perjantai 23. kesäkuuta 2017

KS: Eldarya on elämäni

En tajua miten aika menee ihan huomaamatta, vastahan kesäkuu alkoi ja nyt ollaan taas jo suosikkipostauksen kirjoitusajankohdassa enkä jostain syystä muista tehneeni juuri mitään kuluneen kuukauden aikana, outoa. Yritetään nyt silti kirjoitella jotakin. .-D

🎮 Pelit:

Tomb Raider - Sain vihdoin pelattua Tomb Raiderin läpi, ja jotenkin huvitti kun ennen entisen koneen hajoamista olisin ollut YHDEN klikkauksen päässä pelin läpäisystä, niin pienestä jäi silloin kiinni. .-D Mulla ei nyt ole mitään hienoja sanoja joilla tiivistää pelikokemukseni, mut peli on kokonaisuudessaan hieno ja tykkäsin kyllä pelailla. Vaikka tarina tuli pätökseensä oon nyt vielä kierrellyt pelikentillä keräilyesineitä etsimässä, mulla on pakkomielle saada 100%:n suoritus. .--D On jopa yllättävän koukuttavaa suunnistaa kartan avulla oikeisiin paikkoihin, tulee vähän sama fiilis kuin silloin kun keksii ristisanaan oikean sanan. XD Pelailin myös Wiillä pitkästä aikaa Anniversarya, vaikka on vähän tylsää kun siinä muistaa melkein kaiken ulkoa eikä pääse yhtään miettimään.


The Sims 2 - Simssiä on tullut pelailtua, nykyään jopa pelaan useammn yhdessä Fikun kanssa kuin yksin. Pelailun lisäksi ollaan innoissamme uudesta simsblogistamme joka saatiin viimein perustettua! Tehdään usein iltaisin kaikkea blogiin liittyvää ja ollaan mm. näin kuusi kuukautta etuajassa suunniteltu jo mahdollista joulukalenteria. .-D


Eldarya - Siirrettyäni Suomi-tilin Ranskaan sain ulottuvilleni samantien kaikki peliin julkaistut jaksot, ja siitähän käynnistyi oikein kunnon Eldarya-maraton! Tai no, en tiiä voiko sitä kunnon maratoniksi kutsua, sillä mua alkaa aika nopeasti kyllästyttämään kun joutuu pelaamaan vieraalla kielellä ja käännöstyöhön menee aikaa, joten pelailin aika pienissä pätkissä mutta kuitenkin päivittäin. Pelaamiseen tuli yllättävää puhtia myös siitä syystä että menin ihastumaan Ezareliin, ja ihan niin kuin FS:ää pelatessa mulla jäi yöunet lyhyiksi, ei malttanut nukkua kun teki vaan mieli pelaamaan. XD Varsinkin jaksot 9-10 oli ihania. .-3 Kun Ranskasta loppui jaksot pelailin myös pari jaksoa eteenpäin US-tililläni, siellä mulla riittääkin vielä pitkäksi aikaa pelattavaa kun oon laiskemmin siellä edennyt.


📺 TV-ohjelmat:

Diili - Kiva saada taas Diili kesäkatsottavaksi! Trumpin tilalle sarjaa juontamaan tullut Arnold Schwarzenegger ei oo ainakaan toistaiseksi tehnyt muhun suurempaa vaikutusta enkä taaskaan tunne ketään kilpailevista julkkiksista, mut tuleepa silti katseltua. .-D


Havaiji 5-0 - Havaijin ennennäkemättömiä kuudennen jaksoja oli ilmestynyt Ruutuun niin yllättäen että pari ekaa jaksoa jäi kokonaan näkemättä, mut alettiin silti katsomaan, näkeepä nuo puuttuvat sit viimeistään kun ostaa kauden DVD:llä. Vaikka Havaiji 5-0 pääasiassa etenee ns. jakso kerrallaan niin nyt viittauksia noihin pariin ekaan jaksoon on kyllä aika paljon mikä vähän ärsyttää, mutta eiköhän tässä pian pääse pureutumaan paremmin tähän uuteen kauteen.


