Muistatteko vielä...

...kun mainitsin aiemmin siitä, että Fiku tekee mulle asikastyönä housut koulussa? No, se housuprojekti on edennyt nyt sellaiseen vaiheeseen että pääsin sovittamaan protohousuja. Ei ollut kovin ahdistava tilanne, vaikka sovitus piti hoitaa Fikun koululla opettajan ja kaikkien oppilaiden katsellessa kun seisoin luokan edessä aavistuksen läpikuultavissa ja vyötärön kohdalta liian lyhyissä lakanahousuissa. Mieluummin toki olisin hoitanut sovituksen rauhallisemmassa paikassa ilman huomiota ja yleisöä, mutta kävihän se noinkin. Jos meidän koulussa olisi tuollainen "kaikki katsoo mitä olet tehnyt" -käytäntö olisin lopettanut koulun jo, sillä mua ahdistais liikaa esitellä julkisesti tuotoksiani luokassa. .-D Mun tekemiset taitaa olla mysteeri myös suurimmalle osalle opettajista, sillä hoidan palautuksia laiskemman puoleisesti, ehheh..

Pelataanpa lisää muistipeliä. Kuka muistaa kun panikoin miten saan lunastettua vaihtotakuutuotteen kaupasta? Noh, siitä nyt vähän kertoilen. Käväisin yksi päivä siellä kaupassa, ja simiin osui ensimmäistä kertaa "vaihto ja palautukset" -tiski, että sinne varmaan olisi tarkoitus suunnata sitten kun aion vaihtaa kuulokkeet. Täytyi tämä tieto nyt jakaa täällä, ettei ketään jää vaivaamaan miten tän asian kanssa kävi (ihaku ketään kiinnostais..). .-D En siis oo vielä mennyt vaihtamaan kuulokkeita, koska ne toimii ihan hyvin, kunhan ämppää pitää oikeassa asennossa. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että kävelen käsi ojossa ja näytän siltä kuin haluaisin lesoilla "Katsokaa, minullapa on MP3-soitin!" -tyyppisesti aarrettani esitellen. Sit kyllä viimeistään meen vaatimaan korvauksia, kun toisesta kuulokkeesta katoaa ääni kokonaan.

Koulun kanssa sujuu hyvin. Luulen saaneeni koulun suunnilleen haltuuni eikä mikään hirveämmin ahdista, että mukava loppukevät taitaa olla luvassa. .-) Linux-kurssi on turhankin rento, HTML-jutut hallitsen kohtalaisesti ja olen innoissani videokurssin lopputyöstä. Ope antoi tehtäväksi tehdä videon jossa on ääntä, ja mä aion sen pohjalta tehdä musiikkivideon Alfred J. Kwakin videoklippejä hyödyntäen Mikan Boum Boum Boum -kappaleeseen. Ope kyllä varmaan tarkoitti, että ääniraita pitäisi tehdä itse, mutta nääh, mä tulkitsen tahallani väärin. .--D Heti ton Mikan biisin videon nähtyäni huomasin miten hyvin siitä saisi toteutettua Alfred-version, ja viimein pääsen työstämään sitä. Mä muuten yllätyin kun aiemmin näyttämääni harjoitusvideo sai enemmän positiivistä palautetta kyselyssäni, luulin ettei kukaan mun lisäksi pidä siitä. .-D

Loppupostaus tulee olemaan vetinen, joten varautukaa sateenvarjolla ja kumisaappailla! Tän opiskelija-asunnon suihkun viemäri on alkanut vetää jostain syystä huonosti, ja koko kylpyhuone sit lainehtii vaikka kävisi vaan ihan pikaisessa suihkussa. Tai pikaisessa ja pikaisessa, mulla menee varmaan ainakin kymmenen minuuttia vaikka yrittäisin olla nopea. .-D Tuleehan siinä kätevästi aina pestyä lattia samalla kun käy suihkussa, mut ei toi oo oikein hyvä juttu.. En tiedä auttaisko viemärin puhdistus vai pitäiskö ottaa yhteyttä jonnekin huoltoon, ei oikein huvittais vaivata päätä koko asialla. Jätän kämppiksen vastuulle, se kuitenkin asuu täällä useampana päivänä kuin mä, ehh...

Tänään kun kävelin koulusta kotiin oli ihan hirveä sää. Pelkkä sade: ihan fine. Pelkkä tuuli: ihan fine. Sade + tuuli: yäk. Hyvä kun ehdin avata sateenvarjon niin se oli heti jo kääntynyt ympäri. Koko matkan oli hirveä vastatuuli, ja mä sit kävelin varjo eteenpäin kallistettuna huonolla näköyhteydellä ja pidin varjosta kiinni kaksin käsin ettei tuuli pääsisi riuhtomaan sitä. Tuuli käsitteli mun sateenvarjoa sen verran ettei se oikein enää ole kunnolla sateenvarjon muotoinen. .-D Sit vielä se sade, ylävartalo pysyi suhteellisen kuivana mut housut kastui pahasti, ja sit kun vielä tuuli kylmästi niitä märkiä housuja varten niin hyrr, kylmää! Kun pääsin vihdoin asunnolle lämmittelin peiton alla melkein tunnin mutta silti jalat oli vielä kylminä.

