KS: Ihanat virtuaalimiehet ♥

Tuttuun tapaan luvassa on suosikkiasiaa viimeisen kuukauden ajalta.

🎮 Pelit

FlirttiStoori - Uuden jakson julkaisun myötä on aina muutaman päivän ajan kunnon fangirlaushypet päällä kun pääsee näkemään virtuaalipoikaystävää, mutta tällä hetkellä oon eniten innoissani Chinon virallisesta ilmoituksesta pelin jatkoa koskien. Uusimmissa jaksoissa on puhuttu siitä miten lukion päättyminen häämöttää, mistä ehti herätä huoli että peli lähestyy loppuaan, mutta tarina ei kuulemma tulekaan vielä päättymään. Tää tieto kevensi huomattavasti mieltä, sillä mä oon viime kuukaudet ollut huolissani miten pärjään ilman Nathanielia (lol), joten hyvä kun ei tarvitse elää pelossa. .-D Tietysti mulla on taas omia vainoharhailujani, esim. Chinon julkaisema kuva oletetusta korkeakoulurakennuksesta poikkeaa paljon pelin nykyisistä grafiikoista ja mietin että mitä jos "jatko-osan" pelaaminen muuttuukin maksulliseksi tai jotain muuta julmaa, toivottavasti ei... Nyt kun asiaa rupeaa miettimään niin pelin jatkumon olisi pitänyt olla odotettavissa, sillä tuskin suomenkielistä versiota olisi poistettu näin lähellä loppua.

Bloons Tower Defence 4 - En oo vielä ennättänyt kyllästyä tähän apinapeliin ja melkeinpä päivittäin tulee sen parissa pulailtua. Mulla on tavoitteena kerätä kultamitalit jokaiseen kenttään, ja tällä hetkellä tilanne on 6/9. Toi vihreä ympyrärata otti aikansa, hirveitä noi missä palloja tulee useammasta reitistä yhtä aikaa.

Eldarya - Eldaryaankin tuli tämän kuukauden (kirjotin eka vuoden .--D) aikana uusi jakso! Toivoin edellisen jakson paljastusten jälkeen että Leiftan tekisi seuraavan siirtonsa, mutta hänen todellinen identiteettinsä ei vielä käynyt ilmi muulle porukalle. Ei jakso silti ollut pettymys, sillä kuten kuvastakin näkee päästiin ihastuksen kanssa aina vaan läheisempään kontaktiin, jeij. ,-) Joulutapahtumakin saatiin pari päivää sitten käyntiin, mutta tässä joulun alla on ollut vähän lahjaostos- ja siivouskiireitä niin en oo ehtinyt intoilla tapahtumakartasta vielä kunnolla.

♫ Musiikki

Vähän aikaa sitten ostamiltani Discon, Happoradion ja Backstreet Boysin levyiltä on jokunen biisi jäänyt päähän soimaan levyjen kuuntelun ansiosta. Muut listan biisit ovat sitten muuten vain jääneet mieleen esim. automatkoilla ämppää kuunnellessa yms.

♫ Happoradio - 01:30 (Elossa)
♫ Train - 50 Ways To Say Goodbye
♫ Mika - Blue Eyes
♫ Redrama ft. AJ McLean - Clouds
♫ We The Kings - From Here To Mars
♫ Automatic Eye - Die, Honey, Die!
♫ Happoradio - Häävalssi mollissa
♫ Happoradio - Ihmisenpyörä
♫ Bebe Rexha - I'm Gonna Show You Crazy
♫ Backstreet Boys - I Still
♫ Disco - Jää
♫ Disco - Levottomat tuulet
♫ Happoradio - Ottaisitko silti minut
♫ We The Kings - Phoenix Hearts
♫ Disco - Pidä hyvää huolta minusta
♫ Backstreet Boys - Poster Girl
♫ Disco - Sanon sinulle
♫ Backstreet Boys - Song For The Unloved

📺 TV-sarjat

Selviytyjät - Selviytyjien 31. kausi tarjoaa toisen mahdollisuuden sarjan aiemmilta kausilta tutuille kilpailijoille. Monet kilpailijat on nimiltään ja kasvoiltaa mullekin tuttuja mutten kunnolla enää muista mitä kukakin on aiemmin tehnyt, höh. .-D Parhaiten mieleen ovat jääneet Joe, Kass, Shirin ja Spencer, ja nääkin varmaan vain siksi että he ovat kolmen viimeisimmäksi näytetyn kauden kilpailijoita. Tuttujen kilpailijoiden kautta saa kivan tarttumapinnan ja oonkin ihan innoissani Selviytyjistä vaikken oo vielä kerennyt katsoa muuta kuin ensimmäisen jakson, miten ne syökseekin nyt näin monta jaksoa viikossa? .-o

Winx Club - Tykkään siitä miten kuudennella kaudella muillekin kuin pelkälle Bloomille on järjestetty 1-2 jakson mittaisia koettelemuksia. Muuten tämä kausi ei ole ollut kovin kummoinen ja 3D Mythix-maailma tuntuu turhan kopioidulta edellisen kauden äärettömästä merestä. Trixien leivissä työskentelevä Selina ei ole vieläkään tehnyt vaikuttavaa siirtoa, toivoisin hänen tekevän välillä jotain muutakin kuin toimivan pelkkänä satutuntien pitäjänä.