Hannibal - Better the devil you know. Ei mulla muuta. .-----D


Muumilaakson tarinoita - Muumeja on tullut katseltua aktiivisesti jo jonkin aikaa, mutta olen jostain syystä aina unohtanut mainita asiasta näissä KS-postauksissa. .-D Uudet dubbaukset vielä menee, mutta minkä takia jaksoja näytetään ihan väärässä järjestyksessä? Häiritsevää. Häiritsevää on myös se, että kun katsoo näitä kunnon jaksoja alkaa tuntua että Muumi-pilavideoissa on paremmat juonet mitä näissä. .-D


Bones - Bonesin viimeinen jakso tuli katsottua eilen illalla, ja jotenkin jännä fiilis kun on katsonut niin pitkäaikaisen sarjan alusta loppuun. Pariin viimeiseen jaksoon saatiin jopa enemmän jännitystä mutta kaikki päättyi silti onnellisesti ja asiat jäivät aikalailla ennalleen. Mulle ois kelvannut dramaattisempikin lopetus, mut ihana oli tuokin missä nostettiin esiin pieniä yksityiskohtia aiemmilta kausilta, ja Hodginsin julistaminen labran kingiksi oli ehkä paras asia kaikista. <3

Kerrankin uskalsin huoletta googlailla kuvia Bonesista ilman juonipaljastusten pelkoa. ,-)
Penny Dreadful - Satuttiin muutama ilta sitten bongaamaan Katsomosta kyseinen sarja kivan aloituskuvan takia, ja kun kaikki kolmannen jakson kaudet olivat nähtävillä päätettiin Fikun kanssa huviksi kokeilla uutta sarjaa. Penny Dreadful on 1800-luvun Englantiin sijoittuva fantasialla höystetty kauhudraama-sarja, ja tällä kolmannella kaudella seurataan samanaikaisesti useamman eri henkilön näkökulmia jotka kuitenkin jollain tapaa nivoutuvat yhteen. Olen tähän asti onnistunut välttelemään vampyyri-ihmissusi-sarjoja, mut nytpä mäkin sitten olen jotain sellaista katsonut. .-D Ekan jakson kohdalla oli vähän tyhjä fiilis, mutta juoneen pääsee kyllä jaksojen edetessä paremmin kiinni kun oppii tuntemaan henkilöt. Vanessan psykoterapeutti antaa hyviä "kotiläksyjä", munkin pitäis ottaa oppia niistä!


♫ Musiikki:

Tähän kuukauteen ei ole sisältynyt mitään hienoja uusia musiikillisia löytöjä, mut tässä nyt muutama biisi jotka tuntuu jostain syystä arpoutuvan päivittäin kuunneltavaksi musakansion syövereistä ja ovat sen takia jääneet mieleen. .-D

Cody Simpson - Better Be Mine
Kylie Minogue - Better The Devil You Know
Krista Siegfrids - Can You See Me?
Hovig - Gravity
Anna Eriksson - Kesä Hengittää
Reckless Love - Hot
Happoradio - Monta Miestä
Happoradio - Olette Kauniita
Cody Simpson - Sinkin' In
Camp Rock - Start The Party
O. Torvald - Time


Lämmin kesä on ylipäätään valoisine öineen ihanaa aikaa vaikkei nyt juuri poikkea mun normielosta kun oon viimeisen vuoden ollut "lomalla" muutenkin mutta niin... Vaikka nyt ollaan juuri valoisimmalla ajankohdalla mä suren jo valmiiksi sitä kun yöt alkaa pimenemään, en oo vielä valmis siihen..!

Mukavaa kesän jatkoa ja juhannusta kaikille!

Kysymys lukijoille:
Diilii?

Vaihtoehto 1: +
Vaihtoehto 2: -

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Korkeakoulujen pääsykokeissa...

...tajuaa miten tyhmä ihminen on. Vaikka kokeeseen olisi valmistautunut niin heti kun päätyy istumaan yliopiston tai ammattikorkeakoulun luentosaliin ja kääntää koekysymyspaperin auki tuntuu ettei tiedä mistään mitään ja kokeen jälkeen jää ihan aivoton fiilis ja suorastaan hävettää palauttaa epämääräiset koevastaukset. Joo siis, kävin parissa pääsykokeessa ja kuten äskeisestä voi päätellä ei kovin hyvin mun osalta mennyt. XD