Jännää, että ootin jo helmikuussa Euroviisubiisien julkaisua, mut sit kuitenkin jaksoin kuunnella ne läpi vasta viime viikolla. Oonkin nyt sit kuunnellut noita tän vuoden biisejä joka päivä, ehkä vähän liiaksikin, täytyisi vähän rauhoittua että on sit kivaa katsoa finaalikin. .-D Oon katellut tosi paljon kaikkia top -listoja Euroviisuihin liittyen, ja multakin on tänne blogiin tuossa lähempänä viisuja arvosteluja niin vanhemmista kappaleista kuin noista tän vuoden biiseistä. Että niitä odotellessa. Tän hetken lempparini on tää biisi. .-3

Vappujee, saadaan taas päivää pidempi viikonloppu. .-) Heips.

Kysymys lukijoille:
Kumpi on ärsyttävämpää?
Vaihtoehto 1: Kova tuuli
Vaihtoehto 2: Kova sade

Veijarit ovat...

...jälleen menossa mukana, eli uusi osa julki! Lukumusaksi tungen (taas?) Adam Lambertia, miten mulla soikaan aina sitä tässä kirjoitellessa..

Aiemmat osat
Osa 53: Harri haamuilee


Tuulan maha-asukilla oli tapana aloittaa potkubileet iltaisin, eikä nukkumisesta tullut silloin mitään.
"Vauvalla tuntuu olevan aivan eri vuorokausirytmi kuin meillä", Tuula huokaisi miettiessään, mitä tekemistä keksisi illalle odottaessaan vauvan rauhoittumista. Ilkka sen sijaan kävi sänkyyn tyytyväisenä nukkumaan, sillä hänellä olisi aikainen herätys töihin.

Eipä Ilkankaan nukkumisesta tullut mitään, kun häntä pitivät hereillä puolestaan haamut. Harri on kova haamuilemaan. .-D

Taavilla on mielenkiintoinen tyyli mennä nukkumaan: Ensin hän asettuu ilmaan makuulle keskelle käytävää ja lennättää siitä itsentä suoraan sänkyyn peiton alle. Harri-haamu on yhä liikkeellä!

Eräänä yönä Tuula heräsi koviin mahakipuihin, ja havaittuaan lapsivesien kastelleen housut nainen tajusi, että kyseessä olivat synnytyssupistukset. Tuula yritti tökkiä miestään hereille, mutta synnytys eteni niin vauhdilla että Tuulalla meni kaikki keskittyminen ponnistamiseen.

Tämmöinen pieni sim-tyttönen sieltä sitten putkahti. .-3 Vauveli sai nimekseen Verna.

Ilkan vasta heräillessä synnytys oli jo ennättänyt loppua, mutta onneksi viereisessä huoneessa ollut Seija oli kuullut Tuulan synnytyskarjaisut ja tullut auttamaan tytärtään.

Tuula oli väsynyt äskeisestä koitoksestaan, eikä Ilkkakaan ollut pirteimmillään, joten kaksikko kömpi takaisin sänkyyn jatkamaan uniaan, ja Seija sai tuoreena mummona hoitaa Vernaa. Jo kauan lapsenlapsia odottaneelle Seijalle järjestely ei tietenkään ollut ongelma, mutta vähän vanhusta ihmetytti, kun vanhemmat eivät olleet kilpailemasta vauvan hoitovuorosta.


Tuula ja Ilkka palasivat kummatkin töihin melko pian Vernan syntymän jälkeen, sillä isovanhemmista saatiin usein hoitoapua työpäivien ajaksi. Työtoverit onnittelivat tuoreita vanhempia, ja varsinkin Ilkka oli innokas raportoimaan ystävilleen tyttärensä uusimmat kuulumiset, jotka eivät tähän mennessä olleet kehdossa köllöttelyä kummoisempia.

Suosittu tuo huivihiustyyli näköjään. .--D Tämä miekkonen tuli luotua jälleen Sadepäivän yhtä haastetta varten, jossa oli tarkoitus luoda mieskomistus. Pahus, en ollenkaan muista herran nimeä, mutta täällä on hänestä lisää kuvia. Otin ulkonäöllisesti paljon vaikutetteita Havaiji 5-0:n Chinistä, vai mitä olette mieltä, jos vaikka tähän vertaa. .-3

Ilkka ja Tuula rakastivat Vernaa todella paljon, eikä aina ennättänyt vaihtaa edes työvaatteita pois kun oli niin kiire helliä pikkuista heti kotiin tulemisen jälkeen. Kumpikin halusi hoivata lasta, joten vauvaa siirreltiin sylistä toiseen, jotta molemmat pääsivät osallistumaan tasapuolisesti Vernan hoitamiseen.

Mikä tuli Benjamin? .-D Toi on niin läppä kun simit tekee TV:tä katsoessaan yhtäkkiä noita ilmeitään, se yksi ärjyilmekin on hyvä. .--D


Ainoa asia mistä Ilkka ei Vernassa pitänyt oli kakkavaipat, ja kun Verna herätti vanhempana keskellä yötä kiljunnallaan, piti Ilkka vauvalle luentoa vaipan sotkemisesta. Tuula nousi reippaasti kylvettämään tytärtään ja naureskeli samalla miten hassu Ilkka oli. Eihän pieni vauva mitään vessahädälle mahtanut, ja juuri siksi käytettiin vaippoja.

