiriöksi ollut. Tulee mieleen vikat päivät ennen joululomaa, kun silloinkin sain vikan päivän yksinään hengata kämppiksen päästessä lomalle aikaisemmin. Just yks päivä kuunneltiin töissä joululauluja Adamin kanssa. .-D

Ainiin! Saatiin Fikun kanssa taas edistettyä "Tintti-projektiamme" viikonloppuna, ja uusi video olisi taas julki! Tai julki ja julki, kun se on vain linkinsaaneiden katseltavissa, no jotain kumminkin. .-D Tällä kertaa keskityttiin luomaan enemmän "liikkuvaa kuvaa", ja se kieltämättä tuo vähän vauhtia pysähdyskuviin. .-D Juonen selkeydestä en taas tiedä ja hämäriä aukkokohtia videosta löytyy useampikin, mut YouTubesta löytyy taas osa alkuperäisestä jaksosta. En tiedä ollaanko me vaan Fikun kanssa sekoja, mut nauretaan näitä Tintti-videoitamme kattoessa ihan täysillä. .---D

Kevät alkaa näytää keväältä, kun lumet sulaa ja päivän valoisa jakso pitenee. Aurinko paistaa, lämpötila on plussan puolella, talvitakissa tulee kuuma ja ulkona tarkenee kävellä ilman lapasia. Tänään aamulla oikeasti kunnolla huomasi, että ulkona on tosi valoisaa jo seitsemältä aamulla! On tullut tätä päivän valoisan ajan pituutta hyvin tarkkailtua viimeisen kuukauden aikana, kun työmatkat ajoittuu aamuun ja iltapäivällä on ehtinyt jo hämärtyä asunnolle kävellessä. Nyt kun harmaa asfalttipinnoite on taas lumen alta palannut näkyviin, olen katsellut viime päivät viemärinkansia. Joo, tosi kiinnostavaa. .-D Huomasin, että viemärin kansiin on painettu eri yritysten nimiä ilmeisesti niiden osallistuttua kansien rahoitukseen tai jotain. Aloin miettiä, onko moinen kovinkaan hyvää mainosta yritykselle loppujen lopuksi. Tai minusta nimi viemärin kannessa on enemmän alentavaa kuin kunniakasta. .-D Tietysti viemärinkannet on tärkeitä, mutta silti. Itse näkisin nimeni jossakin vähemmän likaisessa paikassa.. .-D

Siinä taas juttua viimepäiviltä. Aattelin tässä vielä jonkun tunnin valveilla olla, tulee varmaan (taas) vietettyä loppuilta FlirttiStoorin parissa kun uusi Mortal Pillow -kierros alkoi, asusuunnittelukisaan pitäisi osallistua ja aattelin kohta mennä tekemään poppareita pelievääksi suunnistusjaksoa varten. .-D Mulla ei nyt musiikkia soi muttaa.. valkkaa loppubiisiksi vaikka tän sillä perusteella, että ämppä soitti sen kaksi kertaa tän päivän aikana:

Hurtskin tulis muuten Suomeen keikalle yhteen tapahtumaan samoihin aikoihin kuin tuo Bäkkäreiden keikka on, jos olisi varautunut aiemmin olisi voinut ostaa sinneki liput, ja miksei samantien 30 Seconds To Marcin keikalle myös. .-D Jännää miten paljon "tuttuja" bändejä keikkailee samaan aikaan Suomessa. .-D Noh, eiköhän tuossa Backstreet Boysin keikassa ole tarpeeksi ihmeteltävää. .-D Yritän ehtiä postaamaan vielä ainakin kerran ennen keikkaa! Ja tähän ei sitten lasketa noiden tarinointi-tunnisteen juttuja. Mut heippa tältä erää. .-)

// Oon joku kökköaasinolouusavuton, mutta en saanut mikroa päälle, joten jää nyt popparit tekemättä. Huoh.