Amazing Race - Katselu on ollut mukavaa sillä kaksi lempparipariani (Jeff & Jackie ja Matt & Ashley) ovat yhä kilvassa mukana. Sokkotreffiläisten menestys on vahvemman alun jälkeen alkanut horjua ja useammankin parin välillä on alkukohteliaisuuden jälkeen tullut mukaan riitelyä. Tällä kaudella jotenkin näkee jo jakson puolivälissä ketkä tippuu kun aina yksi pari jää muista enemmän jälkeen eikä enää kykene nostamaan sijaa ajoissa.

Havaiji 5-0 - Havaijin seitsemäs kausi on tähän asti ollut ihan jees. Kauden aloitusjaksossa ollut pyörätuolikisa on ehkä uusi lempparini Steve + Danny -kohtauksista, eikä sovi unohtaa selkäkoskettelua. XD Chin on loistoisä ja mä ehdin jo toivoa Konon vihjailut vauvakuumeesta pitävän paikkansa, mutta Chin taitaa tyytyä tällä erää saamaansa Saran huoltajuuteen. Maxin jäähyväispuheet olivat ihanat, ja ää Grace kasvaa huimaa vauhtia, sääli että siitä iloisesta lapsesta on tullut niin nirppanokkainen teini. Aiemmista kausista poiketen nyt samoja tapauksia ratkotaan useamman jakson verran mikä vaatii melkeinpä jokaisen jakson katsomista ettei missaa mitään. Jaksot punoutuvatkin kivasti yhteen, mutten sitten tiedä kuinka otollista tämä on uusien katsojien koukuttamiseksi. Onhan jokaisella jaksolla edelleen ns. oma tapauksensa, mutta jaksoja on alettu päättää enemmän cliffhangereihin.

Babar - Ai että, Babar on mahtava ohjelma! Ratakses-kohtauksista pitäisi koota joku "Ratakseen parhaat" -kollaasi, karsimisesta tosin tulisi vaikeaa sillä aina kun Ratakses on mukana tapahtuu jotain huvittavaa. .-D Sarjan huumorikin puree muhun nyt paremmin kuin ennen. Osa jaksoista on vähän tylsempiä ihan vaan siitä syystä että niitä on tullut katsottua vauvana niin monet kerrat, mutta onneksi mukana on harvemminkin nähtyjä jaksoja.

🎅 Joulu

Mä oon ootellut viimeiset pari päivää jouluaattoa poikkeuksellisen lapsekkaaninnokkaasti koska odotan jännityksellä mitä Fiku sanoo ostamastani lahjasta. Kuitenkaan Fiku ei sit oo yhtään innoissaan. XD Tietysti odotan myös omia lahjojani, sillä tuttuun tapaan olen tehnyt hankintoja itselleni. ,-) Leivottiin tänäkin jouluna pipareita Fikun kanssa, ja jopa joulusiivous oli ihan hauskaa. .-D Erilaiset joulukalenterit on myös pitkin joulukuuta tuoneet pientä iloa päiviin: From The Bushes on tehnyt tällekin vuodelle haastekalenterin, ja Beemoov-pelien joulutapahtumien parissa saa kyllä aikaa kulumaan (tuun varmaan viettämään koko seuraavan yön kun mietin mihin käytän viimeiset lumihiutaleet LAF:ssa...)

Nyt kun tuli tuo joulu puheeksi niin täytyy tähän postauksen loppuun toivottaa:
Mukavaa joulua kaikille! .-)

Kysymys lukijoille:
Kumpi?

Vaihtoehto 1: Nathaniel
Vaihtoehto 2: Ezarel

Alelöytöjä ja yleistietoa

Vaikka mun tavallisiin päiviin ei mitään kovin ihmeellistä sisällykään, käy toisinaan jotain hauskaa josta haluaisi kirjoittaa blogiin, muttei oikein viitsisi tehdä erillistä postausta jonkin pikkuasian takia ja näitä hajanaisia juttuja on vaikea yhdistää kuulumispostauksiinkin kun tapahtumilla saattaa olla usean viikon välejä. Siksipä olenkin tähän postaukseen koonnut muutamia sekalaisia viimeaikaisia tapahtumia joista haluan tallettaa blogiin muutaman sanasen.