Taidehistorian ja -kasvatuksen pääsykoe (18.5. Jyväskylä)
Haettiin Fikun kanssa kummatkin tähän koulutukseen, joten matka oli mukava kun voitiin mennä yhdessä. Kauhisteltiin miten junalla matkatessa pääsykoepaikkakunnalle Jyväskylään matka olisi maksanut 46€/henkilö yhteen suuntaan, joten meidän reissu olisi maksanut menopaluineen lähemmäs 200 € mikä on ihan naurettavan ylihinnoiteltua VR:ältä. Onneksi tajuttiin vilkaista bussillakulkumahdollisuuksia ja saatiin nettitarjouslippujen ansiosta hoidettua Lahti-Jyväskylän väliset matkat hintaan 34 € eli paljon halvemmin koko setti mitä junamatka yhteen suuntaan olisi maksanut. Mä en ollut kovin innoissani bussilla matkustamisesta, koska yläasteaikaisista koulumatkoista on jäänyt ns. "bussitraumoja". Muistan yhä miten mulla oli jokapäiväisenä pelkona mm. bussikortin mahdollinen toimimattomuus ja stoppinappulan painaminen oli ahdistavaa, varsinkin kun ne ei aina toimineet ja yksi ärtsy kuski väitti aina ettei nappuloissa ole vikaa ja ajoi kerran jopa tahallaan pysäkin ohi vaikka tiesi että mä olisin jäänyt pois kyydistä... Muutenkin näin junalla matkustamiseen tottuneena jännitti vähän miten bussimatka sujuu sillä meillä ei ollut minkäänlaista tietoa esim. siitä miten bussit pysähtyy pysäkeille tai asemille eikä Matkahuollon sivuillakaan oltu kerrottu mitään, onko tällaiset asiat muka niin itsestäänselviä? .-D Kaikenlisäksi mulle iski pelko matkapahoinvoinnista vaikken oo koskaan sellaisesta kärsinyt, mut maha nyt on viime aikoina ollut vähän "epävakaa" niin kaikkeen pitää varautua... Maha oli onneksi matkan ajan varsin tyytyväinen, mitä nyt tuleva koe jännitti, ja ihana bussikuski kuulutti aina millä pysäkillä oltiin niin sen puolesta ei tarvinnut pelätä. Matkat menivät siis ihan kivasti, ja mulle jäi oikein hyvä fiilis bussilla matkustamisesta ja nyt kun tuli todettua ettei siinä oo mitään pelättävää niin voisi jatkossakin harkita matkojen taittamista bussin kyydissä. .-)

Asemalta oli yliopiston kampusalueelle käveltävää n. 20 minuutin mittainen matka, mut ehdittiin silti hyvissä ajoin paikanpäälle ennen kokeen alkua. Koekysymykset on nähtävissä täällä, ja tuota... Ekasta tehtävästä tein jokusen ihan hyvänkin havainnon kun jälkeenpäin googlailin tietoja maalauksesta, mut mitään merkittäviä uskonnollisia tai historiallisia juttuja en saanut tuolta ajanjaksolta mieleen + mun tietämys symbolismista taiteessa ei ollut mikään kaikkein paras, tai kun siinä periaatteessa pitäisi kelvata kaikki kunhan vaan perustelee mielipiteentä (paitsi jos tulkitsee ihan "väärin"). Kakkostehtävä oli siinä mielessä haastava että vastauksessa piti huomioida kahta lähdetekstiä. Kaiken lisäksi mulle iski viimeisen tunnin aikana tyyliin 20 minuutin mittainen "ei jaksa keskittyä, en tajua lukemaani, en jaksa tehdä mitään" -olotila ja sit viimeisillä minuuteilla piti kuitenkin yrittää saada jotain järkevää tekstiä aikaiseksi... Oishan toi koe voinut paremminkin mennä, kakkostehtävä jäi sen verran pahasti kesken ettei tuon kokeen perusteella opiskelupaikkaa irtoa, mut tulipa vähän nähtyä Jyväskylää ja hallitsen ehkä bussilla kulkemisen jatkossa. ,-)

Jumitus!