Harrin haamuilu (kuinka monta kertaa olen käyttänyt tuota sanaparia? .-D Se vaan rimmaa niin kivasti) ei Seijaa säikyttänyt, vaan tämä oli innoissaan isänsä näkemisestä. Seija on toivonut varmaan Harrin kuolemasta asti "Harri palaa kummittelemaan", ja viimein se tapahtui Seijankin kohdalla. .-D

En halua tietää millaisia taitoja Seija opettelee rikollisuusuraansa varten Ilkan tutkimuspöydällä... Tutkimusnukke on syönyt hampurilaisen kokonaisena. .-D

Ilmeisesti opettelu kuitenkin kannatti, sillä Seija pääsi jo toisen uran huipulle, rikollisena tällä kertaa. Hienoa Seijuska! Enempää Seija ei voi ikänsä takia työhaaveitaan toteuttaa, joten seuraavaksi taitaa olla eläke edessä.

Vaikka vanhemmat kilpailivat Vernan hoitovuoroista riitti isovanhemmillekin tekemistä. Taavia nauratti, kun Verna nukahti kesken ruokinnan, mutta piti silti tiukasti kiinni tuttipullosta pienillä kätösillään.

Verna meni kasvamaan ihan huomaamattani, mutta tällainen tyttönen hänestä tuli. .-) Muistuttaa paljon äitiään, mutta suu taitaa olla isältä ellen väärin tulkitse näitä piirteitä.

Seuraavassa osassa on luvassa dramaattinen käänne spoilspoilspoil! Jaah, nyt kun sain tämän osan kirjoitettua lähdenkin pelaamaan Veijareille, wihiiiii. .-)

Kysymys lukijoille:
Harri haamuilee .-3
Vaihtoehto 1: ♥
Vaihtoehto 2: No joo joo ei kiinnosta..

Välillä sitä...

...miettii miksi oikeastaan edes tulee kouluun joka päivä, kun käytän reilusti suurimman osan koulupäivistä ihan muuhun kuin kouluun liittyvien asioiden tekemiseen. Tai jos satun jotain kouluun liittyvää tekemään, en seuraa ohjeita vaan sooloilen materiaaleilla omiani, koska open laatima tehtävänanto ei kiinnosta. Esimerkiksi video- ja äänituotannon tunnilla meidän piti luoda ääniefektejä, ni minäpä muokkasin vaan musiikkivideon open aiemmin jakamista videoklipeistä. Mut en mahtanut mitään, tuo biisi vaan sopi niin hyvin yhteen sen videon kanssa! En tiedä saisinko jakaa tätä täällä, sillä mikään videossa editointia lukuunottamatta ei ole omaa tuotostani, mut ihan sama. Ei tää mikään mestariteos ole, parin tunnin tuherrus Movie Maker -efektien kanssa leikkimistä ja laatukin huononi aika paljon kun latasin videon tubeen, mut tässä on jos joku on kiinnostunut:

Viime viikolla, kun meidän luokassa vallitsi laiska vaihe jolloin kukaan ei tehnyt mitään, ope kommentoi tosi osuvasti: "Miettikää, meille kaikille maksetaan tästä mitä me nyt tehdään. Te saatte opintotukea ja minä palkkaa." Kamalaa loisimista tällainen muka opiskelu. .--D Yks päivä luokassa vallitsi keskustelu, jossa mietittiin että jotain yritystoimintaan liittyviä kursseja tarvittaisi enemmän meidän kouluun. Siihen sitten yksi opiskelija kommentoi, että tää koulu on pelkkä yritys tehdä jotain. Hoaah, en ole todellakaan ainoa joka ei usko tähän koulutukseen. .-D

Mainitsin joskus että musta tuntuu ettei opeja kiinnosta teenkö mitään kun he eivät käy koskaan katsomassa tekemisiäni. Muiden opiskelijoiden luona ope kyllä kiertää ja käy kommentoimassa heidän tekemisiään (tai tekemättömyyttään), mut mua ope tulee harvemmin häiriköimään. Oon nyt miettiny, että ehkä ope toimii näin koska on huomannut että ahdistun siitä. Fiku on kertonut että hänellä on koulussa välillä samankaltaisia tilanteita, et ehkä tää open jatkuva ignooraaminen onkin suunniteltu juttu. .-D BTW, musta tuntuu että ope stalkkaa mun blogia, koska moniin valittamiini asioihin on tehty muutoksia. Tai sit oon vaan vainoharhainen. .-DD Hengaan kuitenkin bloggerissa ihan vapaasti kouluaikana, että opettajien ei ole vaikea olla bongaamatta asiaa hallintalaitteistaan, ja useampikin ope on jossain oppilas-opettaja -keskusteluissa maininnut että tykkään ilmeisesti kirjoittaa kun sitä puolet oppitunneista teen, että juuh. .--D

Mä suunnittelin joskus vuosi sitten tekeväni jotain lemppari vlogaajieni esittelyä, mut ei siitä taida enää mitään tulla kun kyllästyttää tuo "youtubereiden" kaupallistuminen ja muutenkin monet vlogaajat on alkaneet käydä muuten vaan ärsyttävämmiksi ajan kanssa. Tällä viikolla oon kuitenkin tuijotellut sen verran videoita yhdeltä tietyltä kanavalta, että pakko mainita asiasta täällä. Kyseessä olisi siis tämmöinen Hermanni, joka tekee pääasiassa myday-tyyppisiä vlogeja, joissa päästään seuraamaan niin Hermannin kotiaskareita kuin vapaa-ajan viettoa kavereiden kanssa. Miks teen tästä näin virallisen kuuloista esittelyä? .--D Videot on yllättävän hauskoja sähellyksineen. Välillä Hermannin kokkailuja ja siivoamista katsellessa tulee itellekin mieli laittaa kunnon ruokaa ja vähän putsailla paikkoja, mut nääh oon liian laiska. .-D Mut vilkaskaa ihmeessä pari videota jos tekin tykästytte Hermanniin!