Verinen Muumimamma
Lähdettiin Fikun kanssa kuskaamaan vanhempia keskustaan kun isillä oli terveyskeskuksessa joku silmäjuttu missä silmään laitettavat tipat haittaa näkökykyä sen verran ettei ajaminen ole kovin suositeltavaa, mut isipä sit toimenpiteen jälkeen ajoi auton terveyskeskukselta parkkihalliin kun me ei Fikun kanssa olla kovin innokkaita pysäköimään parkkihalleihin, että se siitä avusta. .-D Ehdittiin sit kierrellä kaupoissa, ja K:n sukkia katsellessa totesin Muumimamman olevan veressä, kun sukan punainen tausta tuli mamman ihon läpi. XD Hengattiin myöhemmin Hesen edessä ja mietittiinpä siinä samalla mistä Hesburger-nimi oikein juontaa juurensa. Mulle tuli vaan mieleen Helsinkiburger, josta olisi sitten tehty lyhennelmä Hesaburgerista. Fiku sit tähän totesi, että on ihan ymmärrettävää kun käyttivät Hesaa, sillä Helburger ei olisi ollut kovin sovelias nimi. .--D Jos jotakuta jäi näiden meidän nimipohdintojen jälkeen mietityttämään Hesen nimen oikea alkuperä voi aiheesta lukaista vaikka Wikipediasta.

60 sentin Disco
Intouduttiin Fikun kanssa koluamaan Levykauppa Äx:n tarjontaa, ja varsin käytettyjen levyjen alennetut hinnat houkutteli tekemään kaikenlaisia heräteostoksia. Alunperin päädyin katselemaan X:n tuotteita koska niissä nettikaupoissa joissa normaalisti asioin ei ollut saatavilla isille joululahjaksi kaavailemaani Arttu Wiskarin levyä, mutta X:stä löytyi ja vieläpä mukavan edulliseen 5 € hintaan. Kesän festarikeikan jälkeen oon haaveillut Happoradion Puolimieli-levyn hankinnasta, ja 4 € hintainen käytetty levy tuli sitten lisättyä ostoskoriin. Happoradion uusimman Kauniin kääntöpiiri -levyn hintaa oli alennettu BF:n takia 7,95 € joten täytyi sekin ostaa. Epäilen kyllä että mun ostopäätökseen vaikutti suurimmalta osin se että olin juuri edellisenä yönä nähnyt Happoradioon liittyvän unen ja olin sen takia yhtyeestä innoissani. .-D Kateltiin vielä illemmalla löytyisikö jotain muita edullisia levyjä, ja ostettiin Simple Planin Get Your Heart On! -levy 4 € ja Backstreet Boysin Never Gone 1,50 € vaikka kummaltakin levyltä löytyy jo lähes kaikki biisit koneelta, mut levyjä on kiva kuunnella autoa ajaessa niin ihan vaan sitä varten piti hankkia. .-D Kaikista ylpeimpiä ollaan kuitenkin löytämästämme Discon Musta sydän -levystä joka maksoi vain 0,60 €! Vähän kyllä jännitti missä kunnossa nuo halvimmat käytetyt levyt tulee, mutta kaikki levyt toimivat hyvin, joskin yhden levyn kansi oli aika saastainen, ois ne siellä puodissa voineet edes vähän pyyhkäistä käytettyjen levyjen kansia ennen kuin pistävät myyntiin... Olipas mukava pitkästä aikaa ostella levyjä, piristää kummasti kun musakansioon saa vähän täytettä ,-)

Pikkujoulut
Päätin ottaa taas osaa Fikun ja hänen kaverinsa perinteeksi tulleisiin pikkujouluihin kun minut kerta mukaan huolitaan porukkaan. Mietin kyllä kannattaako lähteä koska mulla olisi todennäköisesti ollut hauskempaa yksin kotona, mut näitä tilaisuuksia poistua kotoa näkemään muita ihmisiä tulee nykyään vastaan niin harvoin että onhan se ihan kivaa vaihtelua lähteä välillä ihmistenilmoille. Sain samalla hyvän syyn kokeilla uutta kynsilakkaa eikä ajotaidotkaan pääse unohtumaan kun pääsee ratin taakse istumaan + joku mun isosiskoylihuolehtivaisuus piinaa mua aina silloin kun Fiku lähtee yksin liikkeeseen auton kanssa, joten sain samalla mielenrauhan kun ei tarvinnut olla huolissaan. .-D

