Ristipistokuviointi onnittelukorttiin

Sain vision onnittelukorttiin tehtävästä ristipistokuvioinnista, ja esittelen hieman tässä postauksessa työn vaiheita ja lopputulosta. Varsinainen tutoriaali tämä ei ole sillä haluan pitää lahjaksi tekemäni kortin uniikkina enkä jakaa sen "kaavoja" kaikille, mutta ehkä tämä voi tarjota jonkin sortin käsityönäpräysinspistä siitä huolimatta, joten eikun vaan lukemaan eteenpäin!

Ristipistotyö on oiva esimerkki sanonnasta "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty", joten ihan alkuun pengoin saatavilla olevia käsityötarvikkeita ja punnitsin materiaalivalintoja. Ristipistokangasta löytyi sekä ihan kankaana ja myös muovisena versiona, joista jälkimmäisessä plussaa olisi ollut jykevämpi rakenne, mutta kun kyse on kuitenkin kortista tuumin että kangaspalanen on helpompi saattaa kontaktiin kartongin kanssa. Ilman zoomausta tuskin näkyy, mutta aika keskellä kuvaa kirjekuoren kylkeen kaavailin hieman ensimmäisiä visioitani: tarkoitus oli sisällyttää kuvaan kaksi ruusua, "onnea"-teksti ja synttärisankarin ikä. Ruusukuoseja multa löytyi valmiiksi, mutta tekstiin ja numeroihin hain mallia netin kuvahausta. Täytyyhän muuten sanoa että 7 on mahdottoman tylsännäköinen numero, löysin niin nättejä koristeellisia kiekuroita sitä ympäröivistä pyöreemmistä 6, 8 ja 9:stä, mutta seiskat oli aina ihan ankeita, suosittelen siis kortin tekoa kun ikään ei sisälly kyseistä numeroa. XD + mua hämmentää miksi kuvassa näkyvällä lautasella on yksinäinen mansikka, enkö oo muka nähnyt sitä ja jäänyt syömättä?

Seuraavaksi tuli aika muuttaa suunnitelma kaavaksi, ja vaikka mulla oli entuudestaan nuo ruusujen kaavat kopsasin ne kuitenkin uusiksi ruutupaperille, jotta sommittelu onnistuisi paremmin kun kaikki elementit ovat samassa mittasuhteessa. Käänsin myös toisen ruusuista peilikuvaksi ja sijoitin ylösalaisin, joten kaavaa oli jokatapauksessa muokattava hieman alkuperäisestä. Vaikka mulla oli käytössä normia pieniruutuisempaa paperilla ei ollut toivoakaan että kaikki olisi mahtunut vihkon samalle aukeamalle, ja lopulta tuosta muodostui kunnon leikkaa ja teippaa -projekti. Numeroa oli tarpeen kutistaa alkuperäisestä koosta ja keskelle kuvaa uhkasi jäädä tyhjä aukko kunnes sitten keksin sijoittaa siihen ruusunnupun! Ja tiedän, kuvasta on vaikea saada selvää kun aurinko paistaa sälekaihtimen välistä, mut kuten sanoin kaavaa ei ollut tarkoituskaan laittaa varsinaisesti jakoon. Mietin jo tässä vaiheessa jonkinsortin seunakoristelua, mutta ajattelin että semmoisen voi halutessaan lisäillä jälkikäteenkin jos jää tilaa.

Ja sitten ompelemaan vai mikä olisi asiankuvaavampi termi, pistelemään? Tää kokoero hämmentää aivoja kun tuijottaa suurta kaavaa ja varsinaisesta työstä tulee niin paljon minimpi. .-D Suosittelen ehdottomasti jättämään reilusti suuremmat "saumavarat" kuin mulla tässä on, en ollut varma kankaan riittävyydestä (vaikka laskin kyllä ruudut mut en luota matikkaan lol). Mulla ei olekaan tästä ompeluvaiheesta enempää kuvia, mutta homma eteni aika tarkalleen suunnitelman mukaisesti, kirjainten ja numeroiden kohdille tuli tosin lisättyä koristeeksi ekstrakiillettä tekemällä päälle vielä tuplakerros hopealangalla. 

Kun työstä puuttui kirjaimellisesti enää pari pistoa (jos mietitte enkö tosiaan jaksanut vaivaista paria pistosta tehdä niin syynä oli se että lanka loppui niin viime metreillä ja olisi pitänyt ottaa uusi enkä jaksanut lol) ja jätin työn pöydälle, ja kun myöhemmin aikeena oli tulla jatkamaan sitä en löytänytkään sitä mistään. Hetken olin jo varma että se oli varastettu - aika random skenaario olisikin, kuka nyt murtautuisi yhden käsityön takia taloon muttei vie mitään muuta? Tosin naapurissa juhlittiin ihan samoihin aikoihin myös seitsenkymppisiä, joten siinähän ois heti ollut potentiaalinen epäilty, naapuriahan tulee aina syyttää kaikesta. XD Työ kuitenkin löytyi lopulta: se oli sujahtanut pöydällä olleen avonaisen lehden väliin, ja vietyäni lehdet pois vein käsityönkin huomaamattani siinä mukana. Ois ollut kiusallista niin viime metreillä hukata työ, ajattelin nimittäin et tää olisi lahjan ns. pääosa ja aika köyhäksi olisi jäänyt ilman sitä.

Ompeluvaiheen valmistuttua tuli sitten aika miettiä sitä reunusta sekä miten kiinnitän työn taustakartonkiin. En tiiä miksi mutta mun mielestä käsitöitä tehdessä kankaan ja liiman yhteiskäyttö tuntuu jotenkin rikolliselta, joten tiesin että haluan käyttää neulaa ja lankaa. Vastaan oli sattumalta tullut helmikirjontaohjeita, josta inspiroituneena päätin yhdistää taustaompeluun helmireunuksen tekemisen. Työssä tuntui olevan punaista jo liiaksikin, joten jätin sen reunasta pois ja hyödynsin värimaailmassa enemmän vihreää ja yhdistin mukaan myös keltaista ja valkoista. Lopputulos olisi saattanut olla siistimpi jos kaikki helmet olivat olleet ns. samaa sarjaa (ku nyt tuossa vaihtelee eri muotoiset helmet) mutta kun käytössä oli joskus koulun käsityöluokasta pöllimäni (olin nuorempana kauhee kleptomaani lol) jämähelmisekasotkupussin sisältö piti hyödyntää sitä mitä oli saatavilla. 

Kuvan oikeassa laidassa näkyy ideoitani helmisommitelmien suhteen, joista päädyin tuohon "liukuvärjäysversioon". Noita tummanvihreitä "putkihelmiä" oli selkeesti eniten ja tarkoitus oli tehdä valtaosa kehyksestä niillä, mut melko lyhkäseksi niiden ala lopulta jäi kun aloitin reunoista (koska jälleen en luota siihen että kykenisin laskemaan tarvittavan helmien määrän ennalta, joten tein ensteksi reunat symmetrisiksi ja väliin jäävä osio tuli sitten täytettyä vihreällä. Ja kuten ehkä huomaatte puhuin aiemmin kartongista mut tässä käytössä on kylläkin vaan jotain vanua (taimitälie), eli niinhän siinä kävi että kartonkipahville ompelu osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi, joten onnittelukortin sijasta tuosta tuleekin nyt vain random onnittelupehmuste. xp Takapuolen ompeleesta ei tullut helmien kiinnityksen jäljiltä kovin siisti, joten ompelin vanua kaksi kerrosta päällekäin. Vaikka varasin työskentelyyn yli kuukauden aikaa viimeistely jäi vähän viime tinkaan ja vielä juhlapäivän aamuna ompelin helmiä kasaan. xD

Kaipailin työn vasemmassa yläkulmassa olevaan tyhjään kohtaan vielä jotain täyttettä, ja päädyin väsäämään helmirusetin. En edes käyttänyt mitään valmista ohjetta vaan keksin lennosta omasta päästäni kuin mikäkin käsityöguru ja noista tuli siihen nähden tosi hyviä! Yllätti kun rusetin sai kasaan ihan yhtenäisenä yhdestä langanpätkästä, olin nimittäin varautunut siihen että nuo kaikki osaset (eli 2x lenksu ja 2x irtopätkää) pitäisi tehdä kaikki erikseen ja kiinnittää vasta lopuksi yhteen toisiinsa, mut tuon paksumman keskihelmen läpi eestaas pujotellessa homma onnistui. Tässä keksimäni ohje jos kiinnostaa kokeilla (jos tuosta saa selkoa, nyt jälkikäteen omaa ohjetta lukiessa ihmettelin välillä mitä oikein tapahtuu xD):

Helmirusetti ohje

• tee keskelle lankaa eka lenksukka ja solmi kiinni umpisolmulla
• pujota lanka ison keskushelmen läpi ja tee toinen lenksukka
• toinen lenksukka ei vaadi solmua (ellet halua symmetrian vuoksi tehdä, solmu tekee lenksusta ehkä hivenen napakamman), pujota vaan lanka ison keskushelmen läpi
• pujota ekan irtipätkän helmet putkeen, sitten alinta lukuunottamatta pujota lanka uudelleen samojen helmien läpi
• (helminauha uhkaa todnäk jäädä liian alas, joten sumpli lankoja löysäämällä "alalenksukasta" ja vetelemällä samaan aikaan helmirimpsu kiinni isoon keskihelmeen)
• pujota lanka jälleen keskihelmen läpi ja tee sama toiselle puolelle 
• pujota lopuksi lanka sille puolelle missä ekan umpparin toinen pää on ja tee vielä lisää umpisolmuja
• leikkaa irtolangat pois (tai jos tarkoitus on ommella rusetti esim. kankaaseen kiinni voit mahdollisesti hyödyntää niitä siinä) ja valmis!
• vinkki: työ on helpompaa jos omistat niin pienen neulan että sen silmä mahtuu helmen reiästä läpi, mutta itel onnistui ihan vain sormipelilläkin
• huom: langan kireys vaikuttaa lopputulokseen: ^kuvassa olevissa ruseteissa on sama määrä helmiä, mutta alemmassa jätin langan löysemmäksi, jolloin rusetin osaset ns. roikkuvat alaspäin, mutta toisessa lankaa tuli pidettyä kireämmällä, jolloin lenksut ovat selkeästi napakammat ja alanarut ns. aukee sivulle sen sijaan että roikkuisi passiivisina alhaalla
  

Lopputulos:

Jos video ei näy, klikkaa tästä!

Ja tässä on nyt sitten näytillä koko lopputulos, kaitpa tuosta ihan toimiva kokonaisuus tuli, hieman ehkä ahdistaa kun reunoille ei tosiaan juuri yhtään tyhjää jäänyt ja reunahelmet ovat vähän turhan lähellä alareunan tekstiä ja ylhäällä olevaa numeroa, mutta onpahan kangas ainakin täyteläisen oloinen. Helmirivi peittää asian jotenkuten mut reunat hieman pursuaa yli ja jännitän kauanko tuo kestää kasassa. xD Numerosta olisi ollut kiva saada hieman juhlallisempi, se jäi aika basiciksi mutku tosiaan en löytänyt mitään parempaakaan mallia.. Ja vähän sääli tosiaan ettei tästä lopulta tullutkaan sitä korttia vaan random pehmuste vaan ja johtuu varmaan väreistä ku mulle tulee tuota katsoessa mieleen enemmän joulu kuin syntymäpäivä. Mut tää oli hauska kokeilu soveltamisen näkökulmasta, sillä vaikka noita tuttuja ruusuja taas tein muokkasin kaavoja ja ylipäätään oli siistiä kokeilla hieman laajempaa työtä jossa yhdistyi useampi elementti. Kiinnostuin myös jonkin verran helmiaskartelusta, täytyy kattoa innostuisko jatkossa hyödyntämään helmiä enemmän osana käsitöitä.

Tässä käsityö vielä osana kokoamaani lahjakoria (nyt kuulosti kuin olisin jonku korinkin itse punonut mutta siis ei, kori oli ihan valmis ja kokosin/keräsin vain sinne sisältöä). Pihalta nyhdin nuo lyhtykoison oksat ns. koristeeksi ja olisi ollut kiva tuota koria koristella muillakin syksyisillä elementeillä kuten puiden lehdillä ja jokusia kelvollisia syksyn viimeisiä kukkasiakin tuolta pihalta olisi saattanut hyvällä tuurilla löytää, mut oli valitettavasti niin sateisia päiviä siinä juuri ennen merkkipäivää ettei oikein päässyt mitään keräämään etukäteen kuivatettavaksi vaikka itse juhlapäivä olikin aurinkoisempi. Ja koska tuosta käsityöstä ei sitä korttia tullut piti sitten todella pikaisesti siinä ennen juhliin lähtöä askarrella sellainenkin, ni siitä ei nyt kovin kummoinen tullut. xD Pahviläpyskässä lukee "paljon" tuplana, koska toinen "onnea" löytyy tuolta käsityön puolelta. Isi itse asiassa tulkitsi tuon käsityön kortiksi tuollaisenaankin, että ajoi se joten kuten alkuperäisen asiansa ilmeisesti. .-D Mut käsityö ei tuntunut olleen se suunnittelemani lahjan huima vetonaula, vaan isi vaikutti enemmän kiinnostuneen tuosta suklaapussista sekä siivousapu-kupongista, jossa lupasin suorittaa ikkunoiden pesun (jonka isi viikko sitten ehti jo lunastaakin.)

KS: Fiiliksen mukaan

Musiikki

Kuukauden biisilista

← Jos video ei näy, klikkaa tästä!

Miks näihin kuukauden biisilistoille arpoutuvat otsikkokuvat tuo nykyään enemmän mieleen jonku kauhuelokuvan kuin musiikkiaiheisen videon? xD 

Välillä tuntuu ettei musiikkia kuunnellessa ole niinkään väliä mitä kuuntelee, vaan millaisen suodattimen läpi biisit kulkee. Nimittäin joskus ilman syytä kaikki biisit kuulostavat kivoilta, ja toisinaan ei jaksa innostua vaikka laittaa soimaan tykättyjen kappaleiden listan. Eli mielialalla on suuri vaikutus musafiilistelyissä tai sit muuten vaan osuu hetkeen täydellisesti sopivan tyylinen musasekoitus. 