Pakko vielä kertoa että Havaiji 5-0:n neljäs tuotantokausi alkoi viime sunnuntaina, ja aah, aivan ihanaa päästä taas katsomaan sitä taas. .-3 Jaksoja tulee tosi tiuhaan tahtiin, vissiin viis jaksoa viikossa, ni saa siinä sit melkeinpä päivittäin katsoa jotain ettei jää jälkeen. Onneksi Havaiji 5-0:n jaksot tulee Ruutuun, ni pystyn kattomaan niitä myös täällä opiskelija-asunnolla. Selvitin kerran vahingossa, että Nick Jonas esiintyy yhdessä jaksossa tolla neloskaudella, joten mielenkiinnolla oottelen sitä. .-D Jännää miten Havaiji 5-0:n eksyy näitä musa-Nickejä, sillä ekalla kaudella yhdessä jaksossa pahista esitti Nick Lachey. Vielä jos Nick Carter tulisi sarjassa vierailemaan olis mun top-Nickit kasassa. .-D Onpas Danny epäedustava tossa kuvassa. Noh, ei tuo vielä mitään, just viikonloppuna kateltiin muokkaamattomia kuvia ja siellä oli Dannystä mielenkiintoisia otoksia. .---D

Olikohan mulla vielä muuta. Tää viikko on sujunut aikasteen mukavasti, koulun osalta ainakin. Tai koulu ei ole juurikaan stressannut ja oon ihan hyvillä mielin lähtenyt aamulla matkaan. Mut sen sijaan mua vaivaa iltaisin kamala tylsyys. Kyllähän sitä kaikkea tekemistä olisi, mut jotenkin ei huvita tehdä mitään. Pitäis keksiä jotain uutta, mut sehän tässä onkin kun ei keksi mitään. Sitä aina aattelee ettei vapaa-aikaa voi olla liikaa, mut jos ei ole mitään tekemistä se voi olla hyvinkin tylsää. .-D Jos teillä on jotain tekemisvinkkejä niin saa kertoa, ois kiva kokeilla jotain uutta.

Mut joo. Enää ens viikko ja sit onkin jo vappu ja toukokuu alkaa! Aika rientää. Ajasta kertoo myös tämän postauksen loppubiisi. Kuuntelin eilen ekaa kertaa tän vuoden kaikki Euroviisubiisit läpi, ja tän biisin valitsisin ensikuuleman perusteella yhdeksi lempparikseni. Euroviisuihin onkin nyt tasan kuukausi, jeij. .-3

Kysymys lukijoille:
Oliko ihku toi mun tekemä video? .-D
Vaihtoehto 1: Tosi.
Vaihtoehto 2: Eip.

Täältä tulee...

...tuttuun tapaan osaa Veijareille! Lukiessanne voitte kuunnella vaikka FOBia:

Patrick .-3

Aiemmat osat
Osa 52: Hätä keinot keksii



Kihlajaisista lähtien Tuula ja Ilkka olivat aivan erottamattomat, ja heidät saattoi yllättää milloin mistäkin muhinoimasta.. Aivan kamala tuo Ilkan ilme. D-.

Tuulan täytyi kuitenkin myös opiskella, sillä aikuistumisen jälkeen hänet oli ylennetty vaativampiin työtehtäviin. Tuulan ajatukset taitavat kuitenkin olla ihan jossain muualla kuin lääkeseoksien valmistamisessa.. Bongatkaa tontin reunalla haamuileva Harri!

Tuula ja Ilkka olivat alkaneet jo vakavissaan suunnitella häävalmisteluja. Kumpikin halusi päästä naimisiin (kirjoitin eka 'naisiin' .--D) mahdollisimman pian.

Tuula on taas sotannut vessanpöntön. Tällä kertaa hän ei voinut sulkea pois raskauden mahdollisuutta, ja häävalmisteluihin tuli entistä enemmän vauhtia, kun Tuulan raskaus varmistettiin testillä.


Vihdoin koitti hääpäivä. Tuulalla ja Ilkalla oli niin kiire naimisiin, etteivät he malttaneet odottaa koko yleisön saapumista kun he alkoivat jo rengastaa toisiaan vihkikaaren alla. Seija ja Taavi talsivat kumpikin paikalle pyjamissaan, eikä Seija ennättänyt lopulta pukua vaihtaa ollenkaan.

Vieraat taputtivat ja joku jopa vislasi hääparin suudellessa sormusten vaihtamisen jälkeen. Mutta eivät kaikki. Väkijoukon keskellä seisoi Minna, joka oli saapunut kuokkimaan paikalle. Nainen seurasi katkerana hääparin touhuja.
"Ilkan piti olla minun mieheni!" Minna sihisi itsekseen.