Kysymys lukijoille:
Kumpi?
Vaihtoehto 1: Uuni
Vaihtoehto 2: Mikro

Lukemista Veijareiden...

...ystäville:

Aiemmat osat.
Osa 36: Aadolfin syrjintää


Seija ryhtyi heti tarkkailemaan päivittäin sanomalehden vapaita työpaikkoja. Uunop:tä ei lehden lukeminen kiinnostanut, mutta hän tuli usein siskonsa seuraksi lueskelemaan kirjoja.

Kirjoista kiinnostunut Uunop menestyikin hyvin koulussa. Seija tosin vähätteli pikkuveljensä menestystä väittäen, ettei Uunop pärjäisi yksityiskoulussa yhtä hyvin. Noh, pianpa se nähdään, sillä vanhemmat halusivat tietenkin myös nuoremmat lapset yksityiskouluun.

Harri on surkea kuntoilussa. Mieheltä kesti kamalan kauan saada jumppaamalla sopivasti kuntopisteitä, ja nyt kun hän viimein on joogausmahdollisuuden saavuttanut, mokailee raasu siinä koko ajan. .-/

Ylemmille luokille siirtyessä koulu kävi Seijalle entistä vaikeammaksi. Hän menestyi ehkä tiedeaineissa, mutta kielet olivat tytölle vaikeampia ymmärtää. Tympääntyneenä Seija rustasi tehtäviä jo aikoja sitten valmiiksi kouluhommat saaneen Uunop:n vieressä.


Taaperot on niin ihania tanssiessaan! Taas Aadolf onnistui jotenkin kasvamaan ilman kunnon kuvia.. No, naamakuva sentään on tällä kertaa tarjolla, tuollanen moppitukkainen lapsi Aadolfista kasvoi. .-)



Nyt kun nuorimmainenkin on kasvanut kouluikään, kutsuttiin yksityiskoulun rehtori taas kylään, jotta pojatkin pääsevät yksityiskouluun. Erityisen vaikutuksen rehtoriin tekivät Aadolfin pianonsoittotaidot, ja Suskikin oli ylpeä lahjakkaasta pojastaan. Lisäpisteitä tienatakseen Suski laittoi tarjolle ekspressoa, ja rehtori tarttui syöttiin! +10 pistettä! Illan lopuksi Veijareiden pojatkin oli lisätty yksityiskoulun opiskelijoiden listalle. .-)


Uunop ja Aadolf tulivat hyvin toimeen keskenään, ja usein pojat viettivätkin aikaa yhdessä. Aamuisin herättiin ja iltaisin mentiin nukkumaan samaan aikaan (samanlaisissa pyjamissa), ja leikit olivat tietenkin kahdestaan hauskempia.

Seija oli onnistunut löytämään töitä tiedeuralta, kun Suski oli työpaikallaan maininnut kotonaan olevasta reippaasta koehenkilön tehtävään sopivasta teinistä. Suhteilla saatu työ ei ihan tuntunut Seijan mielestä omalta, mutta oli se parempi kuin ei mitään. Pakko vielä mainita miten iloinen olen siitä, että Seija sai noin hienon asun kasvaessaan. .-D En jaksa yhteisötonteilla ravata vaatteiden takia..

Ei mitään muistikuvaa mikä tarkoitus tällä kuvalla olisi ollut. .--D Hmm, pitiköhän tässä sanoa, että Suski söi vielä raskauden jälkeenkin täyttäviä aterioita. Tai että Suskin lempiruoka on munakas, en tiedä! No, tulipa sentään jotain sanottua. .-D

Aadolf on löytänyt samatukkaista seuraa, ehee. .-D

Aadolfin täytyi ehdottomasti päästä lesoilemaan kaverinsa edessä, mutta Suski seurasi touhua hiukan huolissaan.
"Aadolf, et viitsisi riehua koulupuku päälläsi, se ei ole mikään urheiluasu", Suski huomautti.