Fysioterapeuttikoulutuksen pääsykoe (2.6. Lappeenranta)
Yllätyin suuresti kun sain tietää SOTELI-esivalintakokeen mentyä läpi sellaisilla pisteillä että sain kutsun varsinaiseen valintakokeeseen. Vähän mietin oliko järkevä idea laittaa yhteishaussa haluamakseni koulutuspaikaksi Lappeenranta kun lähempänäkin olisi päässyt alaa opiskelemaan, ajattelin kai etten tule pääsemään esivalintakoetta pidemmälle eikä matkustusmahdollisuuksista olisi tarvinnut stressata, mut kun kerran tilaisuuden sain niin pakkohan mun oli lähteä pääsykoetta kokeilemaan. Koe alkoi heti kahdeksalta aamulla, joten julkisilla ei paikanpäälle olisi aamuksi ehtinyt, eli paikalle olisi pitänyt tulla jo edellisenä päivänä ja yöpyä jossain. Mähän en tietenkään näin järkevästi toiminut, vaan pääsykoe aamuna/yönä mulla oli herätys klo 03:30 ja aamuneljältä lähdin vaivaisten kahden tunnin yöunien voimilla ajamaan kohti Lappeenrantaa. Fiku oli ihana ja lähti mukaan mun tueksi/kartanlukijaksi, ja tää olikin ensimmäinen kerta kun me lähdetään kahdestaan ajamaan niin kauas, mut melko helppoa oli löytää määränpäähän vaikka navigaattori vähän sekoili kutostiellä olevien tietöiden aiheuttamien tiesulkujen vuoksi ja onnistuttiin useemman kerran ajamaan milloin mihinkin umpikujaan... Koulun parkkipaikalla oli jonkun verran muitakin autoja, mut ehdittiin paikalle sen verran ajoissa että siellä oli vielä hyvin tilaa ja pääsin pitkästä aikaa treenaamaan ruutuun peruutusta. Viereisissä autoissa sai sitten seurata mun "iskelmäperuutusta", enkä tiiä katseliko ne huvittuneena mun pieniä autonhallintaongelmia vai ihmettelikö ne meidän musavalintana ollutta iskelmälevyä joka jumputti ihan täysillä kun ei jostain syystä tajuttu yhtään hiljentää musiikkia parkkialueelle tullessa. .--D Toinen hauska termi mun ajosta oli "reunapärinät", kun leveäkaistatiellä yritin antaa ohitusapua väistämällä reunemmaksi, jolloin ajoin välillä tärinäraitojen päälle.

Koe alkoi klo 08.00 ja mä ehdin koluta koepaperin kertaalleen läpi niinkin huimassa ajassa kuin kymmenessä minuutissa. Koe oli pelkkiä "valitse oikea väittämä" -tyyppisiä kysymyksiä, joten sen kanssa ei kauaa mennyt aikaa. Jouduin valitettavan moneen kohtaan arvaamaan vastauksen, sillä en pääsykoekirjaa lähtenyt hankkimaan kun toivoin lukiokirjojen ajavan lähes saman asian, mut niin, toivotaan että arvailin paljon oikein. .-D Kirjallisen kokeen jälkeen saatiin aikataulut, jossa meidät oli jaettu neljän hengen ryhmiin, ja jokaiselle ryhmälle oli merkitty haastattaelun ja liikuntakokeen ajankohdat. Mä vähän epäilen sainko tehtyä haastattelijoihin vaikutusta, mulla ei ollut juuri mitään kattavasti perusteltuja vastauksia ja jotenkin jäädyin ihan täysin kun piti keksiä hyviä itsestä luonteenpiirteitä fysioterapeutin ammattia ajatellen. Haastattelutilanteen kruunasi kaiken lisäksi se että lähtiessäni sekosin ovista ja vääntelin tovin lukitun oven kahvaa kunnes tajusin ettei siitä pääsekään ulos ja siirryin seuraavalle ovelle. XD Liikuntakoe oli sit mun osalta vasta puolenpäivän jälkeen, joten päätin hyödyntää tilanteen ottamalla päikkärit autossa, mikä oli siinä mielessä huono vaihtoehto että ne mun ryhmän muut jäsenet ehti keskenään viettää aikaa ja mä olin sit paikalle tullessa vähän ulkopuolinen, mut onneksi nää muut mun ryhmän jäsenet oli tosi mukavia ja toi hyvää ilmapiiriä mm. kannustamalla kaikkia, ja joku totesi että meidän ryhmästä kaikki neljä pääsee ensi syksynä opiskelemaan, ja kerkesin jopa vaihtaa muutaman sanan yhden ryhmäläiseni kanssa. Liikuntakokeessa oli kaksi osiota, ja ekana meidän liikkuvuutta ja muistia testattiin erilaisten liikesarjojen avulla. Mä ootin tältä osiolta paljon, sillä wiin tanssipelien ansiosta oon oppinut omaksumaan mallin mukaan tehtäviä liikkeitä, mut vaikeitahan noi oli kun mallia näytettiin vain yhden kerran, ja sit piti muistaa ulkoa neljä eri liikesarjaa. Sen jälkeen meillä oli vielä vapaamuotoista liikkumista musiikkikappaleen tahdissa, mikä oli mun kohdalla enimmäkseen epämääräistä ympyrän juoksua. Ei siinä tilanteessa osannut täysin heittäytyä mut yritin pysyä koko ajan liikkeessä, koska paikalleen jäätymistä ei katsottaisi hyvällä. Sitten alkoi liikuntakokeen toinen osio, jossa jokaiselle arvottiin erilainen jumppaväline sekä ruumiinosa, ja sit näiden pohjalta piti luoda esim. liikesarja tai venytys joka vaikutti kyseiseen lihakseen ja lopuksi liike piti ohjata muulle ryhmälle. Mä jouduin toimimaan ryhmänvetäjänä ekana koska aakkosjärjestys, ja sit niiden muiden ohjausta seuratessa sain vain huomata miten hyvin ne tilanteen hoiti muhun verratessa. Olin tätä osiota varten harjoitellut paljon erilaisia venytysliikkeitä, mutta sen jumppavälineen mukaantulo mutkisti asioita, varsinkin kun mä en koskaan kuullutkaan mistään bosupallosta. .-D Fysioterapeutin pääsykokeista jäi kauhea cringe pariksi päiväksi, mut alan vähitellen päästä yli häpeästä.