Ilkka oli paikantanut Minnan vieraiden joukosta, ja hän päätti lähestyä naista kun vieraat olivat kokoontuneet keittiöön syömään. Varsin omaperäinen ruokatarjonta näissä häissä muuten. .-D
"Halusin vain tulla onnittelemaan", Minna sopersi Ilkan tiedusteltua naisen paikallaolon syytä.
"Kiitos vain. Voisimmeko unohtaa sen kahdenkeskisen hetkemme, olen nyt onnellisesti naimisissa Tuulan kanssa", Ilkka selitti.
"Toki, ei se merkinnyt minulle koskaan mitään", Minna naurahti mutta hänen ilmeensä vakavoitui heti Ilkan käännettyä selkänsä...

Ilkka kiirehti ulos, missä Tuula oli jo odottelemassa limusiinikyytiä. Naisella oli kamala nälkä eikä hän malttanut odottaa häiden jälkeisten limusiinibileiden tarvekohotuksia. Aikansa kuluksi Tuula tutkaili tarjontaa, ja paikan parhaimmaksi mieheksi onneksi päätyi tuore aviomies.


Kävikin hassusti, kun Tuulan & Ilkan häälimusiinin ja Taavin kimppakyyti-limusiinin piti saapua samaan aikaan, mutta tontti olikin niin lyhyt ettei sinne mahtunut kuin yksi mega-auto kerralla. .-D Onneksi Tuulan ja Ilkankin kyyti saapui Taavin huristettua tiehensä kimppakyytinsä kanssa.

Ei mennyt kauaa, kun Tuulan maha alkoi pömpöttää ihan näkyvästi. Tuulalle asia tuli pienenä järkytyksenä, sillä oli outoa ettei yhtäkkiä mahtunutkaan enää vanhoihin vaatteisiin ja raskaus oli niin selävästi näkyvillä.

On se tiede juhlallinen asia, kun tähtiä tähystämään lähdettiin ykköset päällä. .-D

Seija meinasi joutua pahaan pulaan, kun poliisi sattui huomaamaan kuinka vanhus nousi rikollisasussaan ulos kimppakyydistään.
"Kuinka röyhkeää että teette tuollaisia johtopäätöksiä pelkän ulkonäön perusteella! Raitapaidat ovat nyt muotia", Seija osasi onneksi sanavalmiina puhua itsensä vapaaksi.

Ilkka löysi viimein töitä lääketiedeuralta, ja astellessaan ensimmäisenä työpäivänä kimppakyytinsä sisään, tunsi mies elämäntavoitteensa toteutumisen olevan lähempänä.

Tuula ei ollut enää aivan varma, johtuiko mahan valtava kasvaminen raskaudesta vai siitä että hän söi koko ajan. Tuula oli mahdottoman nälkäinen ja popsi jatkuvasti täyttäviä aterioita, mutta mikään ei tuntunut riittävän.

Talosta aiemmin pois muuttanut Jutta oli alkanut seurustella vakituisesti Työtoverinsa Aapon kanssa, ja Taavi oli innokas tutustumaan tyttärensä poikaystävään. Olen suunnitellut kasvattavani Aapon koodilla aikuiseksi, sillä eihän sillä niin väliä ole kun on epäperijäpariskunta kyseessä.

Hätä keinot keksii. .-D Ärsyynnyin vessassa pyöriviin vieraisiin joten lukitsin heiltä vessanoven, mutta Amatius onkin keksinyt tehdä tarpeensa hautausmaan koristepensaaseen. Siistiä, eka kerta kun näen simien puskapissan livenä. .--D

Ilkka on varsin innoissaan tulevasta isyydestään, ja hän harjoittelee jo leluilla leikkimistä, jotta osaa sitten viihdyttää lastaan. Tai näin Ilkka ainakin väittää, mutta voihan olla, että hän leikkii leluilla koska pitää siitä. .-D

Pari mahakuvaa Tuulasta. Raskaus pukee häntä jotenkin ihanasti. .-3

Ensi osassa nähdään sitten kuudennen sukupolven syntymä!!

Kysymys lukijoille:
Tuula ja Ilkka meni naimisiin!
Vaihtoehto 1: .-3
Vaihtoehto 2: Hmm...

Osallistuin viime...

...viikolla ilman sen suurempia odotuksia Demin järjestämään Cody Simpson -kilpailuun/arvontaan, josta oli mahdollisuus voittaa liput Codyn ensi viikolla olevalle Suomen keikalle. En ole mikään fani, mutta muutaman biisin oon Codylta kuullut ja ihan hyvää musiikkia tää poju tekee. En voittanut, mutta kisan innoittamana käynnistin viimein perehdy Codyn musiikkiin paremmin -projektini. Otin kuunteluun Surfers Paradise -albumin, ja aaaa se on ihan sairaan ihana! Biisit ovat tarttuvia ja saavat mukaansa jo ekalla kuuntelukerralla, ja levyn tunnelma on kesäisäisen kepeä ja hyväntuulinen. Ensikuuntelun jälkeen tuntuu melkein siltä kuin olisi kuunnellut vain yhtä kappaletta koko ajan, sillä biisit on tosi samanlaisia, mutta ei se haittaa kun musiikki on hyvää. ,-) Joku oli niin osuvasti kommentoinut levyä YouTubessa, että pakko lainata hänen sanojaan: "40 mins of heaven". Latasin innostuksissani koko levyn sisällön ämpälle, sillä ei tuntunut reilulta syrjiä paria vähemmän kivaa biisiä. Kyllä, biiseilläkin on tunteet. x-D Mielelläni olisin näin hyvä levyn voinut ostaakin, mutta Codyn levyt on hirmuisen kalliita cdon.comissa ainakin, ettei raaski normihintaisena ostaa + levy on tosi tynkä (puolet lyhyempi) ilman bonusbiisejä. Kirpaisee vähän tietää että Cody tulee viikon päästä Suomeen enkä pääse keikalle, mut parempi vaan että liput menee jollekin tosifanille.