Välillä kun kohdalle on osunut kuuntelutuokioita, joissa on innoissaan fiilistellyt biisejä muttei jälkikäteen tunnista yhtäkään nimeltä lol, ni oon tällöin valkannut randomilla muutaman kappaleen kuunteluhistoriasta mukaan kuukauden biisilistalle, eli sieltä löytyy tällä kertaa tarkasti valikoitujen kappaleiden lisäksi myös sattumia. Saas nähdä miten tää vaikuttaa listan kuuntelukokemukseen.

Hmm mut juu, katoin tuon videon mutten saanut sen pohjalta mitään erityistä kommentoitavaa listan sisällöstä, kiinnitin huomion lähinnä siihen miten napakat biisinäytteet kappaleista tuli, jotenka jos tekee mieli kuunnella lisää voit tsekata soittolistan kokonaisuudessaan Spotifystä (sikälimikäli muistan tulla lisäämään linkin lol, en oo taaskaan koneella spotifyyn kirjautuneena). 

Levyarvostelu: Happoradio - Me tarvitsemme toisiamme

Pienen tauon jälkeen saadaan taas tänne KS-postauksen puolelle ajankohtainen levyarvostelu, Happoradion albumi "Me tarvitsemme toisiamme" julkaistiin 18.9. ja olin heti mielenkiinnolla kuuntelemassa. Valtaosa levyn kappaleista on sanomaltaan synkkiä, jonka voi päätellä pelkästään biisien nimiä silmäilemällä. Dominoivana teemana on parisuhteen päättyminen, ja levyn käynnistävässä "Ketä hittoo mä rakastinkaan" on jo heti kuultavissa suhteen hiipumista edeltäviä merkkejä, kun kappaleen kertoja havaitsee jonkin muuttuneen ja alkaa biisin nimeä toistaen kyseenalaistaa asioita. 

Useammassakin kappaleessa eroa verrataan kuolemaan, ettei yhtään sen dramaattisempaa. Jos en ihan väärin tulkitse "RIP"-kappaleen kertoja on surmannut rakkaansa ja haudannut ruumiin talonsa alle, ja "Luutarhahäät"-kappaleessa tuonpuoleiseen siirtynyt henkilö puolestaan tekee juhlavalmisteluja odottaen rakkaansa kuolemaa, jotta he voisivat viimein juhlia häitään. Lopulta todellisuus on vain hyväksyttävä, ja "Annan sinun mennä" kertoo irtipäästämisestä. 

Koko aikaa ei sentään synkistellä, mutta tältä levyltä puuttuvat tyystin rohkaisevammat kappaleet eivätkä Happiksen levyillä tyypillisesti toistuvat teemat, kuten, välisoitot tai kehtolaulut saa tällä kerralla jatkoa. Eroteemalle vastapainoksi yhdessäoloakin korostetaan ja levyn päättävä "Me tarvitsemme toisiamme" toimii hivenen toiveikkaampana loppuna. Myös "Ojaan ja allikkoon" on sanomaltaan jotenkin ihanan symppis kuvaus yhdessäolosta! Ja tuntuu että Aki Tykillä on jotain viuluja vastaan, useammassakin biisissä dissataan kyseistä soitinta. .-D

Kasan tuomio: 2/5
Hivenen alhaisesta arvosanasta huolimatta tykkäsin kyl kuunnella ja levy mm. houkutteli käymään pitkillä kävelylenkeillä, ihan mahtavaa taustamusiikkia syksyisten maisemisen tiirailuun! Biisit jäivät heti jopa melko hyvin mieleen pelkän ensikuuleman pohjalta mikä on plussaa. Mut sit Happiksen aiempaan tuotantoon verratessa kokonaisuus ei valitettavasti ole parhaimmasta päästä, että mitään heidän uran kannalta järisyttävää käännekohtaa tämän levyn kanssa ei saavuteta ja pariin edelliseen albumiin verratessa tää on selkeästi heikompi.
Parhaat biisit: "Ojaan ja allikkoon" & "Tämä tässä nyt" ovat tältä levyltä ehkä lähimpänä Happiksen perustyyliä ja kumpikin iski hyvällä tavalla sanomansa pohjalta. Kuukauden biisilistalta voi bongata myös levyn muita kappaleita joista tyksin!

Kuuntelutilastot + pikalevyarvio

Onhan poikkeuksellisen pitkä Happoradio-putki, jo ennen uutta levyä Happis on ihan sattumalta roikkunut kuunnelluimpien listan viidennellä sijalla, ja levyn jälkeen he ovat ponnistaneet suoraan ykköseksi. Yhdelle viikolle on osunut tollain random-suomiviikko, mutta muuten sitten The Cab on perinteiseen tapaan vahvoilla ja näemmä myös We The Kings on kivunnut useammalla viikolla listoille mukaan. Mielestäni säännöllisesti kyl heitä kuuntelen mut kokonaismäärä ei jostain syystä usein riitä top 5 joukkoon sijoittumiseen. 

Venynyt taas tää KS-postauksen julkaisu niin että olisi ollut aiheellista laittaa myös viime viikon kuva näytille, mut sit ois pitänyt skaalailla kuvat uusiksi että saisi kaikki mahtumaan samalle riville ja en jaksa (eikä noista sitä paitsi saisi enää selvää jos kauheesti lähtee kutistelemaan lisää), mut sen voipi halutessaan kattoa tästä. Happoradio on edelleen vahvoilla ja otin eilen kuunteluun Soft Cellin uuden albumin, nii he kipusivat kakkoseksi ja dominoivat myös suosikkikappaleiden listaa. 

Metkaa kun Soft Cell veti jäähyväiskiertueen ja valmistautui päättämään vuosikymmeniä kestänyttä musiikkiuraa terveyssyihin vedoten jo kymmenen vuotta sitten, mutta yhä näemmä hommat jatkuu - aw, luin just että yhtyeen toinen jäsen Dave kuoli jo viime vuoden puolella. Tää levy on kuitenkin hänen ja Marcin yhteistuotosta, ja mikäli Wikipediaan on uskominen Dave menehtyi vain muutama päivä levyn valmistumisen jälkeen. Soft Cellin tuotannon läpikuunnelleena voin sanoa ettei koskaan tiedä ennalta mitä heiltä tulee, mut "Danceteria" oikeastaan yllätti eniten tavanomaisuudellaan: levy ei sisällä yhtikäs mitään hullua. .-D Tai en vielä kaikkea ehtinyt kuunnella (levyllä on 14 kappaletta, joista monet kestävät yli 5min), mut sen mitä eilen + tänään kuulin niin kappaleet ovat tosi samankaltaisia ja tietenkin levyn nimen mukaisia tanssibiisejä - ihanaa ettei seitsemänkymmenen korvilla olevat muusikot tee mitään väsynyttä iskelmää vaan oikein meneviä kappaleita. Ja tää ei nyt ole mikään edesmenneen pakotettu mielistely/ylistyspuhe vaan jo eilen mietin Daven kohtalosta tietämättäni et täytyy antaa hänelle kunniamaininta levyn mainiosta instrumentaalista puolesta, tykkäilin siitä aika paljonkin ja en oikein edes tiedä minkä vuosikymmenen tuotannoksi tuota voisi kuvailla - se ei oo todellakaan sitä mitä yhtye teki 80-luvulla, mutta ei myöskään täysin modernia. Kuuntelukokemus oli kuitenkin melkoisen fresh, ja tässä taitaa näkyä tuo alussa pohdiskelemani asia: Eilen kuunnellessa kaikki biisit oli 5/5, ja tänään en sitten ollut enää yhtä innoissani. .-D Tää nyt ei ole mikään virallinen arvio, mutta vaikka biisit iski oikein hyvin hieman miinusta on pakko antaa kuitenkin tasapaksuudesta, ensikuuleman pohjalta kaikki kuulostaa käytännössä samalta. 

Tulipahan Daven muistoa kunnioittaen luotua kuvakollaasi, jossa hän on hieman enempi edustettuna. Tekstillä varustetun kuvan lainasin täältä, vaikka eipä nyt olisi kamalan vaativaa ollut tehdä vastaavaa itse mutta tämä laiskuus nähkääs.

MLQC 

Melkein Indigo ja uusintaäänestykset

Skippasin molemmat uusintaäänestyksen myötä järjestetyt tapahtumat, sillä päätin etten tartte Kiss of Eternity -lulukorttia takaisin (oisin kyl voinut ottaa jonku muun kuvan koska Gavin ja Victor ja oikeestaan kaikki kuvat haha on tosi kivoja tässä setissä) ja Indigo Night Vistan olin päättänyt suoraan skipata, koska en yleensä ole kiinnostunut noista deittien pitkätukkaversioista - mutta tapahtumaan sisältyneet minitarinapätkät osoittautui tosi kivoiksi ku tykkään just tommosesta ihastushömpästä haha, nii melkein niiden pohjalta olin valmiudessa laittamaan gemmejä likoon, mut säästin sit kumminkin. Kunnon jumpscare kun tekstei kääntäessä tungin just ruokaa suuhun tosi epäedustavasti ja sit Lucien täräyttää: "tykkään katsella kun syöt", lolll miten se tiesi, senkin stalkkeri. x)

Meil ehti jo olla uus uusintaäänestys mut unohdin kattoo ketkä sen voitti. xD Tai no tiiän että vauvakuvat keräsi puolet kaikista äänistä, mut kakkosen kohdalla oli tiukempaa kamppailua. En juurikaan tässä äänestyksessä olleista ehdokkaista ollut kiinnostunut, vauvakuvat oli selkeesti parhain, mut skippasin jo enkkuservulla niiden uusinnan joten sen pitäisi onnistua toistamiseenkin, parempi säästää uutta kontettia varten.

Soolosetit (Van Gogh Lulu & Gavin Kart)

Van Goghin taideteoksiin perustuva soolosetti tuli viimein päätökseen, jostain syystä tätä lulun kortin julkaisua vitkuteltiin kamalan kauan ku muut deitit oli jo keväällä-kesällä. Viimeksi taisin läpällä heittää ilmoille josko kokeilisi 72 vedon uhkapeliä toistamiseen, mut en ruvennut moiseen ku tarvii säästää kuponkeja ensi vuodelle. Sentään päivittäiset minidialogit oli ilmaiseksi saatavilla, Lucien mm. identifioi itsensä matkalaukuksi ja oli kateellinen kasvioppaalle ku hahmo kääntyi aina oppaan puoleen ja Luci ois toivonut että hahmo kysyisi häneltä. >.-3

Tyyliin heti putkeen tuon vikan Van Goghin perään käynnistyi seuraava soolosetti, joka on tällä kertaa autokisa-teemainen. Täytyy sanoa että Gavinin osuudet oli ainakin tosi tylsät, ei ollu juuri mitään hempeilyy ku Gavin puhui koko ajan pelkästään autoista ja kaikki dialogien kuvituskuvat oli semmoisii missä Gavin poseerasi yksin auton kanssa. .---D Toisaalta se autonörtteily sinänsä sopi hänelle, ku hän on kova ajelemaan ja kunnostamaan moottoripyöräänsä yms. Ajoteemainen minipeli oli ihan kiva, vaikkakin siin oli kököt kontrollit. Tapahtuma myös linkittyi hauskasti (tai tylsästi, miten sen nyt ottaa) 100-päivän haasteeseen, jossa Gavinin päiväkirjamerkinnät oli joka päivä autoteemaisia + sain monta törmäystä Gavinin kanssa (siis että oltiin kartalla samassa paikassa samaan aikaan) ku hänen sijaintinsa oli viikon ajan joka päivä samassa paikassa. .--D

Tässä autosetissä Lucien tulee seuraavaksi ja sit pian on myös lulun synttäritapahtuma, et seuraavat kuukaudet tulee olemaan melko Lucien-painotteisia (en valita). Kiinan puolellakin tuli just uusi Lucienin soolokuva ja AAAAA se on ihana, missattuani neon setin saan vihdoin tätä kautta pinkkipaitaisen Lucienin (kyllä, tämä on erittäin tärkeää)!

Vihdoin kolmoskaudelle

Oon päätarinan puolella pikkusen edistynyt ja päässyt ekat jaksot lukemaan jo kolmoskaudenkin puolelta. Eli kakkoskauden päättyessä hahmo meni jälleen sörkkimään aikalinjoja ja taisin aiemmin väittää lukemieni spoilereiden pohjalta että sen seurauksena rakkaus katoaa maailmasta eikä hahmo ja deitit välitä toisistaan, mut se meneekin yksipuolisesti niin et hahmolla on tunteet tallella mutta deitit käyttäytyy kylmästi, ja tää on melkeinpä vielä pahempaa kun nyt heidän käytös satuttaa hahmoa vs jos kumpikaan ei olisi välittänyt tilanne olisi ollut ns. neutraali. Vielä kun hahmo joutuu olemaan yksin "erilainen", sillä hän on aivan eri aaltopituudella kaikkien muiden kanssa, mikä tekee hänestä kummajaisen vaikka hän on oikeassa, mutta sillä ei ole väliä silloin kun enemmistö määrittää normit tässä uudessa maailmassa. Rakkauden lisäksi myös monet muut tunnetaidot kuten empatia ja suru puuttuu ja raha on ihmishenkiä arvokkaampaa yms. 

Hahmo ryhtyy kuvaamaan dokumenttia opiskelijoiden joukkoitsemurhasta, ja hän päätyy ensimmäisenä kasvokkain Gavinin kanssa, jotka tutkii myös tapausta. Gavin oli itse asiassa hyvä valinta tähän ekaksi, sillä hänelle tyypilliset lyhyet ja suorasukaiset kommentit havainnollistivat hyvin muuttunutta tilannetta. Alkuun hahmo vetää ns. itkupotkuraivareita Gavinin edessä, mutta he kerkeevät jopa jo tämän ekan jakson aikana käydä myös rakentavaa keskustelua siitä miten kumpikin toivoo heidän toimivan heidän suhdehistoriansa huomioiden yms. Toki Gavin edelleen välittää hahmosta muttei oikein osaa ilmaista sitä, ja luonnottomasti pakotettuna hyväksi tarkoitetut eleet vain värisyttävät hahmoa entistä enemmän, esim. kun Gavin pyyhkii hahmon kyyneleet niin kovakouraisesti että se sattuu. Gavin huolehtii kuitenkin edelleen tarkasti hahmon turvallisuudesta, mutta homma jää taas vähän puolitiehen kun kiivaan taistelukohtauksen jälkeen Gavin vain poistuu verta vuotavana paikalta ja jättää hahmon epätietoisuuteen tilastaan. 