Fiku ikuisti mun opiskeluposen!
Vaikken loistanutkaan pääsykokeissa ei mulle jäänyt niistä mitenkään toivoton olo, sillä mulle ei oo loppujen lopuksi niin väliä pääsenkö edes opiskelemaan ja mitä nyt oon näissä korkeakoulujen pääsykokeissa nyt tänä keväänä ja neljä vuotta sitten lukion jälkeen pyörinyt niin alkaisi vaikuttaa siltä ettei mun taidot riitä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, että täytyisi keksiä jotain "omalle tasolle" sopivampaa opiskelupaikkaa. Tietysti nyt kun näki vaikka ton fysioterapeuttikokeen rakenteen osaisi ensi kertaa varten valmistautua paremmin kun tietää mitä odottaa, mut mulla on enemminkin sellainen asenne et kun ei ekalla kerralla onnistu niin moti menee ja aattelen "ei sitten"... Sentään sain blogiin jotain erilaista kerrottavaa näistä pääsykoekokemuksista. .-D

Kokoan vielä tähän loppuun pienen biisilistan pääsykoematkoilta mieleenjääneistä kappaleista, eli tämmöinen soittolista tällä kertaa:


Kwan - 10 000 Light Years
Joe Jonas - All This Time
Lovex - Don't Let Me Fall
Joe Jonas - Fastlife
Kent - FF
Guru Josh Project - Infinity 2008
Joe Jonas - Just In Love
OneRepublic - All The Right Moves
Eric Prydz - Pjanoo
Nathan Trent - Running On Air
Mika - Stuck In The Middle
Sergey Lazarev - Take It Off
Mika - Talk About You
Anna Eriksson - Tien Selvemmin Nään
Lily Allen - The Fear
We The Kings - XO

Kysymys lukijoille:
Kumpi ala?

Vaihtoehto 1: Taidehistoria
Vaihtoehto 2: Fysioterapeutti

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Jes, sain...

...taas pidettyä Veijareiden osa/viikko tahtia yllä huimat kaksi viikkoa putkeen. .-D Lukemaan voi mennä ->

Osa syntyi näiden biisien tahdissa:
Fall Out Boy - Our Lawyer Made Us Change The Name Of This Song So We Wouldn't Get Sued --- Simple Plan - Ordinary Life --- Simple Plan ft. Natasha Bedingfield - Jet Lag --- Eric Saade ft. A-Lee - Flashy --- Backstreet Boys - Bigger --- Eric Saade - Till I Break --- George Michael - Careless Whisper --- Blue - I Can --- Jacques Houdek - My Friend --- Hurts - Weight Of The World --- Ukulele-vauva - I'm Yours --- Steve Rushton - Game Over

Aiemmat osat
Osa 103: Nuoria naisia


Armi järkyttyi kuullessaan Mantalle sattuneista läheltä piti -tilanteista, mutta Väinämö ja Manta vakuuttelivat kaiken olevan nyt kunnossa.
"Onneksi Väinämö oli paikalla, muuten me olisimme maha-asukin kanssa kumpikin menehtyneet", Manta sanoi ja silitti hennosti Väinämön kämmenselkää.

