...
Mouruposken kissa olisin varmasti ansainnut kokemuspisteen perjantain 28.7. tapahtumien takia, mä nimittäin käytin ekaa kertaa junan vessaa, kättelin Juha Tapiota ja kaiken huipuksi seurasin neljää mahtavaa festarikeikkaa eturivistä!
Måns jätti keväämmällä olleella Chameleon-kiertueella ikävästi Suomen pois keikkakohteiden joukosta, joten kun selvisi että Måns esiintyy tänä vuonna DBTL-festareilla päätin että sinnehän on mentävä. Down By The Laituri on Turussa vuosittain järjestettävä useamman päivän mittainen kaupunkifestivaalitapahtuma, ja tänä vuonna vietettiin DBTL:n 30-vuotisjuhlaa. Måns esiintyi perjantaina, ja tälle päivälle sattui osumaan ihan kivat kotimaisetkin esiintyjät, tosin mun puolesta tosin kuka vain näistä olisi voinut vaihtaa esiintymispaikkaa lauantaina esiintyvän Neljän Ruusun kanssa joka sisältyy mun top 3:n parhaan kotimaisen yhtyeen/artistin listaan kun olen ihan pienestä pitäen heitä kuunnellut. Tässä postauksessa kertoilen festaripäivän meiningeistä ja Turun reissusta ylipäänsä.
Kerrankin mulla ei ole tarvetta haukkua VR:ää ylihinnoitelluksi, sillä etukäteen ostetut säästöliput oli ihan edullinen matkustusvaihtoehto. Tajuttiinpa siinä matkaa taittaessa Fikun kanssa ettei olla aiemmin yhdessä matkustettu IC-junassa kun junaa käyttäessä on enimmäkseen tullut liikuskeltua lähijunavyöhykkeen sisällä. Fikua huvitti kun mulla oli kellonatarkka aikataulu banaanin syömiselle. .-D Juna saapui Turkuun tuntia ennen festareiden alkamisajankohtaa, ja uskottiin ehtivämme paikalle hyvissä ajoin vaikka vähän epäilytti päästäänkö lähellekään lavaa kun ei tultu jonottamaan tunteja etukäteen. Selvittiin Aurajoen yli, mutta siitä lähdettiin jotenkin kulemaan väärään suuntaan ja googlemapsin lupaama n. 20 minuutin kävelymatka muuttui lähes tunnin mittaiseksi harhailuksi ennen kuin löydettiin puiston sisäänkäynnille. Puistoalueella oli onneksi selkeät opasteet paikan päälle, muuten ei oltaisi kyllä ikinä löydetty oikeaan paikkaan. Huolimatta siitä että lunastettiin rannekkeet paria minuuttia ennen ensimmäisen esiintyjän aloitusajankohtaa päästiin lähelle lavaa suurimman osan yleisöstä pakoillessa sadetta katoksien alla, ja ehdittiin kipittää lavan edustalle juuri parahiksi Happoradion käynnistäessä keikkaa Valopallon ensisävelillä.
Happoradio ehti soittaa muutaman biisin ennen kun lavalta meni sähköt mikä mykisti niin laulajan mikin kuin soittimetkin. Bändi ei ollut innokas jatkamaan akustisella meiningillä, joten siinä lavasähköjen palaamista odotellessa mm. laulettiin yhtyeen laulajan Aki Tykin kanssa Maammelaulu! .-D Sähköjen mentyä suurin osa paikalla olleesta yleisöstä lähti pois sateesta jolloin päästiin Fikun kanssa valtaamaan ihan eturivin paikat! Sateen yltyessä sitä rupesi kyllä miettimään olisiko eturivinpaikka kastumisen arvoista, no tietysti! Meillä oli matkassa yksi kertakäyttösadeasu, ja koitettiin yhdessä Fikun kanssa piileskellä sen alla, kuivana ei kuitenkaan pysytty kun oltiin jo tulomatkalla kastuttu jonkin verran.