Hetken jo luulin että Gavinin osio päättyisi tähän, mutta sentään hän ilmestyi vielä myöhemmin hahmon toimistolle näyttääkseen olevansa kunnossa. Eikä siinä vielä kaikki: Gavin ykskaks pyytää hahmoa käyttämään muistinlukuvoimiaan ja palaamaan Gavinin muistoissa siihen hetkeen kun hänen äitinsä kuolee ja käskee hahmon tarkkailla ympäristöä sellaisten vihjeiden varalta mitkä Gavinilta jäi mahdollisesti huomaamatta silloisessa shokkitilassa. Jooooo, asiat on hieman muuttuneet kun muistini mukaan Gavin ei ollut ainakaan normitarinan puolella edes kertonut sen tarkemmin yksityiskohtia äitinsä kuolemasta hahmolle, sen verran vaan tiedettiin että se tapahtui tulipalossa ja että tuli ahdistaa siksi Gavinia. Eli hieman eri ääni kellossa nyt kun tunteettomana Gavin vaan yhtäkkiä päätyy ehdottamaan moisia - mut mullehan se sopii, ja tulevien jaksokuvien pohjalta arvelen että hahmon muisti-evolin avulla taidetaan tällä tavalla päästään erittäin herkullisesti kaivelemaan muidenkin deittien menneisyyden traumoja ah! </3 Eteneminen on kyllä makuuni aivan liian nopeaa mikä kielii vaan siitä että kolmoskaudesta on tulossa tosi lyhyt kun näin isoja käänteitä syöstään tälleen näin pian toisensa perään.. 

Kiro ei ollut ensikohtaamisen aikana yhtä kylmä kuin Gavin, mutta oli silti hahmolta typerää olettaa että "tuskin Kiron kaltaista positiivista ihmistä on mikään muuttanut" huoh. Vaikka Kiro tekee parhaansa yrittäessään toimia luonnollisesti hän on selkeästi vähän pihalla ja paikkailee käytöstään käyttämällä tarkoituksella hurmaavuusevoliaan niin hahmon seurassa kuin musabisneksiään tehostaakseen. Hahmo ei tätä tietenkään tajua, hän kyllä havaitsee välillä Kiron seurassa ollessaan evolia ilmassa, muttei osaa paikantaa Kiroa sen lähteeksi. Harmitti ettei Kiron kanssa ollut Gavinin tapaan samankaltaista avointa keskustelua muuttuneesta tilanteesta ja heidän suhteestaan, toisaalta tän kaksikon välillä on ennenkin vaiettu suoraan puhumista tämmöisistä asioista, joten tavallaan se käy järkeen. Tuntui myös että hahmo ns. katsoi asioita paljon enemmän läpi sormien, kun Gavinin kanssa hän intti intensiivisemmin saadakseen tahtonsa läpi ja nyt Kiron kanssa hän tuntui vaikenevan silloinkin kun ei ollut tyytyväinen.

Kiron jaksossa harmia aiheuttaa Livestream-kaksikko, joka mm. järjestää itsemurhia kuvaavan livelähetyksen samaan aikaan kun Kirolla on uuden levyn promostream kesken. Hahmo ja Kiro säntäävät pelastustoimiin, ja lopulta Kiro loistaa kahdessa livelähetyksessä samanaikaisesti. Roolit kääntyvät kiinnostavasti hahmon ladellessa toimintaohjeita valvomosta käsin, usein tilanne on niin päin että Kiro ohjeistaa turvallista reittiä hahmolle etäyhteyden välityksellä. Taistelun tuoksinnassa valvomon ovi telkeytyy kiinni, ja kun hahmo viimein pääsee tunkeutumaan ulos hän yllättää Kiron pahoinpitelemästä toista striimaajaa, ja hahmon nähdessään Kiro on huolissaan siitä että hänen käytöksensä säikäytti hahmon, hänellä ei nimittäin ole ollut tapana suorittaa veritekoja hahmon nähden.

Hahmo kuulee että Shaw on eronnut bändistään eikä tämä myöskään näyttäydy kovin aktiivisesti luennoilla. Kaiken kukkuraksi hän on poistanut hahmon kaverilistan kontakteistaan, ja tämä on hahmolle viimeinen niitti ja hänen on lähdettävä selvittämään millaisissa piireissä Shaw oikein liikkuu. Shaw on vastahakoinen juttelemaan hahmolle mutta avustaa tätä tiukan paikan tullen kun hahmo on jäädä baaritappelussa muiden jalkoihin. Seuraavana aamuna hahmon herätessä hän huomaa, että Shaw on lisännyt puhelinnumeronsa takaisin hänen kontakteihinsa, mikä on selkeä ensiaskel sovinnolle. He viittasivat jutellessaan edellisen kauden lopussa tekemäänsä sopimukseen, mutta muuten heidän keskustelunsa ei järin kehittävää ollut, mikä nyt ei tosin yllätä, menee varmaan taas vasta kauden loppupuolelle ennen kuin Shawnin kuullaan puhuvan syvällisiä seuraavan kerran. xp

Victorin yritys puolestaan paiskii töitä enemmän kuin koskaan isompien tuottojen toivossa ja hän on niin kiireinen että hahmon on varattava erikseen aika päästäkseen Victorin puheille. Victoria haastetaan myös toistuvasti oikeuteen bisnesideoiden varastamisesta, mutta hän voittaa jokaisen oikeustaistelun. Veikkaampa että myös Victor käyttää tavallista enemmän evoliaan pönkittääkseen bisneksiään, hän nimittäin käväisi jo kerran jakson aikana kurkkimassa tulevaa, minkä voisi olettaa olevan oikeussyytösten taustalla. Odotin että Victorilta saisi kuulla pahempaa satikutia kuin pelin alussa, mut Victor on ollut yllättävän asiallinen. Vai en tiiä enkö vain erota tylyä ja asiallista käytöstä toisistaan? xD Ku vaikka hahmon kollega huomautti ettei ollut kovin kiva kun tämä katosi ilmoittamatta useaksi kuukaudeksi (hahmo siis nukkui puol vuotta muun maailman jatkaessa eloaan) ja hahmo aivan pöyristyneenä mietti "Anna ei ole ikinä suhtautunut poissaoloihini näin" ja minä vaan mietin että ihan aiheestahan se valittaa. .-D

(Ja lulun jakso vielä pelaamatta AAA jänskää, Gavinin jakso oli hyvä mut oon nuo Kiron ja Victorin jaksot lukenut silleen "loppuispa jo et pääsen Lucienin jaksoon" -asenteella. xD)

Random luontomomentteja

Ilves

Olinhan niin oikeassa paikassa oikeaan aikaan kun satuin huomaamaan miten ilves käveli pihan poikki. Talvisin niiden jälkiä on välillä näkynyt mutta olipa eka kerta kun näin itse ilveksen omin silmin! Olin luullut että ilves on vain vähän kookkaampi kuin kissa mut tuohan oli ihan massiivinen, kuin leopardi. Miksi susista jauhetaan niin hurjina, tyylin enemmän säikähtähtäisin kun tulisi metässä vastaan tuommoinen iso kissapeto! (Vai onkohan sudetkin paljon olettamaani kookkaampia kääk.) Tää oli vieläpä todella kuvauksellinen ja ymmärtää selkeesti filmaussessioiden päälle, kuten sen että ottoja on hyvä olla useempia ja hän käveli eestaas pari kertaa ja hengasi vielä sen jälkeen aukealla paikalla pellolla. Sit hän kohteaasti istui paikoillaan naama kameraan päin, joten sain niiiin hyvin kuvattua! Sorry ei nyt ole kuvamateriaalia todisteeksi ku en oo viel siirtänyt matskuja koneelle lol, mut jos saan tänä vuonna aikaseksi koota perinteisen eläinvideon nii siellä takuulla näkyy.

Eväät + marjat

Pakkasin kerran hetken mielijohteesta eväät kassiin ja suunnitelmana oli mennä mustikkapaikalle, syödä eväät siellä ja jäädä sen jälkeen marjoja poimimaan. Lähtö venyi niin että hyvä ettei tullut matkan aikana mikään nälkäkiukku ku oli jo lähtiessä nälkä. Sanotaan että ruoka maistuu paremmalta ulkona mut en kyllä huomannut, mulla makunautinto on enemmänkin yhteydessä siihen et on jotain kivaa oheiskatottavaa/luettavaa ku syö, ja aloin heti viihtyä paremmin kun avasin käännökset luettavaksi. En tiiä miks mutta kun lisäsin hedelmäviipaleiden joukkoon luumuja tosta tuli jotenkin vibat että pitäisi käyttää haarukkaa syödessä ja oli vähän rikollinen olo kun napsin vaan sormin. Protip: kun eväät on syöty "eväsrasiasta" saa marja-astian. 

Jostain syystä dokumentoin reissua paljoin kuvin, vissiin harkitsin josko kertoilisin pikku patikkareissustani, mut se sit osui niin lähekkäin My Day -postauksen kanssa etten kokenut tarpeelliseksi jakaa tekemisiäni niin lähekkäisiltä päiviltä, mut kuvia saa halutessaan tästä selailla:

1 / 18

My Day 14.9. Anteeks Allu ja kävellen kauppaan

Kävipä vähän hassusti, kun vuoden alussa määritin ennalta tiettyjen blogipostausten ajankohtia ja muistin kyllä tokan kuvapostaus My Dayn sijoittuneen jonnekin syksylle joko elo tai syyskuulle ja jostain syystä oletin sen olevan 18. päivä. No tossa noin kuukausi sitten kun kävin asian tarkistamassa  selviskin, että ko. päivämäärä oli jo ylitetty - vieläpä niin että olin samana päivänä julkaissut sen levypostauksen. .-D Ratkaisin sitten asian lopulta niin että siirsin My Day päivää kuukaudella eteenpäin. En tiedä miksi kerroin tämän kun tuskin kukaan edes olisi huomannut.

Juu mutta eli siis näissä My Day -postauksissa ajastan etukäteen puhelimeen hälyytyksiä random-kellonaikoihin, ja sit raportoin aina tekemiseni kellon soidessa. Ja älkää huoliko, lisään mielivaltaisesti lisää kellonaikoja silloin kun noiden hälyjen ulkopuolella tapahtuu jotain kiinnostavaa, eli ette missaa mitää tärkeää! ,-) Siitä asti kun näitä My Day postauksia aloin tekemään olen uhonnut että vielä joskus kohdalle osuu sellainen päivä kun teen jotain muutakin kuin olen vain kotona, ja nyt kuulkaa viimein on sen aika koittanut, eiköhän mennä:

6:08 Heräsin. En nykyään muista juuri koskaan uniani, mut nyt on kahdelta yöltä putkeen jäänyt osasia unista mieleen. Eilisessä unessa olin kassajonossa Mandimain ja hänen poikansa Elwinin takana ja koin alemmuuskompleksia siitä ku taaperoikäinen lapsi hallitsi mua paremmin raha-asiat ja small talkin kassatädin kanssa. Sit tänöinen uni oli tosi random, oltiin ilmeisesti ala-asteen luokkalaisteni kanssa uimarannalla. Sit paikalle saapui Alexander Rybak, ja ennen uimaan menemistä hän jätti rannalle tippipurkin, ja sit joka kerta kun hän sukelsi niin et pylly vilahti vedenpinnan yläpuolella tytöt kävi kuskaamassa tippipurkkiin rahaa. .------DDD Mä en kehdannut mut ainakin SL kävi viemässä, ja palatessaan hän esitteli mulle jotakin lippusta (en oo ihan varma mikä se oli, varmaan joku kuva/nimmari) jonka oli saanut vastalahjaksi rahan antamisesta. No sit paikalle tuli ei se aliskamu johon oon nyt ollut yhteyksissä vaan hänen siskonsa, ja hän lesoili käyneensä tippipurkilla jo kahdesti ja tienanneensa siitä hyvästä kolme lippusta. Lopuksi stalkattiin yhdessä pensaan takaa kun Allu sukelsi vielä kerran. XD

Näistä kahdesta unesta tuo eilinen lienee päivän meininkejä kuvaavampi (ellei nyt yhtäkkii Allu ilmestyisi vastaan uimahousut jalassa lol) sillä suunnitelmissa olisi käydä kaupassa. Aiemmin vitsillä heitin että "pitääkö tässä kävellä kauppaan?" ja sit jälkikäteen pohdin että niin, miksei? En kuitenkaan ajatellut tuonne keskustaan missä yleensä ollut tapana asioida talsia, vaan mennä naapurikunnan puolelle, koska matka sinne on jopa hieman lyhyempi, okei eestaas matkaa tulee silti n. 16 kilsaa mikä on huomattavasti enemmän mitä tavallisesti kävelen, että saa nähdä selviikö siitä elossa lol, mut laitetaan testiin. Piti jo aiemmin kesällä toteuttaa tää ns. kesäretkeksi mut aina sit tuli syitä lykkäillä niinku liian kuuma tai sateinen sää ja välillä myös unohdin lol, mutta nyt tänään kun säätiedotus lupaa aurinkoa koko päiväksi ja sähkönhinnat on niin korkeet ettei tääl kotosalla ole juurikaan mitään tekemistä päätin melko ekstempore viimein toteuttaa idean. Tai toki jo edellisenä päivänä vähän suunnitteli hommaa, mut menin nukkumaan sillee "saa nähdä jaksanko reagoida herätykseen vai jatkanko vaan unia". Ja se miksi pitää olla jalkeilla jo näin aikasin niin... tai mennään siihen vasta tossa seuraavassa kellonajassa.