Maha-asukista puheenollen, näemme tässä vastasyntyneen vauvelin, mihin lie synnytyskuva kadonnut tästä välistä... Pienokainen sai nimekseen Jimi. Kovin on havaittavissa isän ulkonäköä jo tästä vauvaversiosta!

Tuore isä ei ollut kovinkaan innoissaan esikoisensa syntymästä, ainakaan kun se tapahtui keskellä yötä. Manta ei ymmärtänyt miten Väinämö malttoi jäädä nukkumaan, sillä vastasyntynyt pieni siminalku oli jo ehtinyt hurmata naisen täysin.

Ilmaisen lapsenvahdin aka Armi-mummin läsnäolon takia Väinämö ja Manta skippasivat kumpikin vanhempainvapaansa, ja kumpikin riensi heti seuraavana aamuna saman kimppakyydin kyytiin.


Armin vastuulle jäi siis sekä kodinhoito että Jimin vahtiminen, mutta vanhus oli vain tyytyväinen voidessaan olla hyödyksi kotona. Armi oli tietenkin innoissaan uudesta isoäidin tittelistään ja hoiti jopa haisuvaippojen vaihtamisen mielellään.

Työpäivä heti synnytyksen jälkeen taisi olla vähän liikaa Mantalle, sillä nainen oli aivan poikki palattuaan töistä. Manta ei aiemman haamutapauksen jälkeen uskaltanut nukkua yksin, joten tänä yönä hän oli kömpinyt Armin sänkyyn kun Väinämöä ei jostain syystä ollut kuulunut kotiin työpäivän jälkeen. Missä mies mahtaa olla?

Eräs Väinämön työkaveri oli kysynyt haluaisiko Väinämö lähteä ulos tämän kaveriporukan kanssa, ja Väinämö oli tietenkin suostunut. Retkelle osallistui useampikin nuori opiskelijatyttö, ja näiden nuorten naisten seura houkutteli Väinämöä enemmän kuin kotona olevat vastasyntynyt vauva ja vaimo.


Väinämöstä tuntui ettei hän ollut vielä valmis perhe-elämään, ja jonkinlaista nuoruutta tavoitellakseen Väinämö päätyi flirttailemaan nuorille opiskelijatytöille jotka olivat otettuja vanhemman miehen huomiosta - varsinkin kun urheilu-uralla työskentelevä Väinämö on vieläpä varsin hyväkroppainen.

Retkellä oli hauskaa, ja Väinämö huomasi innostuneensa rakastettujen "keräilystä". Ensin tuntui kutkuttavalta kun oli yksi salarakas vaimon lisäksi, mutta pian Väinämö oli hurmaillut kaikkia vastaantulleita naisia. Retkiryhmäläisten liuetessa paikalta yön pikkutunneilla jäi Väinämö vielä pitämään silmällä tontille saapuvia naisia hodarien mutustelun ohessa.

"Missäköhän Väinämö on ollut, hän ei tullut kotiin koko yönä", Manta kummasteli samalla kun syötti Jimiä. Vohveleita mutusteleva Armi meinasi nielaista ruokaa väärään kurkkuun kuullessaan Mantan kysymyksen. Armi sattui olemaan valveilla Väinämön saapuessa, ja miehen ympärillä lemunneen vieraan hajuveden tuoksusta Armi oli päätellyt että kyseessä oli toinen nainen. Hän ei kuitenkaan halunnut puhua asiasta Mantalle ainakaan vielä.


Ylimääräisiä koiria oli vielä jonkin verran taloudessa, mutta kylään sattuneet Armin sisarus Riikka ja tämän aviopuoliso Tatu lupasivat mielellään adoptoida yhden koiran itselleen. Armi ennätti vaihtaa siskonsa kanssa myös kuulumisia, ja naiset puhuivatkin tovin työasioista. Riikka oli jo hyvällä vauhdilla etenemässä kohti ahdin airut -nimikettä, ja Armi kertoili mystiikkauransa käänteistä.


Koiria jaettiin myös kylään sattuneen Oton perheeseen. Armin edesmenneen puolison Sulevin alienkolmoset olivat asettuneet saman taloyhtiön vuokra-asuntoihin ollakseen lähellä toisiaan. Otto kertoi myös hänen ja Jasmiininkukan menneen naimisiin hiljattain.