Nyt on ilmeisesti alkanut joku lenkkeilykausi, ja tuntuu että koko ajan joku huohottaa niskan takana kun on kävelemässä ulkona. Siinä tulee vähän laiska olo, kun joku kiitää hölkäten ohi, mutta ei mulla itellä ole yhtään kiinnostusta lähteä juoksentelemaan. Päätin joskus pari vuotta sitten liikkatunnilla pidetyn 800 metrin juoksun jälkeen etten aio juosta enää ikinä, niin hirveää se oli. .-D Nyt tuntuu ihan hullulta ajatella, kuinka pienempänä olin tosi kova juoksemaan ja edustinkin meidän koulua joka vuosi maastojuoksukisoissa 1-6 luokilla. Enhän mä koskaan voittanut, mut se oli eräänlainen kiva perinne, et aina silloisen besun kanssa lähdettiin yhdessä kisaamaan. Yläasteella puolestaan hiketin 1500 metrin juoksussa, ja sain siitä aina jotain ysejä numeroksi. Treenasin oikein näitä varten ja juoksin huvikseni päivittäin pienen lenkin. Nyt koen saavani ihan tarpeeksi liikuntaa kävelemällä kouluun, siinä on sentään jotain vaikkei kävelyssä pahemmin hengästy. Ei reippaampi liikunta mulle tietenkään pahaa tekisi, maha senkun kasvaa ja housujen saumat repeilee reisien leventyessä, mut ihan sama. Mä oon muuten kuitenki tosi hoikka ja ali- ja normaalipainon rajoilla, mut jostain syystä tavaraa kertyy vyötäröön. En mä painoani kuitenkaan yhtään edes ajattele, vaa'alla käyn ainoastaan terveystarkastuksissa yms, ei muuten edes kiinnosta. .-D

En ole vieläkään laittanut viestiä koulupsykologille ja sopinut tapaamista, vaikka asiasta oli terveydenhoitajan kanssa puhetta jo ennen hiihtolomaa. Sinänsä vois olla hyvä mennä juttelemaan, sillä mieliala laskee toisiaan enemmänkin, mut sit kuitekin piristyn tosi nopeasti. Olin esim. tohon postauksen alkuun angstaamassa huonoa elämääni, mut Cody piristi mieltä sen verran että koen kaiken olevan taas kunnossa. .-D Mulla ei tavallaan ole mitään kunnollista syytä olla masentunut, joten olisi vähän noloa mennä valittamaan "ongelmistani" jotka ei edes ole maailman pahimpia. Tiedän kyllä ettei huolia voi vertailla ja toiset ahdistuu pienemmistäkin asioista, mut silti jotenkin häpeän ongelmiani enkä varmaan edes osaisi keskustella niistä tuntemattoman psykologin kanssa. Voisi tietty kysyä olisko mahdollista livetapaamisen sijaan vain viestitellä ja käydä asioita läpi sillä tavalla.

Tää viikko on tähän asti sujunut koulun osalta paremmin kuin odotin, lukuunottamatta niitä rästitehtäviä joita en ole jaksanut edistää yhtään. Mut en tiiä onko niiden tekeminen edes välttämätöntä, sillä ope päivittelee wilmaan kiitettäviä numeroita vaikken ole palauttanut kurssien tehtäviä, outoa? Tekis mieli kysyä miksi tää ope päästää mut kursseista läpi, mut toisaalta oon ihan tyytyväinen siihen että pääsen helpommalla, vaikka se onkin epäreilua muita kohtaan.. Mut muuten kaikki on lähtenyt uuden jakson merkeissä käyntiin ihan hyvin. Ääni- ja videotuotannon kurssi vähän mietityttää, sillä mua ei kiinnosta yhtään se open laatima projekti mitä meidän pitäisi ensi viikolla alkaa työstää, vaan haluaisin tehdä omia ääniin ja videoihin liittyviä juttuja. Eihän mikään tietenkään estä mua kysymästä saanko toteuttaa mieluummin jotain omaa, mut emmä varmaan kehtaa.. Sit käydään Linux-asiaa, ja tää kurssi vähän epäilyttää, koska sitä pitää sama ope kuin tietokantakurssia, jonka kokeeseen mä en lopulta mennyt kun en tajunnut kurssin asioista yhtään mitään. Toivottavasti tän Linuxin kanssa on parempi tuuri, sillä mulla on itellä se käyttöjärjestelmänä täällä opiskelupaikkakunnan asunnon tietokoneessa, että jotain perustietoa siitä on, ja ehkä tossa kurssilla opin käyttämäänkin sitä paremmin. Toi ope vaan on vähän outo, ensin se on ihan hiljaa jotain puoli tuntia, sitten se antaa tehtäviä jotka saa tehtyä viidessä minuutissa ja sit seuraa taas laiskotteluaikaa. Tänäänkin se näytti samoja tehtäviä mitä tehtiin jo viime viikolla, että eipä mun tarvinnut niihin kiinnittää huomiotani. Ärsyttää kun toi ope vaan antaa tehtävät ja sanoo millä ohjelmalla ne pitää tehdä, ja mulla homma kariutuu jo heti alkuun, kun en osaa käynnistää sitä ohjelmaa. .-D Kerran se ope stalkkas mun selän takana ja näki ihan selvästi kun säädin, ja kun kysyin miten se ohjelma toimii lähti ope vaan pois, että juuh, hyvin menee. Eniten olen innoissani web-ohjelmoinnin kurssista, kun me koodataan nettisivuja. Ois tosi siistiä oppia koodaamaan omia ulkoasuja, vaikka vähän tuo html-koodikieli vielä tökkii, mut sentään olen motivoituneempi sen kanssa, että eiköhän tästä vielä jotain tule.