6:25 Aamutoimien oheen sai hieman viihdettä kun silmäilin pihan tapahtumia ikkunasta ja näin miten orava kiipes keinun katolle, sit se ponnisti siitä aikeenaan hypätä männynoksalle mut hyppy epäonnistui ja pikkunen tipahtikin maahan! Mut ei huolta, sille ei käynyt kuinkaan ja reippaasti se kiipesi takaisin ylös ja loikka onnistui seuraavalla kerralla. Aika usein näkee aamuisin kun oravat kuskaa männynkäpyjä vissiin jonnekin ruokavarastolleen ja sit lintuja pörrää paljon toisessa puussa olevia marjoja nokkimassa suihinsa. Mut niin, mulla oli ylläriylläri sähkön hintojen takia häly ennen puolta merkiksi siitä että pitää laittaa vedenkeitin päälle. Me ei isin kans tiedetä päteekö tässä asunnossa vartti vai tuntihinnat, sähkökaappi tuli muutama vuosi sitten uusittua et laitteisto saattaa tukea tuota uudempaa hinnoittelumallia, mut katon kyl edelleen useemmin tuntihintoja ja toki on sit saatan välillä valkata varuiksi tunnin edullisimman vartin. .-D Nii piti keittää vedet ennen puolta seiskaa et saa aamupuuroo.

6:57 En yleensä syö aamupalaa, mutta aattelin että täytyy nyt jotain tankata että jaksaa kävellä nii vedin sitten oikein aamupuurot massuun. Mulla on vastauksena siihen ikuisuuskysymykseen syödäänkö aamupala ennen vai jälkeen hampaiden harjaamisen, ni ehdottomasti ennen koska muuten kaikki maistuu hammastahnalta, mut täytyy sanoa ettei ollut mikään hurmaavin tuo yökuolan makukaan suussa lol. Kaadoin puurosta ylijääneet vedet mukiin ku aattelin että siitä tulee ehkä joku puolmukia teetä, ni eikä mitä muki ihan äärimmillään, täst ei kyllä ihan heti voikaan lähtee liikkeelle ennenku nuo nesteet kulkee kropan läpi lol, aina kotoa lähtiessä on hyvä varautua siihen ettei pääse vessaan ja pitää juoda niukasti.

7:04 Nykyään nuo otsahiukset tykkää käydä kastautumassa mukissa kun juo.. Mut ne alkaa jo saada tungettua korvan taakse niin hieman paremmin hallinnassa, nyt vaan ku edellisenä päivänä pessy hiukset ni ne on lennokkaammat eikä tykkää asettua aloilleen.

8:02 Aamupalan popsiminen jatkuu ja pilkon omppuja ja päärynöitä. Onhan tää pilpustus aikaavievää mut oikeesti paras lifehack, hävikkiä muodostuu niin paljon vähemmän kuin jos lähtisi hedelmää kokonaisena nakertamaan, näist omalta pihalta maasta noukituista jätettä muodostuu kyl ehkä hieman enemmän kun pitää leikata pois mädät ja eläinten nakertelemat kohda, mutta kumminkin. Näitä onkin saanut syödä ihan urakalla kun varsinkin päärynöitä tuli tänä vuonna ihan järjettömän paljon enemmän kuin tavallisesti. Liisutin muutaman myös eväsrasiaan siltä varalta että kävellessä tulee nälkä.

8:18 Ja tässä hedelmiä syödessä on myös Mr. Loven aamupelit meneillään. En tiiä miks mutta nää 24h-matsit tuntuu nykyään vaikeemmilta ku ennen, tai ihan omien korttien tehon mukaan se pitäisi määriytyä mut en muista et enkkuserverillä oisin tälleen tuskaillu. Toki nuo läpäisen aina, mut maanantain peleissä menee aina iäisyys ku täytyy heikkoja R-kortteja käyttää. xp

8:45 Iiihan just oon lopettelemassa, vielä viimeiset lemmikit hoidettavana. Hoh olikohan siitä varhaisesta aamupalasta edes hyötyä kun lähtö on viivästynyt ja tulee tyyliin vaan kohta uudestaan näläkä. xD

9:17 Noni nyt alan olla jo lähtövalmiudessa, laukku on pakattu ja valkkasin housutkin niin että sopii värit yhteen! ,-) Mukaan eväät, juomapullo rahat, kahdet kuulokkeet, käsidesi ja muovikassi siltä varalta että intoudun shoppailemaan niin ettei mahdu laukkuun kaikki.

10:12 Matkaa on jo takana sen verran että jalkojen alta löytyy asfalttipinnoite. Tääl ei ole mitään kävelytietä ja piennarkin sen verran pöheikkö et täytyy aika usein kaistaviivan päällä kävellä, toki väistän sivuun aina auton tullessa vastaan ja kohteliaasti nuo autotkin tarjoo tietä, silleen välillä on koko kaista tyhjä ku auto kaartaa vastaantulijan kaistan kautta ja mä loikkaan ojaan. xD 

10:15 Oli pakko pysähtyä sillalle tiirailemaan josko niistä unistani se Allu-uni olisi sittenkin enemmän päivän juttu ja bongaisin hänet yllättäen täältä pulikoimasta. Joo sori Allu, unohdetaan vaan jo se uni. xD

11:03 Ja määränpäähän juuri saavuttu, matkaan meni n. 1,5 h, olin viitisentoista minuuttia mapsin ennustetta nopeampi. En mitään tehokävelyä vetänyt mutta yritin kummiskin reipasta tahtia ylläpitää ja melko samaa tahtia koko matkan (loppua kohden tempo saattoi hieman hidastua). Olin ylipukeutunut ja auringon porottaessa sai kyllä nopeasti luopua takista ja pitkähihaisesta. Mikäs tässä, selvisin hengissä mut oli se vähän rankempaa kuin oletin, alaseläs tuntuu selkeästi joku lihasväsy ja jaloista eniten osumaa on ottanut kantapäät. Oli viimeiset metrit myös hieman sellainen "lightheaded" olotila, mut ei nyt sentään tajunlähtö ollut lähellä. Mut tosiaan puol väli ja pitäisi vielä jaksaa takaisin ja eiköhän siitä selvitä, täytyy kyl rauhakseltaan hetki istuskella ku olin ajatellut tulen ja menen yhdeltä seisomalta lol, nää mielikuvat vs todellisuus. XD Istuskelin tovin joitteinkin mummeleiden kanssa samalla penkillä ja näytin sisäisesti peukkua kun yks selitti että perui kyydin ja tuli kävellen kun oli hyvä sää, ihanaa kun tuossa iässäkin jaksaa olla aktiivinen! Sain samalla kuunnella heidän jalkavaivoistaan ja hammaslääkärikäynneistä sun muista siinä sivussa. Tosi kuuma puheenaihe herhiläinen.

11:43 Mummoklubi kutistui ja tuo viimeiseksi paikalle jäänyt rupes sitten mulle juttelemaan ja bustasi heti etten ole paikallinen ku hän kuulemma tuntee kaikki koska työskenteli aiemmin kaupassa ja baarissa missä näki ihmisiä. Ja pakkohan se oli uskoa kun kyl hän lähes jokaisen ohikulkijan kanssa vaihtoi muutaman sanan kun siitä kaupan ovesta kulki ihmisiä. Sanoi että tykkää jutella ihmisille muttei jaksaisi kuunnella muiden valituksia vaivoistaan lol ja olin vähän pöyristynyt kun hän rupeskin yhtäkkii dissaamaan niitä joiden kanssa aiemmin niin iloisesti jutteli. Varmaan sit mun lähdettyäkin kertoi heti seuraavalle vastaantulijalle "oudosta mäntsäläläisestä joka oli tullut paikalle kävellen". XD Sitku puolikorvalla kuuntelin hänen selittäessä jostakin ryhmäkokouksesta aattelin hänen viitanneen siihen aiempaan mummolaumaan ja tyyliin naurahtelin hänen juttuja kuunnellessa kunnes sit tajusin et hän viittasikin sillä "ryhmätoiminnalla" useiden tuttaviensa kuolemiin mihin se naureskelu ei kyllä oikein olisi sopinut reaktioksi hupsis. .-x Mut leppoisan oloinen mummeli ja opin siinä mm. hänen päivärutiininsa ja että hän tykkää joulusta. .-D

12:23 Kaksintaistelu karkkiosastolla; heart mix vs turkinpippurit? 

12:46 Ostoksilta selvitty ja syön vielä eväitä ennen paluumatkalle suuntaamista. Olin mainoksen uhri: tyyliin pari päivää sitten näin mainoksessa hazelnut-version Twixistä, ja koska tykkään hasselpähkinäsuklaasta mietin että täytyypä testata. Mut ei ollut kummoinen. Mietin myös että miksi ylipäätään kannoin mukana eväitä tänne asti kun olisi voinut vaan ostaa syömistä.

14:27 Löysin jotain ennen kuin tajusin edes hukanneeni: Takastullessa katselin aamulla kosteaan hiekkaan painuneita kengänjälkiäni ja seurasin käytännössä omia askeleitani kun yhtäkkiä silmiin osuu keskellä tietä lojuva pankkikorttini. Sijoitin lähtiessä maksuvälineitä eri paikkoihin siltä varalta et reitille osuisi maantierosvoja ni ne ei ehkä onnistuisi pöllimään kaikkea, ja olin laittanut pankkikortin takin taskuun mutta ilmeisesti unohtui sulkea vetskari, jolloinka kortti oli luiskahtanut pois taskusta varmaankin kun riisuin takkia. Maksoin käteisellä niin en edes osannut kaivata korttia, mutta kävipä tuuri että löytyi eikä kukaan ollut sitä kerennyt tässä päivän mittaan pölliä. .-DDDD

14:40 Vihdoin kotona, tahti oli hieman hitaampi ja nyt aikaa kului aika tarkalleen mapsin ennusteen mukaiset tunti + 50 min, jalkapohjat on aivan kuolleet kantapäiden ja päkiöiden kohdalta ja onneksenne ehdin just vetäistä sukat jalkaan ennen kuvan ottamista niin ette näe jalkapohjien rakkuloita. Siellä odottelisi kauppakassikin purkamista, mut ihan ekaksi täytyy kyllä syödä jotain koska nälkä. Ja vielä sitä ennen pitää käydä hakemassa staminat lol, pelkäsin että mul menisi matkaan yli kaksi tuntia enkä kerkeisi kirjautumaan peliin staminatunneilla.

15:03 Päivän kolmas päärynäomenaliisusatsi ja niitten kylkeen vedin kroisantin samalla ku lueskelin Demistä vanhoja levyarvosteluja.

16:26 Työstän ristipistokuosia isin synttärikorttia varten ja työ on yllättävänkin hyvällä mallilla ja viel on hyvin aikaa viimeistellä. Päädyin lisäämään hopealankaa numeroiden päälle ja lisäilen siihen ympäristöön muita hileitä, mut en etukäteen miettinyt niiden sijoittelua ja homma on lähtenyt ihan käsistä seiskan kohdalla ku siin on tähtösiä tosi paljon tiuhempaan kuin nollan ympärillä ja tää epätasapaino sattuu silmiin. Täytyy viel nollallekin lisäillä vaikka noita on kyllä ihan liikaa, mut no, purkaminenkin olisi periaatteessa mahdollista mutta ei kamalan käytännöllistä. Toivottavasti saan lopputuloksen balanssiin.

17:35 Ja neljäs kerta kun syön tänään omenoita, tää satokauden vaikutus näkyy. xD Isi tarjoili siihen kylkeen vielä irtokarkkeja.

19:39 Se tilanne kun tiedät täsmälleen minkä joogavideon haluat tehdä ja se pitää löytää +300 videon joukosta.... Miksei YouTube tarjoa kanava- tai soittolistakohtaisia hakumahdollisuuksia?? Mutjuu päädyin väsyneille jaloille tarkoitettuun joogaan koska, tai no tiedätte varmaan kertomattakin miksi. Tää on yleensä hyvä video mut tällä kertaa se ei kyllä miellyttänyt jalkoja tarpeeksi enkä oikein saanut haluamiani vaikutuksia vaikka tein perään vielä muita lempparipohjevenytyksiäni.

20:42 Just auoin (bongasinko just sanan jossa on peräkkäin neljä eri vokaalia lololol) peliä ja huomio kiinnittyi ekana postilaatikkoon tulleisiin viesteihin, ei hajuakaan mitä korttia ilmoitus koski mutta vastaanotan kyllä kolikot mielelläni kiitos!

21:05 Ja yhä pelailen, staminoita tässä parhaillaan käytän eliittimissioneihin.

21:47 Olin kääntämässä lulun soolotapahtuman repliikkejä kunnes yhtäkkii hokasin että mulla jäi eilisen dialogin kääntö kesken hupsis ja sit piti keskeyttää tämä ja tehdä se toinen ekana loppuun. Mut ihana proffakissa<3

23:06 Oon iltakävelyllä hammasharja kourassa ja ihan kammottava tuo tärähtäny kuva jonka pimeessä salamalla taiteilin haha, kunnon tollain painajaisolento (mua tosin rupee aina naurattaan sen nähdessä. xD)

23:21 Vihdoin unille, ihan jäätävä väsy. 

+ Bonus: Tein uuden päivässä kertyneen askelmääräennätyksen yli 26K askeleella! Opin myös, että ajallisesti mun jaloilla 10 000 askelta tulee täyteen n. 1,5h kävelystä, eli jos haluisi pyrkiä päivittäin siihen pitäisi varata liikunnalle tuntipuol päivittäin, tuntuu aika paljolta. En kyl oikeesti edes moisiin lukemiin päivittäin pyri, pidän vaan tota lukua korkeella jotta on helpompi hahmottaa kävelymäärien erot (koska se ei sit loppujen lopuksi paljoa kerro jos kaikki palkit on vaan tasapitkiä lol). Sisällytin tuohon myös edellisen ennätyksen, jolloin kävelin koulun lähipäivien vuoksi 2x asema-koulu-välin, minkä lisäksi meillä oli tunnin aiheena luontoliikunta ja ohjattiin toisillemme liikuntaa puistossa koko aamupäivän ajan, niin siitä oli kertynyt askelia 19K. Saa nähdä tuleeko hinku tuota uutta ennätystä lähteä joskus ylittämään. .-D 

Viikko ja kuukausi tasoilla kävelyennätykset sijoittuu muuten molemmat tän vuoden tammikuulle, tuli silloin ahkerasti ulkoiltua ku ei raaskinu istua koneella pörssisähköjen vuoksi. Tosin tänpäiväisen jälkeen tämän viikon askelmäärä hipoo jo aika lähellä uutta viikkoenkkaa, jos hieman panostais voisin sen vielä ehtiä rikkomaan. En ees saanut mitään kävelytraumoja, päinvastoin must tuntuu että jalat on mukavasti kovettuneet - enkä siis tarkoita mitään fyysisiä kovettumia, mut kun ne tuosta ylirasituksesta toipui kävelystä on tullut jotenki vaivattomampaa ja viiletän tuol ulkona paljon normaalia lujempaa. .-D

KS: Kanoja ja kukkoja

Musiikki

Kuukauden biisilista

Tulipas videolle hurmaava aloituskuva. XD Yhdestä biisistä piti myös poistaa jälkikäteen äänet koska tekijänoikeudet. Huvittaa ku koko biisi on valmiiksi matkittu ja sit sitä ei anneta kuunnella.