Ajettiin siis Fikun kaverille, ja aluksi vaihdettiin kuulumisia. Fikun kaveri kertoi kauhutarinoita siitä miten hänellä puhkesi rengas moottoritiellä, ja meidän jännittävin kerronnan arvoinen uutinen oli 60 sentin Disco, kyllä, meidän elämä on näin mielenkiintoista. XD Seuraavaksi siirryttiin pipareiden leipomoseen, ja aluksi meidän kolmen oli vähän vaikea soluttautua ahtaahkon leipomapöydän ääreen, mutta lopulta jokaiselle löytyi paikka yhden ojennellessa toiselle piparimuotteja ja toisen asetellessa paistovalmiit piparit pellille ja vaihdeltiin sit aina välillä näitä "tehtäviä". Valmiiden muottien käyttämisen lisäksi intouduttiin myös väkertelemään kaikkea muuta, mm. lumihiutale-muotin väkäsistä sai hyvät jalat sammakolle, ja kettu-pipari sai harjan lisäämisen myötä leijonan olomuodon. Pipareiden paistuttua lähdettiin sitten jatkamaan iltaa ulkona olevaan lämmitettyyn kotaan, missä koristeltiin pipareita ja herkuteltiin. Fiku halusi että paahdetaan minivaahtokarkkeja kodan nuotiossa, ja kun meillä ei mitään grillauskeppejä ollut lähettyvillä päädyttiin tökkäämään vaahtokarkit nuotion sörkkimiseen tarkoitetun kepin päähän mikä ei välttämättä ollut mikään hygieenisin vaihtoehto mutta hoiti sentään asiansa. .-D

Vähän ennen puoltayötä lampsittiin takaisin sisälle ja päädyttiin pelaamaan jotain Suomi-tietopeliä. Pelikotelon kannessa luki: "mitä jokaisen suomalaisen tulee tietää", ja tiedettiin heti ettei tulla pärjäämään pelissä. XD Vaikka luettiin säännöt läpi alkoi pelin kulkuun tulla pieniä muutoksia kun esim. mä ja Fiku onnistuttiin jostain syystä vastaamaan moneen luonnontiede-aiheiseen kysymykseen oikein ja kerättiin sit kaikki "vihreät Suomet" itsellemme, ja kun ne loppui alettiin kilpailla vihreästä pelinappulasta. .-D Pelaamisen ohessa tuli myös naurettua paljon outojen vastausarvailujen takia, esim. Uuno Turhapuro sai finlandiaehdokkuuden, Amin muuttui Arminiksi ja J. V. Snellman julkaisi juorulehteä. <3 XD Pelattiin ainakin kaksi tuntia, ja eihän meidän tietämys riittänyt juuri mihinkään ja lopputuloksena mä olin saanut oikein 4 luonnontieto-kysymystä ja sit muutaman kuvakysymyksen, ja Fikulla oli muuten sama tilanne mutta kulttuurissa Fikun onnekas Alvar Aalto -arvaus oli oikea, joten Fiku sai useimmasta eri kategoriasta vastattua, ja Fikun kaveri joutui tyytymään karjalanpiirakkaansa. .-D Oltiinhan me aika säälittäviä, anteeksi Suomi.

Kun sitten joskus kolmen jälkeen lähdettiin ajelemaan kotia kohti oli alkuillan pakkassää muuttunut onneksi vesisateeksi jolloin auton ikkunoita ei tarvinnut jäädä skrapaamaan auki. Heti kun käännyttiin isolle tielle huomasin tien reunassa seisoskelevan peuran joka ei sentään rynnännyt tielle eikä onneksi oltu vielä ehditty kiihdyttää kovin suuriin nopeuksiin, joten siitä ei sentään mitään suurempaa vaaratilannetta ilmennyt. Ei sillä että hirvieläinten kohtaaminen liikenteessä olisi mikään uusi juttu, sillä kun me keskellä metsää asutaan on tottunut siihen että tien yli juoksee varsinkin yöaikaan kaikenlaista eläintä ja pitää olla valppaana. Sankka sumu kuitenkin haittasi näkyvyyttä sen verran että köröteltiin kahdeksankympin nopeuksisella tiellä hiljakseen neljääkymppiä. Oli kyllä kiva ilta, hyvä että lähdin mukaan. .-)