Vihdoin sähköt palasi ja keikkaa päästiin jatkamaan. Happoradiota tuli ahkerimmin kuunneltua yläasteikäisenä, joten mua vähän huoletti etten tiedä keikalla soitettavista biiseistä mitään kun en bändin uusimpaan tuotantoon ole juuri tutustunut, mutta onneksi keikkaan sisältyi paljon vanhoja tuttuja biisejä (mm. Tavikset, Pois Kalliosta, Che Guevara, Ahmat tulevat, Puhu äänellä jonka kuulen, Pelastaja, Unelmia ja toimistohommia) joiden sanat muisti ihan ulkoa. Keikkaan valmistautuakseni olin kyllä koittanut tutustua laajemmin Happoradion tuotantoon, ja sattuipa kivasti kun kaksi "mun uutta" (oikeesti nää on kumpikin jo useamman vuoden vanhoja kappaleita) kivaa biisilöydöstä (HC-sää & Ihmisenpyörä) soitettiin! Täytyisi kyllä jossain vaiheessa perehtyä paremmin Happoradion uusimpaan Kauniin Kääntöpiiri -albumiin, sillä keikalla soitetut Valopallo ja Älä puhu huomisesta oli ainakin ihan jees biisejä kumpikin. Vaikka keikan biisilista oli odotettua kiinnostavampi harmistuin salaa siitä ettei Hirsipuuta soitettu, se oli aikoinaan eka biisi jonka Happoradiolta kuulin ja olisi siksi ollut upeeta kuulla se livenä, ehkä vielä jonakin päivänä...
Tihkusade yltyi Happoradion keikan aikana aina vaan rankemmaksi sateeksi, ja sit aina biisien jälkeen taputtaessa sai vettä naamalleen ja Aki Tykkikin pahoitteli kun me jouduttiin sateessa kastumaan. Sähkökatkos ei jäänyt ainoaksi keikan aikana tapahtuneeksi säädöksi kun Aki tiputti vahingossa mikkinsä Che Guevaran aikana, ja keikan lopuksi hän totesikin enemmän tai vähemmän huvittuneena että tämä konsertti jää ainakin mieleen. .-D Pitipä munkin jälkikäteen käydä jättämässä
Happoradion sivuille pienet terveiset ja kiitokset keikasta, ja nyt sit jännitän vastaako Aki Tykki kommenttiini kun se julkaistaan moderoinnin jälkeen. Voisin kyllä uudemmankin kerran käydä Happoradiota katsomassa, oottelen tosin että tulevat esiintymään ensikerralla lähemmäs.
(*Bongaa Happoradion keikkahistoriasta yhden tämän vuoden puolella olleen keikan omalta kotipaikkakunnaltani.* Täällä ei ikinä esiinny ketään, miksen ollut tästä tietoinen silloin kun asia olisi ollut ajankohtainen????)
Esitysten välillä oli aina puolen tunnin tauot jolloin ei sitten ollut muuta tekemistä kuin kuvailla tyhjän lavan valoja, kastua sateessa, katsella kosteuden rypistämiä sormia, miettiä miten tulen tarkenemaan yöllä kun hupparini on ihan märkä ja illemmalla sai näiden lisäksi vielä potea selkä- ja jalkasärkyä pitkään kestäneen seisomisen takia. Jostain syystä päädyttiin Fikun kanssa myös useaan otteeseen laulelemaan
Ice Ice Baby -biisiä, me kyllä vedettiin noita säkeitä ihan väärässä järjestyksessä, toivottavasti vieressä ei ollut ketään asiantuntijaa facepalmaamassa. .--D "Yo, I don't know, turn off the light and I glow" ♫
Päivän toisena esiintyjänä oli Jari Sillanpää ja lavan etuosa täyttyi sen mukaisesti hieman iäkkäämmistä ihmisistä, joten me varmaan Fikun kanssa erotuttiin siinä kivasti. .-D Jarin tuotanto oli mulle vieraanpaa mut yritin kumminkin hytkyä biisien mukana. Nuorempana iskelmää radiosta kuunnelleena osasin kyllä laulaa parin vuosientakaisten hittien kohdalla kertosäkeen (Kaduilla tuulee, Satulinna), ja tietty automatkoilla radiossa on tullut vastaan pari Jarin uudempaakin biisiä (Sinä ansaitset kultaa, Liekeissä). Jari oli tosi energinen ja hauska esiintyjä, otti yleisön hyvin huomioon, ja sadekin taukosi vihdoin Jarin esiintymisvuoron loppupuolella.