Mulle on yleensä "liikaa" jos kuulen saman biisin kahdesti päivässä, ja nyt tuonne kuukauden biisilistalle on jokunen biisi kerääntynyt siitä syystä että ne jäivät mieleen juurikin toiston kautta:

1. Mikan "Relax, Take It Easy" sai vahvan alun, sillä heti elokuun ekana päivänä kuulin biisin kahdesti radiosta saman päivän aikana - onneksi toinen oli aamulla ja toinen illalla, joten väliin jäi hieman rakoa. Yllättävän usein soitossa yhä noinkin vanhaksi biisiksi. 

2. Yhtenä aamuna päädyin kuuntelemaan Iskelmä-radiokanavan "bilelähetystä", jossa mainostettiin heidän juhlakiertuettaan, ja tunnin sisällä soitttiin kaksi kertaa "Thank God It's Tiistai" - onneks biisi oli mulle ennenkuulematon niin en edes heti tajunnut, vasta kertosäkeen alkaessa hoksasin miksi kappale oli niin tutunoloinen lol. Toi Iskelmä-radio on kyllä skämmi, silleen sen taajuudelle eksyessä oletin kuulevani nostalgisia vanhoja suomalaisia kappaleita ni eikä mitä, heidän biisilista on käytännössä sama kuin Suomipopilla - ainut vaan että jälkimmäiselle osuu toisinaan hyviä klassikkonostoja, mut Iskelmä soittaa ihan nimensävastaisesti pelkkää modernia moskaa, tai ainakin niillä parilla kerralla kun olen taajuudelle eksynyt. 

3. Vielä paremmaksi pisti "Sisko ja sen veli", sillä vaihtaessani rätisevää taajuutta kuulin biisin käytännössä kaksi kertaa putkeen. 

4. Sit noiden edellisen postauksen levyarvostelujen tekeminen aiheutti välillä myös näitä toistoja, kun olin ensin levyn kuunnellut ja hetken päästä, tyyliin samalla hetkellä kun olin postausta kirjoittamassa musakansion syövereistä arpoutuu sama biisi uusiksi, jolloin siihen ei voinut olla kiinnittämättä huomiota - mut se sopi siihen kirjoitusmusaksi hyvin!

+ Viikon kuunnelluimmat kappaleet elikä Elastic Heart, Keep On Bringing Me Down ja Tomorrow ansaitsivat paikan kuukauden biisilistalta.

Kuuntelutilastot

Oho, vasta nyt bongasin jakopainikkeen noiden Spotifyn kuuntelutilastojen kohdalla, ja se tarjookin valmiiksi kivat yhteenvetokuvat viikottaisista kuunteluista ilman että mun tarvii erikseen muokkailla screenshoteista niitä kämäsiä kollaaseja. Silmiin vaan sattuu nuo taustojen vaihtelevat värit, eikö kaikkiin saisi samaa lol, eikä tää myöskään näytä putkia ja nousuja tai laskuja, no mut eiköhän me pärjäillä. Kuten yleensäkin The Cab ja All Time Low esiintyvät eniten kuunnelluimpien artistien/bändien joukossa, ja muuten on sitten vain yksittäisiä ilmentymiä. Nyt näätte myös enemmän noita kappaleita, tosin eipä nuo pelkät biisien nimet taida paljoa kertoa ja en ees ite tunnista kaikkia. xD Onpas noita nimiä katsoessa tuollainen angst-lonely-luovutan -meininki, mutta samaan aikaan löytyy myös sellaista voimistavaa warrior-henkeä. Kuuntelumäärän räjähdysmäinen kasvu viimeisellä viikolla johtuu pottumaahommista, marjareissuista ja siivoussessioista.

Musajuttuihin liittyen mainittakoon vielä REACT-YouTubekanava, jolta olen toisinaan kaivanut videoita katseltavaksi - käytännössä silloin kun otsikkokuvassa on joku tuttu artisti, eli pyöritään siellä 2000-luvun musiikissa. Tykkään ku ihmiset on silleen "olipa nostalgista kuulla pitkästä aikaa näitä kappaleita" ja sit oon minä "nää on mulla säännöllisessä kuuntelussa lol". Muutama biisinen päätyi listoillenikin kun jäi mieleen näiden videoiden kautta! Pakko antaa reagointicastista kunniamaininta Izzylle, häntä ei voinut aluksi sietää mut sit yhtäkkiä hänestä tuli videoiden tähti antaumuksellisen eläytymisen myötä. .-D

MLQC

Hetken jo mietin onko tarpeen edes ottaa Mr. Lovea tällä kertaa puheeksi kun en ole nyt säästökuurini myötä oikein pystynyt kunnolla ottamaan osaa mihinkään ajankohtaisiin tapahtumiin. Mut oishan se melkein rikos skipata nää KS-postauksia dominoineet pelihöpinät yhtäkkiä kokonaan. Mietin tosin yhä mitä teen jos ikinä saan sen toisen blogin julkiseksi, mut toisaalta kätevää kun voin tänne selostaa asiani suomeksi ja sit vaan pyytää tekoälyä kääntämään tekstin, jolloin saan tavallaan hyödynnettyä tuplana tekstit hehe. Mutta tosiaan, tässä nyt lyhyesti viimeisimmät käänteet, sillä vaikkei kuvia olisi varaa hankkia tapahtumiin yleensä liittyy siitä huolimatta kaikkea pikkuekstraa:

• Parhaillaan käynnissä olevan farmitapahtuman kuvat eivät kiinnostaneet, mutta niiden kylkeen tuli kanapeli, jossa munien myynnistä ansaitulla valuutalla voi ostaa mm. kehitymateriaaleja ja kuponkeja sekä saa auki lyhkäisiä tarinanpätkiä + toi tipujen silittely on kunnon cuteness overload! .-3
  
  
• Tuleepa tutuksi nämä ympäri vuotta sijoittuvat kiinalaiset ystävänpäivän vastineet, vastikään juhlittiin Qixia, jossa parasta oli +1000 gemmin lahjat lol, mullon pian säästössä 20K!
  
  
• Saatiin myös äskettäin 3x10 kuponkikoodia, jonka myötä kuponkisäästöni tuplaantuivat muutamassa sekunnissa! Mullois varaa vetää Lulun seuraavassa soolotapahtumassa taas se 50% uhkapeli, mut eeeehkä kuitenkin parempi pysytellä poissa sieltä korttipakalta, justhan tuli edellisessä UR-tapahtumassa todettua ettei arpaonni osu aina kohdilleen... 
  
  
• Uusi 100 päivän haastekin alkoi, se on käytännössä lähtölaskenta pelin vuosipäiväjuhlaan ja siinä siis saa sadan päivän ajan deiteiltä viestejä ja lahjoja. Tällä kertaa seikkaillaan kartalla, ja jos hyvin käy saattaa päätyä samaan paikkaan deittien kanssa, kohtasinkin heti ekana päivänä sattumalta Victorin. .-D Valtaosa noista viesteistä ei oo kovinkaan kiinnostavia ja paras osa tapahtumaa on palkinnot, ah lisää gemmejä ja kuponkejaaa. ,-3 Apua, oon vaan lätkinyt noita karttakohteita ihan randomilla, mut ehkä kannattaisi olla vähän järjestelmällisempi, koska ilmeisesti samaan paikkaan ei saa mennä kahdesti (tai ainakin luulen pelin tänään urputtaneen mulle asiasta, kiinaahan en edelleenkään ymmärrä lol). Noh, onneksi tapahtuma on vasta alussa ni täytyy tyyliin alkaa järjestyksessä ottaa kaikille joka päivä sama kohde, ni selviydyn EHKÄ tapahtumasta eksymättä kartalle..
  
  
• Niin ja Kiron ilmais-SSR-tapahtuma alkoi kanssa muutama päivä sitten, silleen kivaa ja kuva on toki nätti mut entiiä en ois ihan välttis kaivannut lisäkäännösprojekteja tähän hetkeen lol, no mut onpahan ainakin lyhkäsiä pätkiä että pitäisi suht reaaliajassa pystyä noita lukemaan + treffejä ei oo tietenkään mikään pakko lukea heti, mutku tähän mennessä oon aina nuo ilmaistapahtumat vetänyt 100% läpi niiii tuntuu väärältä skipata. .-/

Muuten on sitten tullut vietettyä aikaa rästikäännösten parissa, mullon edelleen hieman kesken kesätapahtumaan liittyvän kartanopelin käännökset - tai käännökset on iteasias valmiit mutta pitäisi jaksaa siirtää ne blogiin - tai ne tekstit on kyl siellä jo ja kaikki videotkin oon ladannut tubeen, mutta jäsentely ja oikoluku tekemättä eikä saa aikaseksi tarttua toimeen. xp Lulun turri-urri-kortista oon puolestaan kerennyt lukemaan n. puolet; Hahmo onkin tällä kertaa immuuni eläin-evol-vaikutuksille eikä aisti kumppaninsa tuoksua, joten hänelle ei tuota vaikeuksia suunnata työmatkalle. Mutta hänen kettupoikkiksensa soittelee perään surupuheluita korvat luimussa koska ikävä ja kiima </3 Kiinassa on aika tiukka sensuuri ja siksi noissa K18-kohtauksissa ei mennä järin yksityiskohtaiseen kuvailuun, mut tää on aika reilusti spicympi edelliseen UR-korttiin verratessa, huhhuh! Normijaksoissa jumitan edelleen kakkoskauden loppupuolella, tällä menolla julkaistaan lisää jaksoja ennenku saan tahdin kiinni..

Selviytyjät

Aah oisinpa kerennyt kattoa kauden loppuun ja nähdä voittajan ennen kuin nostan ohjelman puheenaiheeksi täällä, mut vielä on muutama jakso kattomatta, ja koska enskuussa aihe ei todennäköisesti ole enää kovin ajankohtainen käydään nyt kesän aikana näytillä olleen Selviytyjien käänteitä läpi näillä tiedoilla mitä mulla tällä hetkellä on.

Tykkään siitä miten kilpailijoiden joukosta löytyy nykyään lähes aina joku ns. "normaalista" poikkeava, ja tämän tila/oireet tuodaan ilmi tosi positiivisessa valossa, esim. edelleen lämpimiä muistoja siitä miten muutama kausi takaperin Wendyn tic-oireet otettiin hyvin vastaan sekä kanssakilpailijoiden osalta ja myös Wendyn oma asenne oli kohdillaan. Nyt tällä kaudella mukana on kaksikin kilpailijaa, toisella on puhevaikeus ja toisella autismi. Tykkäsin erityisesti kohdasta, jossa Jeff kysyi miten Mitch toivoisi keskustelukumppanin toimivan kun tällä on haasteita lausua haluttu sana - usein nimittäin ihmiset hyväntahtoisuuttaan auttavat pyytämättä, vaikka toinen toivoisi oikeasti aikaa suorittaa toiminnon loppuun itsenäisesti. Mitch suhtautuu puhehaasteisiinsa hyvällä huumorilla ja osaa nauraa itselleen, esim. kohta jossa hän kertoi että M-äänne on hänelle vaikea ja tietysti hänen nimensä alkaa juuri kyseisellä kirjaimella. Evan autismia on puolestaan kuvattu voimaannuttavassa valossa ja hän näyttää osallistumisellaan varmasti hienoa esimerkkiä nuorille vastaavan diagnoosin kanssa kamppaileville siitä mihin he voivat pystyä! Mua erityisesti kiehtoo Evan oma oiretietoisuus, se miten hän tunnistaa haastavat tilanteet ja toisaalta mitä selviytymiskeinoja hänellä on. Hän valkkasi myös heti aluksi heimostaan luottoihmisen, jolle ensimmäisenä uskoutui ja kertoi miten tämä voi rauhoitella häntä jos tilanne äityy haastavaksi - ja miten yhdessä kilpailussa kävikin ja siinä vaiheessa heimorajat ylittävä liitto tuli näkyväksi kaikille.

Mua alkoi kuitenkin melko pian tympiä miten Evasta tuntui tulleen hetkeksi aikaa kauden päähenkilö, mutta yhdistymisen jälkeen tajusin että hänen peliään korostettiin varmaankin Joen takia, koska kauden top-pelaajien lisäksi myös heidän liittoutumistaan kerrotaan hyvin, ja Joe on ollut aika selkeä merkkihenkilö yhdistymisestä lähtien. Toinen erottuja on Kyle ja hänen vahva siteensä Kamillaan ja ennustan Kylelle ja Joelle kukkotappelua finaalissa - mikä on vähän nääh, koska heidän liittolaisensa Eva ja Kamilla ois kiinnostavampi finaalikaksikko. Yhdistymisen jälkeen fyysisesti vahvat pelaajat muodostivat liittouman, joka pyrkii rehtiin peliin - tosin sen vaikuttavuus meni siinä kun David tippui ja vaikka heillä on nyt hyvin mennyt toivoisin jotain säröjä ja vastarintaa muilta pelaajilta joka ei jäisi pelkän puheen tasolle, ylivoimainen liitto syö hieman kiinnostavuutta kun he napsivat yksitellen muut pois ja eteneminen käy liian ennalta-arvattavaksi. Vielä kun kaikki edutkin on tän valtaliittouman hallussa ei muilla ole mitään mahdollisuuksia yllättää heitä, eikä etuja saada kiertoon kun niitä ei käytetä plääh.