Uunop:llä on synttärit! Vaikea tosin sanoa, onko hurraamisen kohteena synttärisankari vai keskellä huonetta joogaava Harri, jota monet tuntuvat myös katselevan..

Uunop kätki villit hiuksensa lippiksen taakse. Tavoitteeksi arpoutui perhe, ja Uunop haluaa lainvalvonta-uran huipulle!

Monen teinin tapaan Uunopkin aloitti uuden ikävaiheensa työnhakuhommilla. Suski olisi ollut valmis tarjoamaan pojalleenkin työtä laboratoriosta, mutta Uunop ilmoitti selkeästi olevansa kiinnostunut erilaisista urista kuin hänen vanhempansa.

Taas lapset ovat valehtelutuolin kimpussa. Harri kuitenkin huomasi Aadolfin puuhat ajoissa ja tuli tekemään niistä lopun.
"Sinä voit opetella luovuutta muillakin tavoilla, kuten maalaamalla tai pianoa soittamalla", Harri vinkkasi.

Perhetavoitteinen Uunop vietti edelleen mielellään aikaa pikkuveljensä kanssa, ja pojat olivat edelleen läheisiä ikävaihe-erosta huolimatta. Samanlaisiin pyjamiin ei tosin enää voitu pukeutua, kun aamutakkiasu jäi pieneksi Uunop:lle. .-D

Moikka! (Taas köyhä lopetus..)

Kysymys lukijoille:
Kumpi?
Vaihtoehto 1: Aadolf
Vaihtoehto 2: Uunop

Eiköhän olisi...

...aika tulla taas raportoimaan kuulumisista, kun edellisestä postauksesta on jo viikko kulunut. Oon ilmeisesti alkanut vihdoin rutinoitua näihin pitempiin työpäiviin. Iltaisin mulle saattaa tulla yhtäkkiä sellaisia hetkiä ettei ole mitään tekemistä. Siinä ihan huolestuu kun vähästä vapaa-ajasta huolimatta tuntuu sitä "liikaa" olevan. Tai sit olen unohtanut jonkun jokapäiväisen tehtäväni, en tiedä. .-D Vielä kun nukkumaan ehtisi aikaisemmin, pieni väsymys vaivaa välillä, mutta vaikka olisin päättänyt mennä aikaisin nukkumaan, viivästyy homma jostain syystä..

"Töissä" on ollut viime aikoina tosi laiskaa. Joko mulla ei ole tehtävää tai sit en jaksa tehdä mitä pitäisi. .-D Joo, asenne ei ole paras mutta yritän motivoitua enemmän.. kohta. Tällä viikolla työaikaa olen mm käyttänyt FlirttiStooriin liittyvän fanficin kirjoittamiseen, miten mä sellaistakin päädyin tekemään.. .-D Saatan ehkä julkaista sen täällä, ei sillä että ketään kiinnostaisi. .-D Eka osa olisi valmis, tosin aattelin kuvittaa sen vielä. Lisäksi iltapäivän kolmelle viimeiselle tunnille saan Skypessä Fikusta seuraa, vaikka opet nimenomaan kielsi yhteydenpidon kavereihin työaikana, eheh. Olen joku kauhea rebel ilmeisesti. .-D

Varsinaisissa työtehtävissä olen viime päivinä perehtynyt clipping path -kuvanmuokkaukseen ja syvennysten tekemiseen. Ne jotka ymmärsi: upeaa! Ne jotka eivät ymmärtäneet, niin selkokielellä kyseisiä toimintoja käytetään kuvien rajaamiseen/irrottamiseen niiden taustasta. En ole hommassa kovinkaan hyvä, ja alkuun ahdisti kun tuo pomo yhden kuvan antoi mistä mun piti taikoa tausta pois. .-D YouTubesta löytyy onneksi tutoriaalivideoita, joissa tosin neuvotaan eri tavalla kuin pomo käski tehdä, mut sama lopputulos, eikö se ole pääasia? .-D Vaikka kuvanmuokkaushommat ei varsinaisesti alaani liity, tykkään kumminkin siitä että oon päässyt perehtymään paremmin Photoshopin käyttöön ja kuvanmuokkaukseen ylipäätänsä!