 |
| Jari asteli just sopivasti mun kohdalle kun päätin ottaa kuvan. .-D |
Seuraavaksi Mååååns!! Mä olin valmistautunut Månsin keikkaan pukemalla Fikulta joululahjaksi saamani Måns-paidan, johon Fiku on kirjoitellut mm. Månsin biisien lyriikoita (↓ kuva paidasta alempana ↓). Fiku oli vähän huolissaan kestääkö kangastussi pesua, no ainakin se kesti ihan hyvin sateen. .-D Stalkittiin Fikun ja muutaman muun Måns-fanin kanssa ennen keikan alkua miten Måns seisoskeli sivummalla lavan reunalla kun lavaa valmisteltiin, hehe. x-3 Ennen kuin Måns päästettiin lavalle niin juontajina toimivat Susanna Laine ja Aki Linnanahde pistivät pystyyn pienen kilpailun, jossa testattiin kummat ovat kovaäänisempiä; naiset vai miehet. Naisten piti huutaa MÅNS ja miesten ZELMERLÖW, ja naiset vei voiton, tosin Aki väitti miesten alakynteen jäämisen johtuneen siitä että Zelmerlöw on vaikeampi sana, seliseli. .-D Mä kiljuin siinä kisassa kivasti mun kohdalle majoittuneen kameramiehen korvaan, mitäs istahti siihen. XD
Måns aloitti keikan Shouldn't Come Home -kappaleella, ja heti pääsin laulamaan täysillä kun tuon biisin sanat on hyvin hallussa. Koitettiin keikkaa edeltävänä iltana laulella Chameleon-albumi läpi harjoitukseksi, mut vähän huterasti oli tämän uusimman levyn kappaleiden sanat tiedossa, ja mulle iski paniikki kun Måns kyykistyi mun eteen just sellasella hetkellä kun en tiennyt kappaleen sanoja kunnolla. .-D Vaikka Chameleon-levy dominoikin keikalla soitettavissa biiseissä kuultiin myös aiemmilta albumeilta ainakin Burning Stars, Heroes, Cara Mia, Brother Oh Brother ja Live While We're Alive. Brother Oh Brother oli ihana kuulla taas livenä, viimeksi Måns ei sitä esittänytkään. Myös Cara Mian kohdalla oli ekan Måns-keikan tuntua eikä koko päivän kestänyt seisominen tuntunut enää ollenkaan jaloissa kun Måns pyysi yleisöä hyppimään!
Lavan kummallakin reunalla oli iso screeni mihin heijastettiin lavan edustalla olevan kameramiehen kuvailuja, ja oltiin Månsin esityksen aikana Fikun kanssa ilmeisesti niin huomiota herättäviä että kameramiekkonen kääntyi kuvaamaan meitäkin useaan otteeseen. XD Olinkin tällä kertaa reippaammin liikkeessä eturivipaikallani ja jos en ihan väärin tulkinnut tilanteita niin uskon saaneeni useammankin kerran katsekontaktin Månsin kanssa. <3 Noiden katsekohtakti-yhteyksien lisäksi lempparimomenttejani keikalla oli Fire In The Rainin laulaminen ja se kun Måns kertoi ennen Wrong Decision -kappaleen laulamista kyseisen biisin olevan hänen oma suosikkinsa uusimmalta levyltään, iih me ollaan samiksia koska se on myös mun lemppari! <3 Jäi tosin vähän vaivaamaan kun Måns antoi ymmärtää että Wrong Decision kertoo hänen urastaan, ja vaikka Måns sanoikin olevansa ylpeä uusimmasta levystään niin jäi vähän sellainen kuva että hän kuitenkin ajattelee tehneensä "väärän valinnan" musiikkiuransa suhteen... Voih, toivottavasti Månsilla on kaikki hyvin, Euroviisuvoiton jälkeen häneltä on lyhyen ajan sisällä tullut kaksi albumia mikä on ihan ymmärrettävää suosion ylläpitämiseksi (/rahastamiseksi) joten ei mikään ihme kova tahti käy voimille.