Tällä kaudella on ihanan musikaalista porukkaa ja editoijilla on ollut selkeästi hauskaa kun he ovat hyödyntäneet näitä random-improvisoituja lauleskeluja, kuten Shauhinin heimo-äännähdykset ja Starin räppäilyt, osana editointia. .--D Mullei oikein ole ollut tältä kaudelta lemppareita ja tuntuu et finaaliin on päätynyt tosi paljon aika mitäänsanomattomia pelaajia. Alun altavastaajista nyt lähinnä jäi mieleen alkuperäisheimostaan pisimmälle sinnitellyt Mary ja sit Sai joka elää ihan eri ulottuvuudella muiden kanssa, huvitti kun hänellä oli aina ihan eri käsitys tilanteista. .-D

(Kirjoitin nimet muistini varassa joten en ole oikeellisuudesta 100% varma lol, mut ei paljoa parane googletella ettei vahingossa spoilaannu voittajasta.)

100% täydelliset levyt

Kerran kun aliskamun kanssa keskusteltiin musiikista tultiin pohtineeksi, miten harvemmin levyjulkaisut on 100% onnistuneita ja sinne hittien sekaan mahtuu aina myös niitä huteja, ja tämän keskustelun innoittamana keksin että voisin esitellä lempilevyjäni - niitä joiden (lähes) kaikki biisit ovat onnistuneita ja kuuntelukokonaisuus on täydellinen. Okei, tuo 100% saattaa olla hieman liioiteltu otsikko, mutta no, pyritään edes siihen että 70% - 90% levyn kappaleista on onnistuneita. .-D Ainakin viimeisimmissä levyarvosteluissani käyttämälläni 0-5 asteikolla nää kaikki ansaitsisivat ehdottomasti 5/5, eli siis vaikka ei niitä nipoja arvostelujani lukiessa siltä vaikutakaan niin on kyllä levyjä joista oikeasti tykkään perin pohjin.

Eli luvassa on pienimuotoiset levyarvostelut, ja edetään levyjen julkaisuvuosien mukaisessa tahdissa vanhimmasta uusimpaan. Jotta yksittäinen bändi/artisti ei dominoisi postausta liikaa (kyllä, katson sinua Backstreet Boys) olen sisällyttänyt tähän vain yhden levyn samalta esittäjältä, mutta lopussa on vielä lisäksi muita kunniamainintoja. Tein kunkin levyn kappalenäytteistä n. 5min mittaisen videon, joten hyödynnä sitä ihmeessä lukiessa joko taustamusiikkina, tai jos haluat voit myös ennen/jälkeen arvostelun lukemisen rauhassa pysähtyä kuuntelemaan! Tiedän ettei ketään kiinnosta KS-postauksien biisilistani, mut koen että näiden levyarvostelujen kylkeen pelkkien sanallisten kuvailujeni lisäksi tekee erityisen hyvää myös ihan kuunnella millaista musiikkia mikäkin levy sisältää. Ai että, ihan koko levy tuntuu mahtihyvältä kun yhdistelee kaikista biiseistä pätkän kertosäettä ja kuuntelee sen putkeen, khyl nää kaikki on 100% laatukamaa, älkää välittäkö noista prosenttilukemista jotka väittää muuta!

Anna Eriksson - Sinusta Sinuun (2005)

Kuuntelunäyte:

Levyn kansi & kappaleet:

01. Ei se mennyt niin

02. Jää

03. Lintu

04. Aiemmin

05. Turhaa

06. Eiliseen

07. Jos

08. Sitäkö tää on

09. Leikin Loppu

10. Vain sun

11. Kesällä kerran

Hyvät biisit: 8/11 ~ täydellisyysprosentti: 73%

Tämä oli aikoinaan ihkaeka itse ostamani levy ja näkee että se on kokenut kovia, sillä muovikotelossa on säröjä. Anna Eriksson taisi itse asiassa olla myös ensimmäinen fanittamani artisti, ja siinä mielessä ehkä hieman outo valinta ala-aste-ikäiselle kun muut ikätoverit kuunteli tyyliin tyttöbändejä ja minä iskelmää. xD Levy onkin selkeästi aikuisempaan makuun tarkoitettu kuuntelukokonaisuus, mutta jostain syystä biisit iski tuolloin oikein hyvin myös 5-6 luokkalaiseen. Kuuntelin levyä paljon ja muistan ulkoa niin kappaleiden järjestyksen kuin sanoitukset (kirjoitin kappaleista kertovan tekstipätkän ihan muistini varassa). Fanituskausi valitettavasti päättyi melko lyhyeen, sillä yläasteella iskelmän kuuntelusta tuli noloa ja siirryin muutenkin fanittamaan poikabändejä ja sillä tiellä olen yhä haha. Kymmenisen vuotta myöhemmin vanha levy pääsi jälleen käväisemään CD-soittimessa ja vakuutti niin hyvin, että koko levyn sisältö tuli saman tien siirrettyä tietokoneen musakansioon. 

Tulipas nyt muisteloitua pitkästi, siirrytäänpä vihdoin sen arvostelun pariin ja käydään levyn sisältö läpi! Levy on putkeen kuunneltuna varsinainen tunteiden vuoristorata, sillä ihmissuhdekoukeroista kertovien  kappaleiden sanoma vuorottelee onnen ja draaman välillä tyyliin: "Toisiltamme eksyttiin" 一 "Jää" 一 "Lennän minne haluan" 一 "Kaiken toit takaisin" 一 "Tää on aivan turhaa" 一 "Jäljellä vain tyhjä huone" 一 "Vieläkö silloinkin olisit mun?" 一 "Kun rakastuu ja haaveet toteutuu" 一 "Kaiken pistät haisemaan" 一 "Jos vain sun olla saan" 一 "Onnen haudalle kukan mä vien". 

Vähän sellainen haisu että tuottaja on käskenyt tunkea joka toiseen väliin jotain hieman positiivisempaa Annan uran varhaisaikojen iskelmälaulajan imagoon pohjaten, mutta tämä levy on jo selkeää pohjustusta Annan myöhäisempään synkempään tuotantoon. Kappaleita kuitenkin värittävät reippaat instrumentaaliosiot, ja menevien biisien tahdissa jammaillessa ei välttämättä edes tajua kiinnittää huomiota siihen että sanoitukset ovat paikoitellen melko totisia ja jopa välillä vihaisia. Anna on paitsi lahjakas laulaja myös taidokas lyriikkojen luomisen suhteen ja hänen ilmaisunsa on suoraa, rehellistä ja paljasta. Onneksi hänen on annettu itse sanoittaa lähes kaikki levyn kappaleet, valtaosan biiseistä hän kirjoitti yhdessä silloisen seurustelukumppaninsa Sipe Santapukin kanssa. Ainoastaan "Sitäkö tää on" on tullut täysin toisen sanoittajan kynästä minkä kyllä huomaa, kappaleen pinnallinen tarinamainen fiilis poikkeaa selkeästi levyn muusta sisällöstä.

Levy käynnistyy kappaleella "Ei se mennyt niin", joka lienee tältä levyltä eniten radiosoittoja kerännyt kipale. Se kuvaa erilleen kasvamista ja kuinka on vaikea elää suhteessa, jossa molemmat menevät eri suuntiin ja havahtuvat lopulta siihen etteivät edes enää tunne toisiaan. Siitä huolimatta irtipäästäminen ei tunnu olevan vaihtoehto. Loppusoinnut toimivat siltana seuraavalle "Jää"-kappaleelle, joten sen voinee olettaa jatkavan ensimmäisen biisin tarinaa, mikä tarkoittanee että kaksikolla on yhä mahdollisuus löytää yhteinen sävel vaikkei se helppoa olisikaan.

"Jää, vaikka lähtösi liian helpoksi teen."

Instrumentaalilta puoleltaan hivenen dramaattisempi "Lintu" kuvastaa menneestä pois pyristelyä karkaavan häkkilinnun tapaan, ja "Aiemmin" kertoo puolestaan siitä, miten rakkauden astuminen elämään muuttaa tapaa katsoa maailmaa. Sitten seuraa parin draamalaulun putki ennen kuin päästään kappaleeseen josta levy on saanut nimensä:

"Sinusta sinuun vie kaikki polkuni, silti en löydä karttani reunalta pois. Enkä pyydä neuvoa vaikka mä tiedän se luoksesi tois."

Annan tuotannossa vilahtaa toisinaan hengellisiä piirteitä, ja "Jos"-kappaleessa viitataan Raamatusta tuttuun kertomukseen opetuslapsi Pietarin kieltäessä kolmesti Herransa, ja laulussa kysellään huoliiko vastapuoli hänet synnillisistä teoistaan huolimatta. Pidänkin siitä että Anna ei kirjoita vihabiisejä pelkästään siitä näkökulmasta mikä toisen toiminnassa on vikana, vaan antaa myös kappaleen kertojan tunnistaa haavoittuvat piirteensä ja näyttää, että virheistään huolimatta jokainen on oikeutettu rakkauteen.

"Sitäkö tää on" on kepeän rakkaustarinan kertova lallatus, jonka nostattaman lempeän fiiliksen latistaa nopeasti sitä seuraava aggressiivinen "Leikin loppu", jossa laulaja uhkaa antaa holtittomalle kumppanilleen enää yhden mahdollisuuden parantaa tapansa. Sen jälkeen laskeutuu viimein rauha, ja levyn kaksi viimeistä biisiä päättävät kuuntelukokonaisuuden hieman maltillisimmissa merkeissä. Herkän "Vain sun" kappaleen jälkeen levy päättyy haikeahkoon "Kesällä kerran" kappaleeseen, jossa ikävöidään edesmennyttä henkilöä.

Olipas virkistävää kuunnella levy ihan ajatuksella ja huomata sen draamankaari, ja sanoituksetkin avautuu ehkä hieman paremmin nyt kun ikää on tullut +20 vuotta lisää sitten levyn hankkimisen jälkeen. Ja tosiaan voin rehellisesti sanoa osaavani sanoitukset ulkoa, sillä laitoin levyn soimaan suihkumusiikiksi ja lauleskelin sen siinä samalla läpi saippuanmaku suussa kun shampoot valui naamaa pitkin. Omia lemppareita mainitessa on pakko nostaa jalustalle ikisuosikkini "Ei se mennyt niin", ja sanoitusten puolesta lemppareitani ovat sanomaltaan melko samankaltaiset "Jää" ja "Jos", joissa kummassakin haetaan vastapuolelta hyväksyntää omia heikkouksia peittelemättä sekä erittäin kauniisti kirjoitettu "Vain sun". Ihan ne levyn kaikista dramaattisimmat biisit eivät ole koskaan järin vahvasti iskeneet, ja täydellisyysprosentteja olivat tiputtamassa "Leikin loppu" ja "Eiliseen", entiiä jotenkin itsellekin tulee epämukava olo toisen vihapuhetta kuunnellessa, ja nämä eivät myöskään ole melodiselta puoleltaan juurikaan mieleeni. Johan tuli turinaa, ei ollut tarkoitus ihan näin perinpohjaisesti analysoida, mutta äkkiäkös sitä sanottavaa kertyy kun entuudestaan tutuista biisistä rupeaa jaarittelemaan.

Mika - Life in Cartoon Motion (2007) 

Kuuntelunäyte:

Levyn kansi & kappaleet:

01. Grace Kelly

02. Lollipop

03. My Interpretation

04. Love Today

05. Relax, Take It Easy

06. Any Other World

07. Billy Brown

08. Big Girl (You Are Beautiful)

09. Stuck in the Middle

10. Happy Ending

(+  Over My Shoulder)

Hyvät biisit: 8/10 ~ täydellisyysprosentti: 80% 

Meinasin alkuun jättää Mikan ainoastaan kunniamainintojen puolelle, mutta levyn saadessa paremmat prosentit kuin osa täällä olijoista  olisi tuntunut väärältä sysätä Mika syrjään. Ja kyllä "Life In Cartoon Motion" on paikkansa huippuhyvien levyjen joukossa oikeastaan ansainnutkin ihan jo siitä syystä, että tämä on levy, jota olen kuunnellut enemmän kuin mitään muuta 一 ja voin vakuuttaa ettei kukaan tule Mikaa päihittämään, ei enää nykyään jaksaisi kuunnella yhtä ja samaa niin valtavia määriä. .-D Mulla ei aikoinaan ollut ämpällä mitään muuta kuin tuo Mikan levy, ja sen ehti päivittäin koulumatkojen ja välituntien aikana kuuntelemaan pari kertaa läpi, ja todennäköisesti levy pyöri sen lisäksi vielä CD-soittimessakin useita kertoja päivässä. Tämän liikakuuntelun myötä kaikki levyn biisit on mulle nykyään melko neutraaleja, eikä levy edes tarjoa juuri nostalgiaakaan, kun kappaleet on olleet levyn hankinnasta lähtien suhtsäännöllisessä kuuntelussa. 

Eli voinee sanoa sanoa, että Mika on viimeiset kaksikymmentä vuotta ollut erittäin vahvasti läsnä arjessani. Tai virallisesti 20 vuotta tuosta levyn hankinnasta tulee täyteen vasta ensi kesänä, ja suunnittelinkin jo että pidän joskus silloin "Mika-mararonin" ja kuuntelen hänen kaikki levynsä putkeen läpi! Innostuin ajatuksesta ja hetken aikaa virheellisesti luulin että tuo merkkipäivä olisi jo nyt ja petyin kun tajusin että joutuu vielä vuoden odottamaan höh lol. .-D Mutta pidetään puhe nyt toistaiseksi vain tässä yhdessä levyssä. Kuten äsken Anna Erikssoninkin kohdalla osaan biisijärjestyksen ulkoa ja laulun puolesta vähintään kertosäkeen sanat on hallussa (englanti on hieman haastavampi kieli nähkääs).

"Life in Cartoon Motion" on pullollaan pirtsakoita pop-kappaleita, ja Mika käyttää monipuolisesti persoonallista ääntään läpi levyn. Juuri tämä ääni olikin ensimmäinen asia joka jäi Mikasta mieleeni ja jostain syystä koin varsinkin kaikista korkeimman kimityksen erittäin kiehtovana. Vielä maininta tuosta levyn nimestä, joka ei käsittääkseni viittaa yhteenkään levyn kappaleeseen, vaan on enemmänkin yhteydessä sen visuaaliseen ilmeeseen (levyn kansi + kansilehtinen), joka on muuten Mikan siskon käsialaa.