Osaan ajaa (en todellakaan)
Lähdin taas kerran kuskaamaan äitiä keskustaan. Näin talviaikaan auton CD-soitin toimii vähän vajanaisesti eikä tahdo heti käynnistyä, joten siinä sit hyvän matkaa tyrkin levyä takaisin kun kone syöksi sen ulos ja poukkoilin tiellä vähän miten sattui (mun ei pitäis keskittyy mihinkään ylimääräseen ajon aikana...) Sit en tiedä mitä tapahtui mut yhdessä mutkassa en kai jotenkin ajoissa reagoinut ja koukkaisin oikeen kunnolla pientareen kautta mut pääsin sentään takaisin tielle enkä ajanut ojaan. Takaisin tullessa sit kattelin kauhulla lumeen jääneitä ajojälkiäni, no nykyään lumet sulaa jatkuvasti talven aikana niin sit ei kukaan huomaa mun pientareen kautta kulkevia ajolinjojani. XD Ootan kyllä mielenkiinnolla milloin sekin päivä koittaa kun joutuu kutsumaan isin paikalle kun oon tippunut ojaan auton kanssa, tiedän että niin vielä joskus tulee käymään... Loppumatka keskustaan sujui sentään hyvin, mut parkkipaikalla peruutellessa onnistuin jotenkin sotkemaan jarrun ja kaasun, ei näin... Kotiin tullessa pysähdyin ottamaan postin (koska toivoin laatikosta paljastuvan levyostoksiani) ja istuessani autoon lehti kädessä onnistuin sohaisemaan kyynärpäälläni auton torvea, että sellaista äänipostia. .-D Noh, onneksi nää mun ajosäädöt on tällaisia pikkujuttuja joista ei (yleensä) aiheudu kenellekään vahinkoa, mut toi päivä ei jotenkin ollut yhtään mulle sopiva ajopäivä.

Joulukalenteri
Ollaan Fikun kanssa nyt viime päivät väsäilty simsblogiamme varten joulukalenteriasiaa, ja vaikka me kerettiin marraskuun aikana kirjoitella jonkin verran osia varastoon ollaan pyritty päivittäin edistämään joulukalenteria ettei lopu postaukset yllättäen kesken. En oo aikoihin meidän simsblogia täällä mainostanut niin täytyi nyt pikaisesti mainita kun blogiin tulee aktiivisesti postauksia jos jotakuta kiinnostaa käydä kalenteria katsastamassa. ,-)

Tässäpä oli nyt joitakin kerronnanarvoisia kuulumisia viimeisten kolmen viikon ajalta. Suosikkipostauksen merkeissä kuulette minusta varmaan seuraavan kerran, ellette sitten käy tuota simskalenteria vilkuilemassa. Lopetetaan postaus tähän biisiin joka mulla soi nyt:

Kysymys lukijoille:
SIKA

Vaihtoehto 1: .-D
Vaihtoehto 2: ?

KS: SATTUU!

Tälle kuukaudelle mulla ei ole kovin laajasti suosikkiasiaa kerrottavana mutta jotain pientä kuitenkin.

♫ Musiikki

Hurtsin keikka oli ehdottomasti kuluneen kuukauden kohokohta! Ennen keikkaa ja sen jälkeen on tietenkin asiaankuuluvaa kuunnella yhtyeen musiikkia, mikä näkyneekin kuukauden biisilistan Hurts-painotteisuudesta. .-D Jaakko Aukusti toimi Hurtsin keikan lämppärinä ja heiltäon tuo yksi biisi jäänyt päähän soimaan. Ja ennen kuin kukaan ihmettelee tuota Batmanin tunnaria niin laitettiin se taustamusiikiksi isänpäivävideolle ja sitä tuli siinä editoidessa kuunneltua monet kerrat + jostain syystä tuo biisi on viime aikoina tunkenut kuultavaksi niin toisten videoissa kuin mainoksissakin. .-D Muut yksittäiset biisit on sitten muuten vaan jääneet mieleen arpoutumalla musiikkia kuunnellessa koko ajan kuunneltavaksi + pelastin muutamia biisejä jotka olivat jääneet koneen musakansiosta vahingossa pois ja nyt niiden soimiseen on kiinnittänyt enemmän huomiota.

♫ 1960's Batman Theme
♫ Hurts - Beautiful Ones
♫ Hurts - Chaperone
♫ Jonas Brothers - Critical
♫ Hurts - Help
♫ Hurts - Hold On To Me
♫ Соколовский Влад - Ночной звонок
♫ Jaakko Aukusti - Oasis
♫ Hurts - Ready To Go
♫ Hurts - Rolling Stone
♫ Hurts - Sandman
♫ Hurts - Silver Lining
♫ Hurts - Some Kind Of Heaven
♫ Hurts - Something I Need To Know
♫ Hurts - Spotlights
♫ Hurts - Stay
♫ Hurts - Sunday
♫ Aaron Carter - That's How I Beat Shaq
♫ Hurts - The Rope
♫ Backstreet Boys - Treat Me Right
♫ Hurts - Wait Up
♫ Hurts - Wherever You Go
♫ Hurts - Wings
♫ Hurts - Wonderful Life

📺 TV-sarjat & elokuvat

Winx Club - Sarjan kuudennen tuotantokauden alussa saadaan pitkästä aikaa kunnon muistutus siitä että Bloom on muita ryhmäläisiään voimakkaampi toisten menettäessä voimansa taistelussa. Daphnen palaaminen elävien kirjoihin oli erikoinen käänne jonka myötä sisarusten osat ovat kääntyneet aikalailla päinvastoin Bloomin kannustaessa enemmän siskoaan kun aiemmin se oli aina nymfi-Daphne jonka piti valaa uskoa Bloomiin vaikeina hetkinä. Trixeistäkin on kerrankin enemmän vastusta heidän uusien liittolaistensa myötä, ootan tosin jo milloin taikakirjan kantaja Selina kyllästyy käskytysten alaisena toimimiseen. Kuudes kausi on muutaman ensimmäisen jakson perusteella ihan jees, oon vaan hirveen häiriintynyt siitä että kauden uusi voima kantaa nimeä Bloomix, ihan oikeesti...