Hei, nyt saatte auttaa mua. Mun kuulokkeet on alkaneet reistailla, ja niissä on vielä vaihtotakuu voimassa. Miten tällainen vaihtotakuutuotteen lunastaminen käytännössä tapahtuu? Kuitti ja kuulokkeet täytyy tietysti ottaa mukaan, mut miten siitä edetään? Haenko itse hyllystä vastaavanlaiset kuulokkeet ja näytän kassalla kuittia ja selitän tilanteen, vai pitääkö mun mennä näyttämään ekana ne kuulokkeet jollekin kaupan työntekijälle, joka sit noutaa mulle tarvitsemani tuotteen. Vai jotenkin muuten? .-D Eihän sitä kuulokkeiden pakettia tarvi olla mukana, koska mä ainakin heitin sen heti roskiin oston jälkeen.. En oo ennen hoitanut tällaisia vaihtotakuu-juttuja enkä haluis nolata itseäni sekoilemalla siellä kaupassa miten sattuu. .-D Kyllä noi kuulokkeet vielä toimii, huonossa asennossa vaan lakkaa välillä toisesta korvasta ääni, mut uusien kuulokkeiden hankinta olis pian edessä.

Mut joo, tämmöisiä aatteita tällä viikolla. Loppumusaksi laitan lempibiisini tolta Codyn levyltä. .-3 Jännää miten tuollaiseen.. en saa mieleen kunnollista suomen kielistä käännöstä "pointless"-sanalle, no tuollaiseen turhanpäiväiseen lallatukseen voi koukuttua. .-D

Kysymys lukijoille:
Kumpi on ärsyttävämpi tilanne?
Vaihtoehto 1: Biisi soi päässä taukoamatta kyllästymiseen saakka.
Vaihtoehto 2: Muistaa biisin sanat muttei saa säveltä millään päähän vaikka kuinka yrittää miettiä.

Haluaisin sanoa...

... tähän jotain mutta en oikein tiedä mitä voisin sanoa, kun se ei ole enää tämän postauksen julkaisemisajankohtana ajankohtaista.. Veijareiden uutta osaa voitte mennä lukemaan ja silleen, mulla soi nyt Adam Lambert joten linkkaan tähän teillekin lukumusaksi:

Aiemmat osat
Osa 51: Painostuksen alaisena


Ilkasta tuli heti muuttohetkestä lähtien kunnon perheenjäsen, ja hän osallistui kotitöihin mukisematta. Turhaan tosin siivoaa kun talouteen on palkattu siivoja.

Uusi asumisjärjestely oli Ilkalle ja Tuulalle jännittävä, varsinkin kun he eivät vielä edes tunteneet kunnolla toisiaan. Tuulasta tuntui kiusalliselta käydä samaan petiin nukkumaan vasta tapaamansa miehen kanssa, joten hän ehdotti että Ilkka nukkuisi nyt aluksi yöt lastenhuoneessa.

Ilkka totteli mukisematta, vaikka kieltämättä hän olisi toivonut vähän miehekkäämpää huonetta. Mites muuten Ilkka tuo siun tukka, minne ne ponnarilla olleet hiukset hävisi pyjaman vaihdon jälkeen? Vai onko se takatukka vaan joku irtoletti jonka solmit aina huivilla kiinni päähäsi? .-D

Tuula ihasteli perijän makuuhuoneen sängyn pehmeyttä, kun Taavi änki sisään (vanhusten makkariin kuljetaan perijähuoneen kautta).
"Minnekäs sinä Ilkan jätit, vai eikö hän tule vielä nukkumaan?" Taavi kummasteli.
"Sovimme että nukumme aluksi eri huoneissa, emmehän oikeastaan edes tunne toisiamme vielä", Tuula selitti. Taavi oli järjestelystä hämillään. Kyllä hän ja Seija aikoinaan käpertyivät heti muuton jälkeen saman peiton alle nukkumaan.


Talossa kiertää mahatauti, joka on saanut alkunsa tiede-alan urapalkinnosta. Pitäisi vaan laittaa simit käyttämään teleskooppia, sillä tuo tuntematon tauti on ikävä haittapuoli. Mutta samoin teleskoopissa on ikävät haittapuolet, jos sitä käyttää päivällä. Pitäisi hankkia shakkilauta! Sweet Chess.

Lapsenlapsista haaveileva Seija otti kaikki pahoinvointikohtaukset vakavasti.
"Oletko raskaana?" Seija töksäytti suoraan.
"Äiti! Ei me edes olla koskaan oltu silleen..." Tuula tokaisi vaivautuneena. Häntä ahdisti kun vanhemmat koko ajan painostivat perijän velvoitteiden toteuttamisessa.