Mika on sanoittanut tämän esikoisalbuminsa kaikki kappaleet itse, ainoastaan levyn starttaavaa "Grace Kelly"a on ollut hiomassa useampi tyyppi Mikan lisäksi. Nimikkohenkilön Grace Kellyn lisäksi lyriikoissa saa maininnan myös Freddie Mercury, joka on selkeästi yksi Mikan esikuvista. Valtaosa levyn parhaista biiseistä sijoittuu heti alkupuolelle, ja hieman pohdiskelevampia "My Interpretation" ja "Any Other World" -kappaleita lukuun ottamatta meno on humoristista ja reipasta Mikan luritellessa mm. rakkaudesta ja karkeista (jäin miettimään onko tuo "Lollipop" yhtä härö vertaiskuva kuin Mikan myöhempi kappale "Ice Cream" lol). 

"Sucking too hard on your lollipop, oh, love's gonna get you down."

"Billy Brown" kertoo miehestä, jolla on vaimo ja lapsia, mutta yhtäkkiä hän rakastuukin toiseen mieheen. "Big Girl (You Are Beautiful)" on puolestaan nimensämukainen ylistyskappale kehosuhteensa kanssa kamppaileville isokokoisemmille tytöille/naisille, ja onkin aika hienoa, että Mika käyttää musiikkiaan tällaisena voimaannuttavana alustana. Luin joskus arvostelun tästä levystä, ja sen mukaan levy saa onnellisen lopun - ainut vaan, että otsikko ei kerro kaikkea, ja nimestään huolimatta levyn päättävässä kappaleessa "Happy Ending" lauletaankin oikeasti "...no happy ending." Eli näki ettei kyseinen arvostelija ollut edes loppuun saakka kuunnellut nolol. .-D Mikäli jaksaa odotella pienen hiljaisen hetken jälkeen kuullaan vielä "Over My Shoulder", mutta en laskenut sitä mukaan arvioitaviin kappaleisiin koska sitä ei mainita levyn kappaleiden joukossa.

Omia lemppareita miettiessä ekana on tietenkin mainittava "Relax, Take It Easy" sekä "Grace Kelly", ihan vaan koska nämä oli ekat biisit jotka Mikalta kuulin ja aikoinaan tykkäsin niistä tositositosi paljon. Ehkä kovimmin kasvaneet kappaleet itselleni ovat "My Interpretation" ja "Any Other World" ja tykkään näistä nykyään enemmän kuin ihan alkuaikoina. Ne kaksi kappaletta jotka valitettavasti laskevat levyn prosenttilukemaa ovat "Billy Brown" ja "Big Girl (You Are Beautiful)", en välitä kummankaan instrumentaalista puolesta ja "Big Girl" on sanoituksiltaan vähän köyhä, koska eka ja toka säkeistö ovat samanlaiset ja kertsikin on hieman... yksitoikkoinen Mikan toistaessa pelkkää kappaleen nimeä.

Jonas Brothers - Jonas Brothers (2007)

Kuuntelunäyte:

Levyn kansi & kappaleet:

01. S.O.S

02. Hold On

03. Goodnight and Goodbye

04. That's Just the Way We Roll

05. Hello Beautiful

06. Still in Love with You

07. Australia

08. Games

09. When You Look Me in the Eyes

10. Inseparable

11. Just Friends

12. Hollywood

13. Take a Breath

Hyvät biisit: 10/13 ~ täydellisyysprosentti: 77%

Nyt palataan poikabändi-innostukseni juurille, nimittäin Jonas Brothers oli ihkaeka suuresti fanittamani poikabändi yläaste-ikäisenä. En valitettavasti tätä heidän 2007 vuonna julkaistua nimikkoalbumiaan fyysisenä kopiona omista, olin sen verran myöhässä liikkeellä ettei tämän pusikkokeson kauppojen levytarjonta riittänyt ja tuolloin ei vielä edes osannut netin kautta mitään tilata lol. Miksihän ei ole tullut nyt myöhemmin mieleen, voisi hyvällä tuurilla tulla käytettynä edullisesti vastaan. No mutta, vaikka en juuri tätä levyä omista on valtaosa sen kappaleista tullut tutuksi muuta kautta: Sing It -laulupelissä on kaikki levyn musavideokappaleet, JB:n konsertti DVD kattaa myös varsin monipuolisesti tämän levyn sisältöä ja loput olen kuunnellut netistä nyt myöhemmin. Itse asiassa julistin ko. albumin JB:n parhaimmaksi jo yhdessä aiemmassa postauksessani.

Ei tosiaan ole kansilehteä josta tarkistaa, mutta ainakin Wikipedian mukaan levyn kaikki kappaleet ovat veljeskolmikon yhdessä kirjoittamia, vain muutamaa kappaletta on ollut hiomassa ulkopuolisia henkilöitä. Sanoitukset kuvastavat aikalailla sitä mitä teini-ikäisiltä pojilta voi odottaakin - kappaleissa lauleskellaan rakkaudesta, tytöistä, suhdeongelmista yms. käyttäen välillä aika... mielenkiintoisiakin vertaiskuvia. Todennäköisesti bändin tuolloinen Disney-imago näkyy myös varsinkin voimaannuttavissa kappaleissa.

Levy käynnistyy erittäin vahvalla kolmikolla; S.O.S, Hold On & GAG. S.O.S kertoo sydämen särkymisestä, joten toiveikas Hold On on (no on on on .-D) sille oivallinen seuraaja. "That's Just The Way We Roll" on vielä rempsakka hyvänmielen rallatus, mutta sitten seuraa parin rauhallisemman laulun putki (lue: ei niin kiinnostava), mutta tunnelma nousee taas pian kun päästään käsiksi "Australia" ja "Games" -kappaleisiin. 

Levyä järjestyksessä kuunnellessa kiinnitin huomiota, miten samiksia "Still In Love With You" ja "Australia" ovat soundiltaan ja ne oikeastaan sopivat hyvin vierekkäin. Itelle "When You Look Me In The Eyes" tuli tutuksia bändin seuraavan "A Little Bit Longer" -albumin kautta, jostain syystä se on sisällytetty levyn Euroopassa julkaistuun versioon vaikka biisi on alkujaan kuulunut tälle levylle. Mielestäni tämä siirappinen rakkausluritus sopiikin paljon paremmin ALBL:n rauhalliseksi lopetuskappaleeksi kuin tähän, se katkaisee ärsyttävästi hyvän putken, sillä jälleen parittaisin soundin puolesta "Games":n ja "Inseperable"n mieluusti. Kummassakin on paikoitellen sellaista tuon ajan nuorille miesartisteille tyypillistä hassua "yliyrittämistä", kun yksittäisiä kohtia laulellessa päästetään ilmoille erikoisia äännähdyksiä (jotka ei siis liity äänenmurrokseen vaan on ihan tarkoituksella tehty, näin tarkentaen) lol, mut mä vaan tykkään siitä!

Vaikka suurin osa levyn kappaleista on ajan saatossa päätynyt koneen musakansioon sen loppupäästä löytyy pari itselle vieraanpaa kappaletta; "Just Friends" ja "Hollywood". Eikä kumpikaan biisi nyt kuunnellessa mitenkään huonolta vaikuttanut, mutten koe että voin antaa niille pisteitä kun unohdan ne välittömästi kappaleen loputtua. "Hollywood" on kyllä soundiltaan mielenkiintoinen, ja koen että mahdollisesti tykästyisin tähän enemmänkin jos vain saisin sen aivoihini iskostettua.

Mulle jäi hieman mysteeriksi miten levyn ns. kuuluisi loppua, sillä vikat kappaleet poikkeavat niin paljon versioittain: osassa levyjä perään on tungettu heidän jo aiemmin julkaistuja cover-kappaleitaan kuten "Year 3000", tai sitten "S.O.S"-kappale kuullaan uudelleen liveversiona. Menin tässä arvostelussa kuitenkin levyn international-editionin mukaan, jolloin levyn kolmastoista ja viimeinen kappale on "Take a Breath". Usein levyn loppuun sopii rauhallisempi biisi, mutta vaikka "Take a Breath" ei aivan siihen muottiin asetukaan se jättää kannustavan sanomansa myötä mukavan jälkimaun tälle kuuntelukokonaisuudelle.

"Worlds are spinning round, there's no sign of slowing down. So won't you take a breath? Just take a breath."

Ihanat S.O.S ja Hold On vaan toimivat jokaisella kuuntelukerralla vielä vuosien jälkeenkin, ja näiden lisäksi nyt myöhemmin ilmaantuneita "uusia" lemppareitani ovat "Games", "Inseparable" ja "Take a Breath" (siks olikin tärkeää ottaa arvosteltavaksi levystä sellainen versio mihin ko. kappale ylipäätään sisältyy. ,-D) Ja tosiaan osan prosenttien tiputtajista tuossa jo äsken mainitsinkin, ja nästä ehkä kaikista pohjimmaisin on "Still in Love with You", sen soundi on vähän tylsän laahaava läpi kappaleen aina normisäkeistöstä kertsiin saakka - mut laulan silti aina innoissani mukana tämän kohdan:

"But your smile still makes my heart sing."

Happoradio - Kaunis Minä (2008)

Kuuntelunäyte:

Levyn kansi & kappaleet:

01. Olette kauniita

02. Che Guevara

03. Itä-Suomessa tuulee

04. Hirsipuu

05. Nukahdistus

06. Puhu äänellä jonka kuulen

07. Uhrille (välisoitto)

08. Kostaja

09. Monta miestä 

10. Ruumiinavauspöytäkirja

11. Kallioniemi

12. Unelmia ja toimistohommia

Hyvät biisit: 9/12 ~ täydellisyysprosentti: 75%

Tää Happoradion levy on jotenkin tosi random ilmestys tähän väliin, tai kun olin juuri päässyt enemmän ulkomaisen musiikin makuun ja sitten tulikin taas yhtäkkiä palattua kotimaisen musiikin pariin. Radiossa tiheässä soitossa olleet levyn singlejulkaisut kuitenkin jotenkin vaivihkaa houkuttelivat lopulta koko levyn hommaamaan. 

Levyn biisien kaikki sanoitukset ovat yhtyeen solistin Aki Tykin käsialaa, ja sävelpuoli hänen ja kitaristi AH Haapasalon yhteistuotosta. Aika vakkariteemoja Happoradion kappaleissa on mm. nuoruus ja kasvukivut, kapinointi, syrjäytyminen, mielenterveyden haasteet, vanhemmuus ja tuntuu että draaman kaari on kohdillaan, mutta myös toivon pilkahdus yleensä lopulta löytyy. Ja yksi asia jota arvostan on loppusoinnut! En tiiä onko se vähän vanhanaikaista ja turhan kaavamaista, mut mulle loppusointujen käyttö kertoo siitä että yhteen rimmaavia sanapareja on mietitty huolitellun kokonaisuuden luomiseksi - kunhan siis ei käytetä liian itsestään selviä sanapareja, rankkaan automaattisesti biisit huonoksi jos jo ekalla kuuntelukerralla seuraavan säkeen vikan sanan pystyy päättelemään ennen sen kuulemista ekan säkeen pohjalta. Mut Aki Tykki kyllä hallitsee homman, eli ei huolta.

Annan ja Mikan kohdalla lesoilin ylpeästi muistaessani levyjen kappalejärkän ulkoa, mutta painaessani play-nappulaa hämmennyin kun tämä Happoradion levy ei käynnistynytkään "Hirsipuu"n ensisävelillä. Ehkä oletin kyseisen kappaleen olevan ensimmäisenä siksi, että se oli eka biisi jonka Happoradiolta kuulin, vähän niin kuin nuo postauksen aiemmatkin levyt ovat startanneet juuri sillä biisillä joka mut oli kyseisten artistien/bändien tuotantoon tutustumaan alkujaan johdattanut. No mutta, "Olette kauniita" sopii kyllä mainiosti starttaamaan levyn, sillä se on selkeä viittaus levyn nimeen. Pohdiskelin että albumin nimen lukeminen on vähän sama asia kuin katsoisi peiliin - eli yhtye ei ole nimennyt levyä mitenkään itserakkaasti, vaan ennemminkin haluaa viestittää asian kuulijalle, jos saatte yhtään kiinni mitä haen takaa. .-D Nimittäin levyn kiitoslitanian lopussa mainitaan "kaunis sinä", millä selkeästi annetaan terveiset faneille. Ja tosiaan "Olette kauniita" -kappaleesta käy kyllä selväksi, että sanat ohjataan suurelle joukolle ihanan yhteishenkeä puhkuvasti:

"Nouskaa ja nostakaa kätenne, te olette vahvoja, noin. Nouskaa ja näyttäkää itsenne, te olette kauniita, noin."

Veikkaanpa että aika monelle Happoradio saattaa olla tuttu "Che Guevara" -kappaleen kautta, joka kuullaan seuraavaksi. Oon toki aina pitänyt biisistä, mut en ehkä ite miellä sitä levyn parhaimmiston joukkoon. Biisi on soundiltaan raskaampi ja hieman kevyempää esimakua levyn rockvivahteista. Noissa videon biisinäytteissä muuten havainnollistuu tosi hyvin myös levyn musapuoli, sillä monen kappaleen kohdalle osui näytteitä kitarasooloista yms. Yli viisi minuuttia kestävän "Itä-Suomessa tuulee" -kappaleen jälkeen kuullaan viimeinkin se odottamani "Hirsipuu". Mua aina jotenkin viihdyttää tuo kertosäkeen puu-suu-luu sanaleikki/loppusoinnut, se kuulostaa ihan joltain eskaritason tekstiltä. .-D <3 

Katri Ylander esiintyy fiittaajana hauskan sanakontaminaation mukaan nimetyllä "Nukahdistus"-kappaleella, jonka jälkeen saadaan pienimuotoiseksi kontrastiksi kahden rauhallisemman biisin putki ennen kuin siirrytään niiden levyn kaikista raskainpien kappaleiden pariin, jo pelkästään biisien nimet antavat vihiä siitä: molemmissa "Kostaja" ja "Monta miestä" kappaleissa sanoma pyörii vapauden kaipuuna yhteiskunnan normeista (kuten työelämä) kertovissa teemoissa. Muistelen jostain lukeneeni, että "Ruumiinavauspöytäkirja" kuvastaa eron jälkeistä jälkipyykkiä, jossa suhteen päättymistä verrataan vainajan sisuskalujen tarkkailuun.

"Mä aion kasvaa isoks, mutten koskaan aikuisuuteen vaivu. Toimeen tullaan turvin toimeentulotuen, mut mä en taivu."