Koirapentueesta jäi siis jäljelle poikakoira Vampula, joka on siis seuraava koirasukupolven perijä. Tässä pari kuvaa hauvelista. .-3

Tontilla useaan otteeseen vieraillut Stella-niminen susi oli Armin kanssa hyvissä väleissä niiltä ajoilta kun naisen elämäntavoite oli eläinystävien hankkiminen. Stellasta päätettiin kaavailla kumppania Vampulalle kun susi saatiin helposti Armin kautta liitettyä talouteen. Vimpula tässä ilmeisesti tutkailee vaimoehdokkaan sopivuutta pojalleen. .-D

Väinämö on nyt päässyt urheilu-uran huipulle! Uusi elämäntavoite siirtyykin sitten liikunnasta ravintoon, sillä nyt Väinämö haaveilee ravintola-alalla työllistymisestä.

Tämmöistä tällä kertaa! Nyt sit kiireellä harjaamaan hampaat ja sit täytyy pelata vielä ennen nukkumaanmenoa Eldaryaa, oon ihan koukussa siihen tällä hetkellä. .--D

Kysymys lukijoille:
Jimi-vauveli?

Vaihtoehto 1: +
Vaihtoehto 2: -

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Tässä on...

taas ollut kaikenlaista ettei edes Veijareita ole ehtinyt kirjoitella, mutta täällä olisi taas pienen tauon jälkeen uusi osa sarjolla:

Osa syntyi näiden biisien tahdissa:
A Friend In London - New Tomorrow --- Alexander Rybak - Roll With The Wind --- Coldplay - Life In Tecnicolour 2 --- High School Musical - Scream --- NKOTBSB - Don't Turn Off The Lights --- Backstreet Boys - Love Somebody --- Måns Zelmerlöw - Waiting For The World To End --- Can Bonomo - Olmaz Sensiz --- Jonas Brothers - BB Good --- Avril Lavigne - Hot --- Backstreet Boys - Anywhere For You --- Anna Eriksson - Lintu --- Backstreet Boys - Trouble --- Metro Station - Control --- Nathan Trent - Running On Air

Aiemmat osat
Osa 102: Haamuja ja yrityksiä



Armi yritti parhaansa mukaan ylläpitää lelupuotiaan. Yritys oli kyllä saanut mainetta ja kymppitaso häämötti, mutta lisääntynyt asiakasmäärä oli välillä Armille liikaa eikä hän kyennyt palvelemaan kaikkia yhtä aikaa jolloin asiakasuskollisuus lähti laskuun.

Luontoa harrastava Väinämö sai mieluista tekemistä takapihalla olevan hautausmaan kasviston huoltamisesta. Vaikka hautausmaalla ei kasvistoa runsaasti olekaan ehtivät nuo parikin pensasta yllättävän usein kasvaa yli ja levittää rikkaruohoja hautakivien väliin.

Harrastuneisuus karttui myös hoivaamalla perheen lemmikkipapukaija Redramaa. Toivottavasti Väinämö muistaa ruokkimisen lisäksi huolehtia myös lintuhäkin puhtaudesta.

Vihdoin Armin lelupuoti saatiin pysymään vakaasti ylimmällä tasolla ja vanhus pääsi ostamaan seuraavan yhteisötontin. Armin kolmas yritys onkin omaperustaman tontin sijasta yksi Stadin valmisyhteisötontti: Rollon piilopaikka.

Ravintolan ylläpito ilman apulaisia olisi liian työlästä vanhukselle, joten hän palkkasi avuksi vastaanottoon ja tarjoiluun ulkopuolista työvoimaa. Armi itse toimi kokkina ja myyjänä. Työt sujuivat muuten ihan hyvin mutta ravintolassa oli sen verran vähän pöytätilaa että asiakkaat närkästyivät pöytien ollessa aina varattu. Aijai, kuinkahan käy siinä vaiheessa kun asiakkaita on kymmeniä kerralla ruokailemassa...

Väinämön ja Mantan hääpäivä koitti!

Sormustenvaihdon jälkeen päästiin juttelemaan vieraille. Paikalla oli Armin sisaruksia, ja Manta tulikin hyvin toimeen Riikan kanssa, kun taas Väinämö vaihtoi muutaman sanan Aaron kanssa. Kovin ovat Armin sisarukset vielä nuorekkaassa kuosissa.