Greek - Viimeinen tuotantokausi on nyt katsottu loppuun, nyyh. En olisi halunnut vielä sanoa hyvästejä Greekin porukalle vaikka sarja oli kyllä alkanut jo vähän toistaa itseään. Kymmenen jakson välein vaihtuvien chaptereiden lopetusjaksot oli aina vähän kiinnostavampia ja ihan normijaksoihinkin olisi välillä toivonut suurempia tapahtumia. Osan opiskelijoista valmistuttua odotin sarjan vikalle kaudelle vähän erilaisempaa menoa, mutta kummasti kaikki vaan saivat hoidettua jatko-opinnot yms. samalle paikkakunnalle niin että porukka ei pääse hajoamaan. Välillä rupee Greekiä katsoessa ihan ahdistamaan oma tulevaisuus kun sarjan henkilöt suunnittelee jatko-opintoja ja miettii työnhakua, pitäis kai itekin koittaa ryhdistäytyä näiden asioiden suhteen... Sarjan päätösjakso oli ihana kun kaikki saivat onnellisen lopun. <3 Varmaan mun lemppari asia tällä viimeisellä kaudella oli Ashleyn ja Rustyn suhteen kehitys, oon parittanut näitä kahta siitä asti kun he menivät yhdessä tanssiaisiin joskus ikuisuus sitten aiemmalla kaudella, joten mun odotus lopulta palkittiin. ,-3

Doctor Strange - Fikun kaveri esitteli meille taas ulottuvuuselokuviaan, ja tällä kertaa katsottiin Doctor Strange. Elokuvan päähenkilö Stephen Strange työskentelee neurokirurgina, mutta jouduttuaan onnettomuuteen hänen käsiensä toimintakyky ei ole entisellään ja Stephen joutuu sanomaan hyvästit uralleen. Etsiessään epätoivoisesti parannuskeinoa Stephen päätyy Kathmanduun ja pääsee opiskelemaan yliluonnollisia rituaaleja erilaisissa ulottuvuuksissa. Opit pääsevätkin hyötykäyttöön kun ilkeä Kaecilius alkaa tuhota maanpäällä olevia pyhäkköjä. Me oltiin Fikun kanssa pahisjoukkojen kannattajia, koska pääpahista näytteli meille Hannibalin kautta tutuksi tullut Mads Mikkelsen! Olihan tuo ihan hyvä elokuva, parhaita kohtia oli kun Stephen kuskasi taistelussa haavoittunutta väkeä entisen tyttöystävänsä ja kollegansa luokse hoidettavaksi ja hämmensi tätä oppimillaan kyvyillä. .-D Mun kyllä melkein tekisi mieli nostaa näyttelijöiden sijaan hattua editoijille jotka olivat tehneet upeaa jälkeä.

Amazing Race - Sarjan 26 kaudella meno onkin vähän erilaisempaa, sillä tällä kertaa kisaamaan on laitettu seurustelevia pareja sekä muutama sokkotreffi-pari, jotka tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa lähtiessään kisaamaan. En nyt tiedä onko keksintö kovin ihmeellinen mutta ainakin pientä vaihtelua, mä tosin salaa haaveilen että joskus valmiit parit arvottaisikin uusiksi lähtöviivalla, se voisi olla kiinnostavaa. .-D Ensimmäisen jakson perusteella suosikkejani ovat ainakin Harley & Jonathan, Matt & Ashley sekä Jeff & Jackie. Myös Hayley & Blair ovat kiinnostavanoloinen pari ihan vaan sen takia että kummallakin on vähän erilaiset odotukset kumppanilta ja tämä voi koitua kisan edetessä ongelmaksi.

Babar - Pottuohjelmien puutteessa alettiin katsomaan Fikun kanssa uudestaan läpi tubesta löytyviä Babarin jaksoja. Nää ekat jaksot pikku-Babarin elämän alkutaipaleesta ja kaupungissa asumisesta on vähän nääh, odotan jo lempparini Ratakseen mukaantuloa. .-D

🎮 Pelit

Bloons Tower Defence 4 - Fikun kaveri on saanut ihmetellä meillä käydessään mun ja Fikun peliriippuvuuksia, ensin pelattiin kellontarkasti FS:n Halloween-pelejä ja nyt Bloons TD4 on uusi hitti. .-D En edes muista minkä käänteen kautta päädyin taas pitkästä aikaa kokeilemaan tätä apinapeliä, mut sen kokeilukerran jälkeen oon taas innostunut tosissani taktikoimaan päästäkseni pelin tasoja läpi, kauheen koukuttava peli. .-D

Kysymys lukijoille:
Doctor Strange?