Levyn loppupuoliskolla kuullaan Happoradiolle tyypillinen kasvun ja ajan etenemisen kuvailua luonnonolojen kautta sisältävä biisi, "Kallioniemi"-kappaleessa vertauskuvana toimii puun istuttaminen, joka säilyy tuleville jälkipolville. Levy päättyy Happiksen versioon Leevi and the Leavingsin "Unelmia ja toimistohommia" -kappaleesta. Muistan Aki Tykin olleen näreissään siitä että levy-yhtiö (vai mikälie korkeampi taho) "pakotti" heidät lisäämään kyseisen kappaleen levyn jatkoksi, ja joo, myönnetään että se ei ole yhtä tyylikäs lopetus kuin "Kallioniemi" olisi ollut, mutta onneksi pakotti, sillä kyseinen kappale on hauska myös!

Hyviä biisejä on monia, mutta ehkä top 3:n sijoittaisin: Hirsipuu, Puhu äänellä jonka kuulen ja Itä-Suomessa tuulee. Myös Che Guevara, Unelmia ja toimistohommia, Olette kauniita ja Nukahdistus on hyviä, ja tykkään myös vähän sellaisessa "meemimielessä" Kostajasta ja Kallioniemestä. .-D Levyn keski-loppuvaihelle sijoittuu heikoimpien kappaleiden rypäs ja Monta miestä on varmaankin vähiten mieleeni. En myöskään anna Uhrille (välisoitto) järin suurta paino-arvoa, koska se on nimensä mukaisesti, no, lyhkänen välisoitto. Toisaalta tarviiko levyn kaikkien biisien ollakaan täydellisiä jotta levy voisi olla hyvä? Ei. Tärkeämpänä pidän sitä että artisti saa toteuttaa visioitaan, ja useamman Happoradion levyn kuunnelleena tunnistaa kyllä heidän käyttämänsä kaavan, johon nyt sattuu välillä sisältymään random-välisoittoja ja kehtolauluja sun muita ekstralta tuntuvia härpäkkeitä. .-D

---

Näistä levy-analyyseistä tuli niin paljon pidempiä kuin oletin että taidanpa pistää postauksen tästä kohtaa poikki ja jatketaan myöhemmin samantyyppisellä teemalla toisessa kirjoituksessa! Pieni hengähdystauko itse asiassa sopiikin hyvin tähän väliin, sillä nyt on käyty läpi random iskelmä-ihkutukset sekä 2/3 yläaste-aikaisista överifanituskohteistani (eli Mika ja JB, jos luit aiemmin julkaistun unisarjiksen tiedät kuka kolmas herra on lol). 

Ensi kerralla esittelyyn tulevan nelikon musatyylien välillä ei ole ihan yhtä suurta hajontaa - mutta älkää erehtykö luulemaan että musamakuni olisi siirtynyt järin aikuiseen makuun. .-D Yksi levyistä onkin jo näytillä tuossa postauksen alussa olevassa kuvassa, voitte kommenteissa tai ihan vaan itseksenne pohdiskella kukakohan se mahtaa olla!? Säästellään ne kunniamainninnatkin vasta sinne postauksen jatko-osaan, ihan vaan siltä varalta että tää "runosuoneni" tyrehtyy. Harvemmin tekstiä muodostuu näin nätisti ja vaikka itse sanonkin tuntui että muutamaan kohtaan tuli ihan osuvia toteamuksia.

My Day: Kesäisiä tekemisiä

Hei ei ees mennyt kovin pitkälle syksyyn tämän postauksen valmiiksi saattaminen niin kuin aiemmin enteilin. Elikä kuvasin 30.6.-2.7. (jotain yksittäisiä klippejä vielä tämän jälkeenkin) touhuilujani editoiden kuitenkin kokonaisuuden niin että näyttää kuin videolla olisi vain yksi päivä, eli se selittää yhtäkkiset vaatteen vaihdot yms. Itelle on tällä taktiikalla mieluisampi näitä MD-videoita toteuttaa kun ei tartte koko päivää kulkea kamera kourassa kuvata kaikkea kerralla + videolle saa myös enemmän sisältöä koska mun päivät on tosi tapahtumaköyhiä. .-D

Lisäsin videoon myös tekstitykset, ja niitä saa hyödyntää vaikkei kuuro olisikaan, tiedän että puhun epäselvästi. .-D Kävikin melko vaivattomasti, YouTube tarjosi automaattitekstityksiä joista sitten muokkasin virheet pois. Oishan mulla myös ollut ääniraidan käsikirjoitus tekstinä valmiiksi, mut nopsemmin kävi näin kun ei tarvinnut säätää ajoituksia kohdilleen manuaalisesti. Erikoinen huomio jonka tein oli, että se automaattitekstitys sekoitti tosi usein A- ja Ä-kirjaimet, esim. hampaiden harjaus olikin "hampaiden häirintä". xD Ja kyl kun itsekin ihan ajatuksella kuuntelin niin A:t kuulosti kyllä välillä ihan Ä:ltä, läl. Mietin oisko se jotenkin yhteydessä r-vikaani, ku usein näissä ääksi muuttuneissa sanoissa oli myös R-kirjain. No joo, olikohan fiksua mainita asiasta tässä ennen videota, menee nyt kaikilla keskittyminen siinä miten äännän vokaaleja. XD Pahoittelut myös siitä että osa ruutukaappauksista näkyy tosi sumeena, editoidessa huonolla kuvanlaadulla ei yhtään hahmota mitä kohtia ruutukaappaaja on blurrannut niin että osaisi leikata ne pois.

Jos video ei näy, klikkaa tästä!

Heitän tänne alle jokusen kommentin videon tapahtumista, ku jo yli kuukauden vanha video niin on asiat tuosta hieman muuttuneet tai muuten haluan vielä jatkaa aiheesta laajemmin yms.

Pohdin videolla lakanoiden ja yöasun väriyhteyttä, mutta ehkä kuvaavampi kysymys olisi ollut miten mulla aina onkin nuo kissalakanat käytössä silloin kun kuvaan My Day -videon? Näyttää etten vaihtaisi koskaan lakanoita. .-DD 

Kasvihuoneen asukeista semmoinen päivitys, että kyy on tehnyt useampiakin visiittejä mut nyt en oo sitä varmaan viikkoon nähnyt, että toivottavasti vaihtanut maisemaa. Ja kaikin puolin ihan omaa syytä että kyy ooli ylipäätään paikalle eksynyt, luin että kyitä houkuttelee lämmön lisäksi myös pitkä heinikko ja jyrsijät, niin molempia löytyy pitkin pihaa lol. Kyiden myös kehuttiin pitävän punkit loitolla, mut se ei kyllä päde, parikin kertaa punkin bongannut itsestäni silleen et se ei ole vielä purassut vaan vasta kävellyt etsiskelemässä ruokapaikkaa lol. Mut ilmeisesti yleinen käärmeiden oleskelupaikka tuo kasvihuone, näin siellä myös vaskitsan - ah, vaskitsa luokitellaankin jalattomaksi liskoksi, mielenkiintoista. No puhutaan sitten liskojen kokoontumispaikasta, sisiliskoja tuolla asustelee kans ja oon nyt pari kertaa nähnyt sellaisia ihan pieniä vauvoja<3 Ja sit toi oikeenpuoleinen kasvihuoneen puoli on tällä hetkellä kaaos, kun kurkut on levittäytyneet ihan mielivaltaisesti kaikkien muiden päälle! Aiemmin kurkut on aina lähteneet kasvamaan ylöspäin, mut nyt ne hivuttautuukin maata pitkin ja on peittäneet porkkanat ja salaatit alleen. Että ilmeisesti peruttava puheet isommista porkkanoista ku tuskin ne mitään kasvaa ilman valoa. Ja se minipieni vihree läntti oli kuin olikin salaatti!

En oo varma kiinnittikö kukaan huomiota Dinklen ruumiseen (tai päätyikö se videolle edes, editoidessa tuli ainakin mulle vastaan monta kertaa lol). Se on kohta puol vuotta tuossa ruudulla elottomana lepäillyt, aina mielessä että kohta varmaan taas hoidan sitä ni en oo siirtänyt sitä tuosta etusivulta pois. .-D Tuo etusivu vaatisi kyllä siistimistä, samaten siinä on randomisti iso tyhjä aukko, ku paikalla oli aiemmin MLQC-widgetti</3 Ja pelistä puhuakseni niin jepp, hyötyä olikin niitten kehitysmateriaalien hamstraamisesta ku et edes saanut kuvia mitä kehittää. XD Jjja sainkin noita Pet-kuvia melkoisen läjän kerralla nyt kuunvaihteessa, 2kpl/deitti! Ja niille jotka ihmettelee kun jauhoin useampaan otteeseen jostain citystrolleista, niin niitä tekemällä tienaa 400 gemmiä viikossa eli erittäin tärkeää tehdä kaikki, vaikka se aikaavievää onkin - lähemmäs 20h / vk. Ei onneks tartte muuta kuin jättää se automaattitoistolle nii homma hoituu itsekseen, ja tavaksi tullut tehdä niitä aamu- ja iltatoimien ohessa + aina kun lataan puhelinta, ja sit skippauskupongeilla voi tehdä lopuksi ne mitä ei kerkee. Toi tuntuu kyllä ilman vippiä ihan epäinhimilliseltä, kauhee ilmaispelaajan tuska. 

Ja jollain ihmeellä sain keskeneräset kurssitkin suoritettua määräaikaan mennessä. Kauheen turhaa kun ensin tehtäviä täytyy vältellä ja stressata niistä viikko kaupalla, ja lopulta ne valmistuu parissa päivässä, et ei edes ole mikään iso asia kunhan vaan tekee. No sit kun opinnäytetyön miettiminen tuntui liian masentavalta päätin karata muiden kurssien pariin, muistelin nimittäin keväällä jonnekin ilmoittautuneeni. Ja joo, sähköpostin uumenista löytyikin aiheeseen liittyviä viestejä - ainut vaan että huomioimatta oli jäänyt eräs aika olennainen seikka: kurssin suoritusaika oli vain 3kk ilmoittautumisesta (yks oli vaan 2kk ni sen missasin), ja siinä vaiheessa kun huomasin asian se tarkoitti että oli alle viikko aikaa suorittaa kaksi 5op:n kurssia. .-DDDD Vaikutti mahdottomalta mutta halusin antaa ainakin yhdelle kurssille mahdollisuuden. Ja siis tiedän että joillekin on ihan normaalia pikanaputella tuommoisia kursseja läpi yhdessä illassa, mut mä saan vaan 1op laajuiseen kurssiinkin kulumaan kaksi viikkoa, joten... Ja se että aikaraja oli jo valmiiksi tiukka, niin sattuipa vielä tulemaan sopivasti juuri kun olin kurssin aloittanut kiintoisa tiedotus: "Moodle-alustan yli 24h päivitys, jonka aikana sivusto ei ole käytettävissä". Jees, tuki hyvin opiskelua. Ei sentään ihan toimettomana joutunut tuona aikana olemaan, sillä kurssilla käytettävä oppikirja oli saatavilla koulun kirjastopalvelun kautta ja olin onneksi ottanut sivunumerot ylös, eli pystyin jatkamaan kurssimateriaaleihin perehtymistä sitä kautta. Käyttökatkosta huolimatta koko kurssin suoritukseen kului vain kolme päivää ja olin ihan että wow, kun tuo kerran onnistui niin tehdäänpä samaan syssyyn vielä tuo toinenkin kurssi. xD Selvisin siitä vielä nopeammin, vain kahdessa päivässä! Pahasti kyllä opettaja arvioinut yläkanttiin ajankäytön (135h), mullei edes ollut kiire vaan sai aika rauhakseltaan lukea kaikki materiaalit läpi. Eli tienasin just vajaassa viikossa enemmän opintopisteitä kuin viime lukukaudella yhteensä? .-DDD Mistä tämä teho tuli ja kuinka saisin sen liitettyä myös oppariin? Tai ei se varmaan kovin hyvä olisi, parille ei jäisi mitään tekemistä ku hoitaisin yksin kaiken.

Toinen kurssi käsitteli aivovaurioita paljon laajemmasta näkökulmasta kuin meidän neurologian kurssi aikoinaan, ymmärrettävästi koska noissa fyssariopinnoissa käydään lähinnä se fyysinen puoli, mut melko olennaisia myös nuo kognitiopuolen toiminnot ku vaikka toiminnanohjaus vaikuttaa merkittävästi tavoitteiden asettamiseen ja kuntoutukseen sitoutumiseen mihin asiakasta olisi niiden harjoitteiden ohjaamisen lisäksi aika olennaista myös kannustaa. Tulin myös siihen tulokseen että mulla on varmaan aivovamma - mitään kolhua en kylläkään ole päähäni saanut, mutta oireet oli muuten vaan tosi kuvaavat:

• kognitio: haasteet tarkkaavaisuuden ylläpidossa, hidas ajatus
• väsy, univaikeudet
• toiminnanohjaus: juuttuminen, syrjäraiteet, haitalliset teot, hitaus, joustamattomuus, aloitekyvyttömyys
• muistivaikeudet, työmuisti
• kielivaikeudet: vaikea pysyä keskustelussa mukana, sanojen ymmärtäminen, väärinymmärrykset, epäselvä viestintä
• oiretietoisuuden puute: kompensointi, haittaa kuntoutusta, suhteita, elämänlaaatua
• tunne-elämä: luonne muuttuu, äkkipikaisuus, ei siedä vastoinkäymisiä, apatia/yliakti, nopea tunnevaihtelu, ihmiset ei kiinnosta
• traumaperäinen stressi: muistot toistuu, välttely, varuillaolo

(ja ettei nyt jää epäselväksi niin liioittelin äsken, ei mulla mitään aivovammaa ole, mutta aika monia noista esiintyy lievänä tai ns. epävirallisessa kontekstissa..)

Vielä tuohon sänkyjupakkaan palatakseni: niin hassulta kuin tää kuulostaakin, ni heti kun palautin sängyn takaisin alkuperäiselle paikalleen oon nukkunut taas täydellisesti. Eli jos kärsit nukkumisvaikeuksista ja makkarin neliöt antaa myöten ni koitappa liikauttaa sänkyä pikkasen ja testata auttaako se. .-D