Tällainen söpö kuva Taavista tähän väliin. .-3


Vähitellen Tuulan ja Ilkan suhde syveni, ja Tuula heltyi lopulta ja antoi Ilkan tulla viereensä nukkumaan. Mutta vain NUKKUMAAN. Nainen jäykistyi hetkeksi Ilkan siirtäessä tyynynsä lähemmäksi ja kiertäessä kätensä Tuulan ympärille, mutta rentouduttuaan Tuula nukkui oikein hyvin miehen syleilyssä.

Aamulla oli ihanaa herätä oman kullan kainalosta, ja kaksikko jäi hetkeksi hempeilemään toisilleen ennen uuden päivän mukanaan tuomia haasteita. Tuulasta alkoi tuntua että hän voisi vähitellen jopa tottua seurusteluun.

Lopulta kaksikko irrottautui toisistaan, paitsi että Ilkka tarrasi tiukasti Tuulan käteen kiinni.
"Tuula, minulle on suuri kunnia kuulua sinun valikoimaksesi aviomieheksi ja päästä sukuunne. Haluan antaa sinulle jotain merkiksi siitä seurustelen vakavissani kanssasi", Ilkka puheli pystymättä pitämään kunnollista katsekontaktia Tuulaan.


Tuula riuhtaisi nopeasti kätensä irti miehen otteesta tämän kaivaessa esille sormusrasiaa.
"Ei, ei ja EI! Olemme seurustelleet vasta niin vähän aikaa, on liian aikaista kihlautua", Tuula teki kantansa selväksi miehen vilautettua rasiassa olevaa sormusta. Voih, katsokaa miten pettynyt Ilkan ilme on. .-(

Ilkka paiskasi sormuksen rasioineen lattialle, puki ripeästi vaatteet päälleen ja asteli kimppakyytiinsä. Miten hän oli tulkinnut Tuulaa niin väärin? Oliko nainen edes vakavissaan heidän suhteessaan? Juuri sillä hetkellä Ilkkaa ei voinut vähempää kiinnostaa koko nainen, niin katkera hän oli Tuulan kieltäytymisestä.

Helppoa ei ollut Tuulallakaan. Toki hän välitti Ilkasta, mutta kaikki tuntuivat odottavan tulevaisuudelta ja heidän suhteeltaan niin paljon, ettei Tuula ollut edes ehtinyt päättää mitä itse halusi. Sen hän ainakin tiesi, että hänen olisi pyydettävä aiempaa käytöstään Ilkalta anteeksi.

Veijareilla vanhukset tuntuvat aina notkistuvan iän myötä. .-D Taavi on niin edistynyt joogaaja että uskaltaa tasapainotella yhden sormen varassa. Taustalla oleva Seijakin on vaihtanut urheiluvaatteet ylleen omaa jumppaansa varten, mutta ensin pitää hoitaa laskujen maksu.

Nyt siivooja oikeasti, voisitko lopettaa talon naisten takapuolten tuijottamisen? Ja kuulkaas nyt, miksi teidän täytyy aina valita joogapaikkanne keskeltä tietä, joku sukuvika ilmeisesti.

Ilkalla oli aamuisesta episodista huolimatta töissä ihan hyvä päivä, ja työkaverit saivat miehen ajatukset muualle. Ilkka päätti kutsua ystävänsä Minnan kylään töiden jälkeen. Mies oli edelleen hieman katkera Tuulan kieltäytymisestä, ja ajatteli että jos Tuulalle ei kelpaa voisi hän flirttailla vapaasti muille naisille. Minna hihitteli ujosti Ilkan pehmopuheille.

Illan saapuessa saapui myös Tuula töistä kotiin. Ilkka vaihtoi juttunsa äkkiä tavalliseksi rupatteluksi huomattuaan Tuulan nousevan ylös autosta. Tuula katseli miestä hymyillen, sillä hän oli työpäivänsä aikana päättänyt miten aikoisi selvittää asian.

"Ai hei Tuula", Ilkka sanoi kylmästi, mutta mies heltyi pian Tuulan tullessa halaamaan häntä.
"Anteeksi se aamuinen käytökseni, olin kai vähän väsynyt. Voidaanko sopia?" Tuula ehdotti. Kolmanneksi pyöräksi jäänyt Minna silmäili Tuulaa paheksuvasti. Hänellä ja Ilkalla oli äsken ollut niin hauskaa, ja sitten paikalle saapuu noin vain joku hetukka omimaan Ilkan itselleen.


Kun Tuulan ja Ilkan erimielisyydet oli selvitetty, polvistui Tuula Ilkan hämmästykseksi ja kaivoi saman rasian uudelleen esille.
"Kyllä minä haluan kanssasi kihloihin, jos se vielä sinulle sopii", Tuula tiedotti.
"Kuinka olisin muuttanut mieltäni yhden päivän aikana", Ilkka henkäisi onnellisena pujotettuaan sormuksen sormeensa.

Sittenpä siitä siirryttiin melko pian makuuhuoneen puolelle viettämään kahdenkeskistä aikaa ja juhlimaan kihlajaisia.

Jälkikasvua on pian luvassa kun saatiin Tuula lopulta lämpenemään Ilkalle. ,-)

Kysymys lukijoille:
Tuleeko Tuulan ja Ilkan suhde kestämään?
Vaihtoehto 1: Kyllä!
Vaihtoehto 2: Ei..