Vaihtoehto 1: +
Vaihtoehto 2: -

Hurts käväisi...

...Suomessa 8.11. ja pakkohan sitä tilaisuutta oli mennä todistamaan! Desire-kiertue seurasi kyllä yllättävän pian vähän yli vuosi sitten ollutta Surrender-kiertuetta mutta en valita, kivaa kun Theoa ja Adamia näkee usein. ,-)

Mä oon ajokortin saamisesta lähtien haaveillut että voitais Fikun kanssa kaksistaan lähteä ajamaan jonnekin lähemmäs Helsinkiä ja jatkaa sieltä junalla keikkapaikalle (koska ei Helsinkiin uskalla lähteä autolla) mut toistaiseksi on aina käynyt niin että isi kuskaa junalle ja rahoitetaan VR:ää kun ylihinnoitellut junaliput maksaa melkein yhtä paljon kuin keikkaliput... Täytyis hankkia opiskelupaikka ihan vaan sitä varten että sais junaliput taas puoleen hintaan. .-D Tällä kertaa matka tapahtui kuitenkin poikkeuksellisesti niin että isi kuskasi meidät Fikun kaverille joka sitten puolestaan veisi meidät Järvenpään asemalle. Jäätiin kuitenkin pariksi tunniksi Fikun kaverille ja katsottiin Doctor Strange -elokuva. Me oltiin Fikun kanssa pahiksien puolella koska pääpahista näytteli meille Hannibalin kautta tutuksi tullut Mads Mikkelsen, kun taas Fikun kaveri ihannoi enemmän Benedictiään. Elokuvan katselun ohessa lainattiin Fikun kaverin konetta että saatiin käytettyä Eldarya-elukoidemme energiat loppuun, se oli ehdottoman tärkeää. XD

Me ollaan jostain syystä aina Pasilassa liikuskellessamme ihan hukassa, 2/3 keikkareissulla ollaan harhailtu vähän missä sattuu eikä tuo Pasilan väliaikainen asemarakennelma yhtään helpottanut asiaa... Pasilan sillalle päästyämme reitti alkoi onneksi hahmottua ja löydettiin keikkapaikkana toimivalle Helsingin jäähallille melko sujuvasti. Saavuttiin paikalle n. puoli tuntia ennen ovien aukeamista, ja jonoa oli jo melkoinen rykelmä odottamassa siinä vaiheessa. Yhtäkkiä jonon loppuosa lähti liikehtimään pääjonon ohi vasemmalle, ja seurattiin sitten Fikun kanssa ihmeissämme tätä lössiä mikä osoittautui kannattavaksi, sillä ovien auetessa juuri siihen meidän kohdalle tuli laukku- ja lipputarkastuspiste ja päästiin paljon aikaisemmin sisälle kuin jos oltaisi jääty alkuperäisen jonon päähän. Kirittiin vielä lisää ohittamalla narikka ja ryntäämällä suoraan sisäänpäästyämme katsomoa kohti. Haluttiin välttää narikkakulut joten lähdettiin matkaan kesätakeissamme jotka sai paksuja talvitakkeja helpommin kietaistua vyötärön ympäri roikkumaan ja oltiin sit puettu monta paitaa päällekäin ettei palelluttaisi. Päästiin n. 7-8 rivin päähän lavasta, joten ihan hyvät paikat onnistuttiin saamaan.

Lämppäriksi ilmoitettu Jaakko Aukusti ei sanonut mulle entuudestaan mitään, ja olikin yllätys kun lavalle saapui seitsenhenkinen yhtye, nimen perusteella olin odottanut jotain sooloartistia. Laulaja kommentoi ettei ole aiemmin vetänyt keikkaa niin isolla lavalla, ja se taisi pikkaisen jännittää sillä laulaja ei kovin ahkerasti vilkuillut yleisöä esityksen aikana - ei sillä että sille olisi ollut tarvetta, sillä yleisö ei ollut erityisen innokas. Sääli että Hurtsin keikoille valitaan aina sellaisia lämppäreitä joiden musiikki on ihan erilaista kuin illan pääesiintyjän, sillä harvemmin yleisö sellaisesta innostuu... Jaakko Aukustin musiikki oli ihan jees, musta vaan tuntui että ne soitti koko puolituntisen samaa biisiä sillä kaikki kappaleet kuulosti mun korvaan ihan samalta. .-D Laulajalla on kuitenkin ihana ääni ja koska mulla on outo viehtymys pitkätukkaisia miekkosia kohtaan niin näkymät oli varsin mieluisat. ,-)