Juhliin oli kutsuttu myös Väinämön "isoveli" Roope joka edelleen odottelee yliopiston perhevarastossa tyttöystäväänsa ja on siksi jäänyt kasvussa jälkeen Väinämöä. Veljekset eivät tunteneet toisiaan kovin hyvin mutta he jutustelivat silti hetken aikaa. Hauskasti veljeksillä on sama juhla-asu. .-D

Armin uusi ansimerkkikokeilu onkin savenvalanta. Ehkäpä hän päätyy avaamaan Rollon piilopaikan huipputason saavuttamisen jälkeen jonkin keramiikkakaupan! Redramakin sai seuraa Armin dreijatessa lintuhäkin vieressä.

Väinämö pesi koiria ulkona olevassa koirienkylvetysammeessa. Aidan toisella puolella edesmennyt Petri katseli miten Vimpula roiski vettä Väinämön päälle ravistellessaan paksua turkkiaan kuivaksi.

Haamuja onkin paljon liikkeellä tänä yönä. Armin aikaa sitten kuollut puoliso, Sulevi, saapui katsomaan millaista väkeä perijämakkarissa nykyään majailee. Mantalle iski epämiellyttävä tunne siitä että joku tarkkaili häntä, joten nainen katsoi parhaaksi liueta paikalta.

Manta päätti paistaa pari nakkia hodareita varten ja jatkaa sitten uniaan, mutta grillaaminen sisätiloissa ei ollut mikään paras keksintö kun grilli syttyi tuleen! Mantaa keittiöön seurannut Sulevi-haamun mielestä moinen touhu oli vastuutonta, naista tulisi nyt ojentaa vähän.

Vaahtosammutin luiskahti Mantan käsistä kun nainen pompahti säikähtäneenä ilmaan nähtyään Sulevin haamun. Sulevi luennoi Mantan holtitonta käytöstä, mutta nainen ei saanut haamun sanoista selvää mätkähdettyään elottoman lattialle.

Tulipalon loimua sivusta seurannut Katri-vieras meni aina vaan suurempaan paniikkiin kun liekkien läpi käveli Viikatemies. Telkkarista tulisi osuvasti lääkäriohjelma, katsokaa joku äkkiä elvytysohjeet!

Viikatemiehen ilmestyttyä tulipalo sammui jostain syystä itsellään, joten Väinämö saattoi keskittyä Mantan pelastamiseen. Vimpulakin oli ilmaantunut paikalle joskin eri syystä kuin isäntänsä: Viikatemiehen luisevat sääret houkuttelivat koiraa.

Viikatemies kyllästyi kuuntelemaan Väinämön anelua ja suostui säästämään Mantan. Kuolemalta tällä erää välttynyt Manta riensi halaamaan urheaa aviomiestään ja kiitti tätä itsensä ja ennen kaikkea maha-asukin hengen pelastamisesta. Kumpikaan ei huomannut ettei Viikatemies ollutkaan vielä lähtenyt talosta...

Vimpula seurasi Viikatemiehen menoa ja haukahti kuuluvasti, jolloin Väinämö päätti mennä katsomaan mitä oli tekeillä. Samaan aikaan toinen haamu hyökkäsi jälleen Mantan kimppuun säikytellen vasta toipunutta naisparkaa.

Viikatemies oli suunnistanut kylpyhuoneeseen lyyhistyneen Katrin luokse. Ilmeisesti joku kolmas haamu oli säikyttänyt naisen kesken vessareissun.

Väinämö käski koiria tulemaan pois kylpyhuoneesta, ja hän jäi silittelemään huolettomasti Vimpulaa eikä huomannut ollenkaan Mantan lyyhistyneen toistamiseen lattialle..!


Aneluprosessi toistettiin uudelleen samalla tuloksella ja Manta jäi henkiin! Nyt Viikatemiehellä ei ollut enää tehtävää tällä tontilla joten se haihtui pois paikalta eikä palannut Veijareiden talolle enää sinä yönä.

Huhhuh, ahdistavaa kun nuo haamut rupeaa säikyttelemään simejä hengiltä, onneksi kaikki päättyi hyvin tällä kertaa.

Kysymys lukijoille:
Hoidetaanko Redramaa hyvin?

Vaihtoehto 1: Juu
Vaihtoehto 2: Ei