Tuli yksi aamu juteltua taas enemmän tuon toisen harjoittelijan kanssa. Keskusteltiin hiihtolomasta (jonka mä olen päättänyt pitää viikolla 11) ja mainitsin sit siinä samalla että oon Backstreet Boysin keikalle menossa. .-D Joo päivän kohokohta kun sai kertoa ilosanomaani eteenpäin. .-D Toisella harjoittelijalla on hiihtoloma ensi viikolla, ni mietin että voisin laittaa herätyksen muutamaa minuuttia myöhemmäksi, turha mun on aamulla ajoissa töihin tulla kun harvemmin täällä paikalla on silloin ketään enkä pääse tänne lukittuun toimistoon. Toisaalta nykyään aamutoimet hoituu jotenkin hirmu hitaasti ja lähden aamulla jotain 10 minuuttia myöhemmin kävelemään kuin pitäisi. .-D Vähän kyllä huolettaa tän paikkakunnan hiihtolomaviikko, koululta ei nimittäin taida saada ruokaa silloin, et mitenhän mä hoidan ruokailun silloin.. Ei mitään eväitäkään viittis kanniskella, pitää kai mennä jonnekin muualle syömään. Noh, onneksi tässä työmatkoilla on tullut tutustuttua enempi paikkakunnan kauppoihin ja sellaisiin, ja jokusen ruokapaikanki oon bongannu. Vois joka päivä käydä Hesessä vetämässä ranskikset. .--D Ihan mielenkiinnosta tekis mieli hankkia vaaka nähdäkseni mikä vaikutus sillä painoon olisi, jos rasvaruokaa yhden viikon kouluruuan sijaan söisi. .-D En mä rasvaa tai lisäkiloja pelkää, oon varmaan muutenki laihtunu lisääntyneen liikunnan ja säästelijään syömisen takia muutettuani pois kotoa.

Koska läppäri on nyt puolikuollut (sain sen yksi päivä jopa auki, mut ylikuumenemista ei voi estää...), enkä siis voi katsoa Katsomo-ohjelmia (= Salkkarit, Selviytyjät, Myytinmurtajat) tai DVD:itä, ja melkein kaikki Ruudusta tulleet ohjelmat (= Havaiji 5-0, Hannibal) on jääneet tauolle, oon alkanut katella YouTubesta enemmän lastenpiirrettyjä, ja nyt mulla riittääkin niiden ansiosta hyvin katsottavaa. .-D Ihan uusikin ohjelmia oon alkanut seurata, mutta kirjoitan niistä joskus myöhemmin jotain esittelyntapaista. Enimmäkseen kuitenkin on tullut katsottua lapsuuden suosikkipiirrettyjä Pokémonia ja Arttua englanniksi, ja Areenasta näkee kivasti Muumeja, kun niiden uusintakierros taas ilokseni alkoi! Näkeehän suurimman osan (ellei kaikki?) Muumijaksot YouTubestakin, mutta paljon hienompaa katsoa Areenasta tai jotain, ei tätä taas ymmärrä. .-D Ja se on laillistakin. ,-) Joo ja hyvähän tässä on siihen perustella kun noita muita ohjelmia katson laittomasti..