Måns oli jälleen kerran mahtava ja energinen esiintyjä, ja keikasta jäi hyvä ja toiveikas fiilis! Vaikka Chameleon touriin ei sisältynyt yhtään keikkaa Suomessa niin tämä tapahtuma todisti että Måns voi tulla tännekin keikkailemaan ja pääsen todennäköisesti miekkosen näkemään livenä vielä tulevaisuudessakin. <3 Sitä en sitten tiedä onnistunko pääsemään ensi kerralla eturiviin, oon nyt ollut kahdella Månsin edellisellä keikalla edessä joten tunnelmaa voi syödä vähän jos ei pääse hyville paikoille.
Ei ehtinyt kulua kauaakaan aikaa Månsin esityksen loppumisesta kun illan viimeinen esiintyjä Juha Tapio ilmaantui paikalle - ei tosin lavalle, vaan hän kiersi tervehtimässä eturivin yleisöä sanomalla käsipäivää ennen konserttinsa alkua. Oli jotenkin tosi ihana huomata miten Tapsa välittää faneistaan ja tuli ottamaan yleisöön lähikontaktia! Oltiin Fikun kanssa innoissamme Tapsa-osumista - jotka eivät jääneet illan ainoiksi, Tapsa nimittäin tuli keikankin aikana jakamaan lisää osumia meidän kohdalle. .-D
Tapsa otti yleisön hyvin huomioon ja varmisteli ettei kenellekään tule kylmä ja lavamooveihinkin oli panostettu. Mä en ole mikään Tapsan musiikin suurkuluttaja, mutta jostain syystä tiesin melkein kaikki Tapsan soittamat kappaleet. Keikan aloituskappale Kaksi puuta oli odotettavissa, mutta päästiin yllätyksekseni kuulemaan myös Ohikiitävää-kappale joka on ehkä lempparini Tapsan biiseistä! Juha Tapio kertoi valinneensa kyseisen biisin ihan vartavasten tähän kesäiltaan, mihin se sopi kyllä erittäin hyvin. <3 Sit on nää kaikkien tuntemat Mitä silmät ei nää ja TSNEH, jonka kohdalla huudettiin Fikun kanssa erittäin kovaäänisesti meidän lempisäe (AUTOSSA RATTI). Illan viimeisen esiintyjän kohdalla porukka alkoi jo olla vähän väsynyttää + oli ahdasta, toivottavasti Tapsalle ei jäänyt mielikuvaa laiskasta yleisöstä koska oikeesti tykkäsin showsta vaikken osannut kaikkien kappalaiden sanoja ulkoa yms.
 |
| Kameramieskin pääsi kuvaan tunkiessaan tielle. .-D |
Muutama sananen DBTL-festareista tapahtumana:
Lukiessani kävijöiden arvosteluja aiemmilta vuosilta sain tapahtuman järjestelyistä todella negatiivisen kuvan, mutta tänä vuonna omalle kohdalleni ei osunut mitään moitittavaa. Sisäänpääsy ja lipunmyynti oli nopeaa eikä joutunut jonottamaan yhtään. Henkilökunta oli ystävällistä, tosin laukkutarkastuksen lisäksi pidetty ns. ruumiintarkastus tuntui liioittelulta. Välttelin vessassa käyntiä ja juomien ostamista, joten niiden puolesta ei tullut turhaa jonotusta. Vesipisteellä oli jaossa ilmaista vettä eikä sielläkään ollut jonoja. Vasta tapahtuman lopuksi suurimman osan jo poistuttua alueelta kävin testaamassa bajamavessoja jotka oli ihan siistit huomioiden sen että ne olivat olleet koko päivän käytössä, ja käsienpesuvettäkin riitti. Vessapaperia ei ollut mutta mä olin ovelasti ottanut tulomatkalla junan vessasta paperia mukaan niin sekään ei koitunut maailmanlopuksi. Puistoalueella oli selkeät opasteet ja alue oli hyvin valaistu, jolloin pimeässä yössä pääsi turvallisesti liikkumaan. Muutamaa päivää ennen tapahtumaa mä vainoharhailin pääsylippujen suhteen, koska paikanpäältä ostettuna liput oli vähän halvempiä mitä Ticketmasterin lisäkuluilla, mutta DBTL:n sivuilla kuitenkin kehotettiin ostamaan liput etukäteen ennen kuin ne loppuu. Siinä sitten hädissäni laittelin viestiä tapahtuman järjestäjille ja kysyin kuinka suurella todennäköisyydellä päiväliput menee loppuun, ja Tommi vastasi vuorokauden sisällä että päivälippuja pitäisi kyllä riittää. Kyllä mä 1-2 € lisäkulut vielä voisin maksaa, mutta noissa festarilipuissa lisäkuluja oli 5€/lippu (+ toimituskulut), joten säästettiin Fikun kanssa 10 € ostamalla liput tapahtumapaikalta. Kaiken kaikkiaan tapahtumasta jäi tosi hyvä fiilis ja voisin tulla toistekin jos samalle päivälle pakkautuisi useampi kiinnostava esiintyjä.