"Väärä" kieli varmaan häiritsee katselutunnelmaa, sillä samanlaisia ilofiiliksiä noita katsoessa ei tule kuin ennen tai sit oon vihdoin tulossa liian vanhaksi lastenohjelmien katseluun. Ymmärrän kumminkin puheista suurimman osan ja toivon kehittyväni vielä lisää englannissa noita katsellessa. .-D

Aloin miettiä, että lastenohjelmien tekijät tekee ohjelmien lapsista liian älykkäitä, jolloin vauvojen on ehkä vaikea ymmärtää henkilöitä. Ohjelmissa on kyllä hienoja opetuksia, mutta lapsihahmot tuntuvat välillä liian viisailta ikäisikseen.. Vai olinko minä vain tyhmä pienenä..? Myös tuo Pokémonin idea on ihan hämärä: Kuka 10-vuotias oikeasti päästettäisiin yksinään tuollaiselle matkalle? Oikeasti järkytyin kun sain tietää Ashin olevan niin nuori. .-DD Suomidubbaus on useimmiten ihan onnistunutta, mutta kun vertaa noihin enkkupuheisiin, on siinä lapsille saatu hyvät "lapsiäänet", mikä tuo paremmin esille sitä, että kyseessä todellakin on lapsia.

Onnistumisiakin lapsihahmoissa toki on, ja Artun pikkusisko D.W on hyvä esimerkki tästä. Hän ymmärtää söpösti asioita väärin, leikkii mielikuvitusystävänsä kanssa, uskoo kaiken mitä hänelle sanotaan ja nolaa veljensä tunkemalla tämän mukaan kun Artun kavereita on paikalla. D.W on myös sopivalla lapsenomaisella tavalla vähä-älyinen ja tietämätön asioista. Seuraavat puheet eivät ole sanatarkkaan oikein, enkä edes muista oliko D.W:n linnun nimi Polli, nojaa. .-D

"Isä, Polli ei herää!"
"Ymh, se taisi kuolla..."
"No, koska se lakkaa kuolemasta, sen pitää juoda teensä!"
---
"Isä, jos viikkaan vaatteeni nätisti kaappiin ja syön kaikki kasvikset mukisematta, tuleeko Polli takaisin?"

Mulle kävi muutama yö sitten sellanen outo juttu, et heräsin joskus kahden aikaan yöllä ja luulin kuulleeni herätyksen ja sammuttaneeni sen. Olin siinä sit lähössä hampaita harjaamaan, kunnes huomasin mitä kello on oikeasti. En kuitenkaan tahtonut uskoa kelloa ja tarkistin moneen kertaan ettei se ollut vielä puoli seitsemän. Kävin jopa keittiön seinäkelloa katsomassa, kun en luottanut kännykkääni. Meinasin alkaa avata konetta, jos Fiku vaikka olisi ollut skypessä ja olisin voinut kysyä siltä kelloa. .-D Lopulta sit vaan kävin takaisin nukkumaan, vaikka ahdistikin tosi paljon ajatus siitä, että kello olikin soinut ja myöhästyisin töistä. Sama toistui vielä uudelleen joskus viiden aikaan herätessäni taas ennen kelloa, mut sillä kertaa uskoin nopeammin, ettei vielä tarvii nousta. .-D Ihminen on joskus hölmö herätessään...

Viikonloppu häämöttää, ja aikeena ois kotiin mennä, kun viime käynnistä on taas se pari viikkoa kulunut. Fiku vaan epäili olevansa kipeäksi tulossa, että saa sit nähdä, saanko mäkin tartunnan.. Mä en ookaan ollut kipeä sen viime vuoden toukokuussa olleen mahataudin jälkeen, ei edes perus flunssaa ole ollut tai mitään, mitä ihmettelen suuresti. .-o No nyt kun lesosin tässä terveyttäni ni varmaan heti sairastun. .---D No mut mieluummin sairastun nyt ennen keikkaa, siihen on enää tasan KAKSI VIIKKOA, uu! Joulukuun alussa ostetuista lipuista asti on oottanu ja lähellä jo ollaan. .-3 Sit tässä alkaa toinen kolmen kuukauden mittainen odottaminen niin ollaankin jo kesälomassa, mahtia! Tosi nopeesti menny tää lukuvuosi, tosin ei varmaan vielä kannata mitään sanoa, kumminki vikat kuukaudet sit matelee.. No mut niin, hyvää viikonloppua! Loppumusaksi radiosta soiva biisi:

Kysymys lukijoille:
Katteletko Muumeja kun niitä nyt telkasta tulee? .-3
Vaihtoehto 1: Joo ♥
Vaihtoehto 2: En

Laitan näitä...