Festariohjelma loppui vähän ennen kahta, ja koska meidän juna lähtisi vasta aamulla klo 7:30 ei meillä ollut kiire mihinkään ja lähdettiinkin käppäilemään vasta siinä vaiheessa kun vartijat alkoi hätistellä porukkaa pois tapahtuma-alueelta. Meillä ei ollut etukäteen mielessä mitään yöpymispaikkaa, mutta koska märissä vaatteissa ei olisi kovin mieluista oleilla ulkosalla niin koitettiin etsiä jotain 24h auki olevaa ruokapaikkaa, ja matkan varrella sattui olemaan ABC-huoltoasema, jonka Hesessä me sit istuskeltiin koko yö. ABC:lla oli muuten aivan ihana vessa. <3 .-D Ranskiksia hitaasti napostellessa me sit muisteltiin päivän kohokohtia ja väsymyksen takia puhuttiin sekavia ja naurettiin oudoille asioille, mm:
"Meidän vessapaperi!"
Mulle oli jäänyt laukkuun yksi vessapaperiarkki, ja kaivaessani jotain laukun pohjalta näin kun jotain putosi lattialle. Kumarruin ja nostin käteeni käytetynnäköisen ryttyisen vessapaperin ja kommentoin melko äänekkäästi "Meidän vessapaperi!" .-D
Kuvapose
Videoiden lisäksi tapahtuman järjestäjät taltioivat festarimenoa myös valokuvien muodossa, ja kun yksi kuvaaja käntyi meihin päin Fiku poseerasi kameralle. Kuvan ottamisen jälkeen nähtiin miten kuvaaja nauroi otokselleen. Ei siinä tilanteessa kiinnitetty asiaan juuri huomiota mutta jälkeenpäin ollaan naurettu tälle jutulle. XD Kyseinen kuva ei päätynyt sentään DBTL:n sivuille enkä muitakaan kuvia ole huomannut meistä sinne päätyneen, ellei lasketa
tätä kuvaa missä näkyy mun kädet. .-D
"Mä muistan sen niin hyvin että mä tiedän ettei se ole totta."
^Fikun epälooginen lause. En enää edes muista mistä me puhuttiin tuossa kohtaa. .-D
Lähdettiin asemaa kohti n. tuntia ennen meidän junan saapumista. Noh, siinähän me kuljettiin eteenpäin ja ihmeteltiin kun keskusta tuntu jäävän taakse eikä raiteet tule vastaan. Mut eihän me voida vahingossa kävellä rautatieaseman ohi, eihän? No kyllä ilmeisesti voitiin, onneksi oltiin varattu paljon aikaa ja tajuttiin kääntyä takaisin päin ajoissa. Ei tunnu tuo suunnistus Turussa sujuvan kun eksyttiin sekä meno- että paluumatkoilla. .-D Junaan päästyämme kerettiin sit kivasti torkkua pari tuntia kestävällä matkalla, ja kotiin päästyäkin tuli päivän aikana parit päikkärit vedettyä mutta kunnolla nukkumaan mentiin vasta illalla.
Nytpä on sitten koettu ekat festarit! Vaikka festarien jälkeen koko seuraavan päivän väsytti ja jalkoja särki niin tapahtumasta jäi pariksi päiväksi kiva fiilis, mä jopa seuraavana päivänä ilmoittauduin hyvillä mielin välttelemälleni autokoulun syventävän vaiheen kurssille. .-D
Kysymys lukijoille:
Kävitkö festareilla tänä kesänä?
Vaihtoehto 1: Joo!
Vaihtoehto 2: En.