...valmiiksi kirjoittamiani Veijareiden osia julkaistumaan viiden päivän välein, joten jos viiden kertotaulu on hallinnassa, voit päätellä seuraavan osan julkaisuajan (tai katsoa sen osa-sivulta).

Aiemmat osat.
Osa 35: Kaikki kasvaa

Keksiikö kukaan, mistä iskelmäbiisistä otin mallia osan nimeen? No tästä. .-D

Suski on alkanut keskittyä vähän liikaakin töihinsä. Väsynyt Uunop tuli riehumaan äitinsä jalkoihin, mutta Suskia kiinnosti enemmän lääkkeiden tekeminen, ja Uunop uinahti lopulta nurmikolle. .-(

Saako joku Suskin ajatuksista selkoa? Haiseva kehto?

Yksityiskouluun pääseminen oli Seijan kannalta muutenkin hyvä juttu kuin vain uusien ystävien saamisessa. Myös tytön arvosanat olivat kohonneet, ja Seija juoksikin suoraan koulusta tultutaan kertomaan Harrille hyvästä todistuksesta.


Uunop täyttää vuosia! Pojusta tuli kivannäköinen ilmestys. .-)


Oli pakko ostaa Uunop:lle leikkiuuni jotta voisin testata, tarkoittaako pojalle kasvun yhteydessä arpoutunut essuasu hyvää kokkaustaitoa. .-D Ikävä kyllä leivos kärähti pahemman kerran.. Noo, ei lannistuta, laitat siihen samanlaiset koristekuorrutukset kuin essumuffinissasikin, niin ei kukaan tajua!

Aijai Harri, mietitkö valehtelunharjoittelulaitteistoa lastenhuoneeseen sijoittaessasi mitä seuraa siitä, kun lapset kiinnostuvat tästä välineestä? Luova Seija valehteli sujuvasti välttyen sähköiskuilta. Varokaa muu perhe, Seijan puheisiin ei tästä lähtien kannata täysin luottaa...

Seija on ihanan uskollinen isälleen, ja juoksi vastaanottamaan Harria jopa silloin kun tämän rosvotyöt venyivät myöhään yöhön asti. Aw. ♥


Yritän yhä saada Uunop:n kokkailupuuhiin. Mehun tekeminen sujui pojalta paistamista paremmin, ja välillä mehutiskin eteen pysähtyi muutama asiakaskin. .-)


Uunop oli todella kiintynyt taaperoaikaiseen lastenhoitajaansa, ja piti tähän edelleen yhteyttä, vaikka lastenhoitajaa ei enää palkattuna ollutkaan. Lastenhoitajakin viihtyi Uunop:n seurassa, ja tuli joskus jopa vierailemaan Veijareiden tontilla, mutta useimmin kuulumiset vaihdettiin puhelimen välityksellä.

Benjamin Lohela olisi hyvä puolisoehdokas Seijalle, sillä mies on hyvissä väleissä sekä Suskin että Harrin kanssa, joten vanhemmat ainakin tykkäisivät. .-D Mutta Seijan mielipide saadaan selville vasta piitkän ajan päästä..


Tai ei välttämättä mene edes kovin kauaa, Seijalla on nimittäin synttärit! Vihreät meikit vaihdettiin punaisemman puoleisiksi. Teiniksi kasvettuaan Seija tajusi olevansa kiinnostunut tieteistä, ja hän haluaa päästä tiedeuran huipulle, aivan niin kuin hänen äitinsäkin!

Suskista puheenollen naisen tiedeura etenee hyvin. Palkankorotuksia ja ylennyksiä satelee hyvin, ja Suski aivan hämmästyi tajutessaan, miten paljon onkaan tienannut. Vaikka hän elää unelmaansa työskennellessään tiedealalla, on simoleonien kerääntyminen mukavaa bonusta!

Urakehityksen esteenä oli kuitenkin vauvanhoito. Suskille oli lomapäiviä sen verran kertynyt, että hän päätti olla Harrin työpäivinä kotona Aadolfin kanssa, jolloin välteyttäisiin lastenhoitajan palkkaamiselta. Mielellään Suski oli lastensa kanssa, mutta ainainen kotona nyhjääminen alkoi vähitelle naista kyllästyttää.

Suski tapasi itsensä teiniversion. .-D Edellisellä koneellahan Harri tutustui kyseiseen teinityttöön ja vei tämän mukanaan yliopistoon, mutta täällä nollautuneessa Siniperässä kaikki valmissimit ovat taas tallella. .-D

Ennättipä tämä nuorin poika Aadolfkin kasvamaan tämän osan aikana! Naamakuvaa en jostain syystä löytänyt, minne lienee sekin hukkunut, vai olisinko voinut unohtaa sen kokonaan..? No jaa, etteköhän kuitenkin jatkossa tunnista Aadolfin muusta perheestä, tämä kun on ainoa taapero taloudessa. ,-)

Vi ses!

Kysymys lukijoille:
Tuleeko Benjaminista Seijan puoliso?
Vaihtoehto 1: Ehkäpä
Vaihtoehto 2: Eii

Laitanpa tästä...

...taas osaa tulemaan. Veijareiden vuosipäivä oli tuossa viikonvaihteessa, ja tyylikkäästi unohdin koko homman, joten mitään upeita juhlallisuuksia ei tänne sen kunniaksi tullut järkättyä. Mut aika hyvin on nyt vuoden aikana edennyt Veijarit, tarinassa ollaan neljännessä sukupolvessa ja pelivaihetta olen edistänyt kuudenteen sukupolveen asti! Jos sama vauhti jatkuu, pääsevät Veijarit aika äkkiä tavoittelemaansa kymmenenteen sukupolveen. .-D Riippuu tietysti paljolti siitä, miten saan tuota peliä edistettyä, läppäri kun ei enää aukea, pitäisi jatkaa peliä taas eri koneella, hmm... Noh, kirjoitettavaa onneksi riittää vielä piiitkäksi aikaa. .-D

Lukumusasta kiitos Suomipop-radiokanavalle..

Aiemmat osat.
Osa 34: Raskas raskaus




Harri intoutui puuhastelemaan juuri kasvaneen Uunop:n kanssa oikein kunnolla. Ensin vietettiin satutunti, minkä jälkeen Harri päätti alkaa opettaa poikaansa kävelemään. Suski hääri huvikseen maalaustelineen luona, mutta väsähti pian ja lähti nukkumaan. Harri ja Uunop sen sijaan jatkoivat opettelua, ja Uunop saatiin samantien opetettua kävelemään!

Seuraavana aamuna Seija tuijotti televisiosta lastenohjelmia ja heilutteli jalkojaan jännittyneenä. Tyttöä hiukan huoletti, miten hän tulisi sopeutumaan uuteen kouluun, mutta samalla hän oli myös helpottunut siitä, ettei hänen tarvinnut enää kohdata kiusaajiaan edellisestä koulusta.

Suskin oksentelu jatkuu vielä alkuraskauden jälkeenkin, sillä nainen onnistui hankkimaan sairauden tutkimuspöydästään. Mahatauti rankensi raskautta entisestään, kun oli jatkuvasti nälkä mutta ruoka ei pysynyt sisällä.


Seijan paremmat päivät koittivat koulunvaihdon jälkeen. Tyttö sai heti uuden kaverin, ja tytöt leikkivät usein koulun jälkeen yhdessä. Kuitenkin Seija katseli välillä ihannoiden luokkansa suosittujen tyttöjen porukkaa ja toivoi pääsevänsä osaksi heitä, mutta tällä erää oli tyydyttävä siihen mitä hänellä oli.


Pieni vessa + liikaa simejä. Ja Suski, ota se sääresi pois sen teinin jalkojen välistä. Häiriintyneenä teini (miksen nyt saa mieleeni sen nimeä?) läppäsi puolestaan kätensä Suskin naaman läpi. Suski ei kuitenkaan siihen reagoinut, sillä hän oli ehtinyt nukahtaa pystyyn, rankka raskaus.. Raunoko tuon nimi oli?


Vaikka Suski olikin päivät kotona äitiyslomalla, kävi lastenhoitaja toisinaan paikalla auttamassa. Suski oli kiitollinen tästä, sillä hän ei todellakaan jaksaisi katsoa koko päivää Uunop:n perään Harrin ollessa töissä. Lastenhoitajalle jäi jopa aikaa siivoilla taloa ja lukaista päivän uutiset.

Raskausaika läheni loppuaan, ja Suski odotti malttamattomana vauvan syntymää. Kolmas raskaus oli ollut kaikista pahin Suskin kokemista, ja nainen päätti, ettei tämän jälkeen enää haluaisi lapsia hankkia.

Seijalla bisnekset sujuvat jo nuorella iällä. Tytön toiveesta Harri rakensi pienen mehutiskin, jonka etupuolelle Seija piirsi sitruunan ja alkoi sitruunamehua kaupata ohikulkijoille. Varsinkin lenkkeilijät pysähtyivät juomatauolle tien varteen pystytetyn kojun kohdalle. Siinä onkin muuten Sirkku Mikala, tokassa sukupolvessa olleen Alvin puoliso, jos joku muistaa. .-D

Vaikka Harrin urapisteiden tarve kasvaa jatkuvasti, yritti mies silti ehtiä viettää aikaa lastensa kanssa. Niinpä Harri ja Seija puuhastelivat yhtä aikaa radion äärellä: Harri kohotti kuntoaan jumppaamalla ja Seija dansasi musiikin tahdissa.


Suski pääsee pian toivon mukaan tuskistaan, kun maha-asukki tulee viimein ulos. Syntyi toinen poikavauva, joka sai samat geenit kuin Uunop. Vaavin nimeäminen onnistui tällä kertaa ilman mokia, ja Aadolf tuijottaa juuri teitä. ,-)

Paikalla ollut lastenhoitaja tuli lepertelemään pikkuiselle pojalle. Väsynyt Suski ojensi Aadolf-vauvan mielellään lastenhoitajan osaaviin käsiin, jotta hän itse pääsisi käymään suihkussa, sillä naisen ympäriltä kohoava vihreä hajupilvi ilmaisi hygienian puutteesta.

Aadolf on tosi kova syömään. Ensin Suski syötti vauvan, ja tämänkin jälkeen lastenhoitajan tarjoaman tuttipullon pikkuinen jaksoi imeskellä melkein tyhjäksi. Possu. ♥

I really miss vuodenaikojen "Maksa kaikki laskut" -toimintoa. Rasittavaa kun simit kantaa laskut jonnekin hukkaan, ja sitten niitä joutuu etsimään joka paikasta kun laskumuistutuksia alkaa ilmaantua. Jo on taas elämä vaikeaa. .--D

Vaikka yksityiskoulussa opetuksen taso oli vähän vaativampi ja läksyjä tuli enemmän, riitti Seijalla kouluhommien lisäksi aikaa puuhastella vapaa-ajalla harrastustenkin parissa. Tyttö kilpaili äitinsä kanssa maalaustelineestä toisinaan, sillä kumpaakin kiinnosti luovuus ja maalaaminen

Heiheii. .-)

Kysymys lukijoille:
Seija?
Vaihtoehto 1: +
Vaihtoehto 2: -