Hurtsin saapuessa lavalle saatiin keikkailta vihdoin kunnolla käyntiin! Mä ehdin itkemään jo heti ensimmäisenä soitetun Ready To Go:n aikana, oli vaan niin ihana pitkästä aikaa nähdä pitkästä aikaa ja Theokin näytti niin onnelliselta ja ää. <3 Oltiin Fikun kanssa valmistauduttu huolella keikkaa varten ja pidetty useampanakin iltanan Hurts-laulutuokioita, mut siitä huolimatta meni sanat solmuun Ready To Go:n kertosäkeen aikana: "When I die yeah you know I'll be ready to go"... Some Kind Of Heaven keikan tokaksi biisisiksi oli "too good to be true" mutta totta se oli, ja sitä seurasikin Sunday. Edellisellä kerralla mulla oli jostain syystä vaikeuksia muistaa Sundayn sanoja mikä oli aika noloa koska se oli eka kappale jonka Hurtsilta aikoinaan kuulin ja yksi lempparini Hurtsin kaikista biiseistä, mut nyt olin varautunut ja suoriuduin laulamisesta paremmin, joskin Theo rupesi hyppyyttämään yleisöä jo näin varhaisessa vaiheessa keikkaa ja siinä hengästyy äkkiä jolloin laulaminen vaikeutuu. .-D Vanhempien levyjen biiseillä jatkettiin, ja seuraavaksi kuultiin Silver Lining mitä ei edellisellä keikalla ollenkaan soitettukaan joten oli kiva kuulla se livenä. Sitten tulikin pari biisiä yhtyeen uusimmalta levyltä ja mä sain hirveän itkukohtauksen Hold On To Me:n kohdalla, iiih se on ihana biisi. <3

Vaikka kyseessä olikin Desire Tour ei keikan biisilistaan sisältynyt ihan hirveästi uusimman albumin biisejä, ja seuraavaksi tulikin pitkä putki vanhempia biisejä. Exileltä soitettiin samat biisit kuin viimeksikin (Miracle, Somebody To Die For & Sandman). Edellistä keikkaa dominoinut Happiness-albumi jäi tällä kertaa pienemmälle soitolle valtaosan keikkabiiseistä ollessa parilta viimeisimmältä levyltä. Oltiin Fikun kanssa vähän huolissamme soitettaisiinko meidän yhtä lempparia Rolling Stonea tällä kertaa, ja kun se sieltä sitten tuli kirkui Fiku innostuksissaan niin kovaa että meidän ympärillä olevat kääntyi katsomaan Fikua lavashown sijaan. XD Rolling Stonen uuvuttamana olin tyytyväinen kun seuraavaksi tuli pari ei-mulle-niin-tärkeää biisiä joiden aikana pääsi vähän rauhoittumaan, joskin Theo mokoma rupesi taas hyppyyttämään yleisöä Better Than Loven aikana, että se siitä lepäilystä sitten. .-D Fiku sai taas kuulla Sandmaninsa, ja Lights oli ihana kun nyt permannolla pääsi tanssahtelemaan paremmin mitä edellisen keikan istumapaikoilta.

Ennen Walk Awayta Theo lupasi että seuraava biisi soitettaisi erityisesti meitä varten, ja mä jäin sit vaan miettimään toivoiko Theo meidän "kävelevän pois" paikalta vai mitä. .-D Myös ennen Wonderful Lifeä Theo jutusteli hetken aikaa yleisölle ja kertoi miten yhtye oli aikoinaan tehnyt ihan ensimmäisiä ulkomaankeikkoja Suomeen ja pienestä yleisöstä huolimatta tältä ajalta oli jäänyt hienoja konserttimuistoja. Mullekin tuli hieno olo näistä Suomen ylistyspuheista vaikken itse osallisena näihin keikkoihin ollutkaan, mut hienoa kuulla että Hurts tykkää käydä täällä keikkailemassa vaikka konserttia ei aina päästäkään pitämään massiivisilla lavoilla. Hurts on kyllä niin uskollinen Suomessa kävijä ettei keikan jälkeen tarvitse jäädä pelkäämään pääseekö yhtyettä enää tulevaisuudessa näkemään (toisin kuin Måns, murr). Wingsin kohdalla Theo uhkaili että se olisi illan viimeinen biisi, mutta mahtoikohan kukaan uskoa kun Beautiful Ones oli vielä tulematta. .-D Hurtsin palattua takaisin lavalle Theo jakelikin heti yleisölle lauluosuuksia siten että toinen puolisko toisti sanoja "We are, we are" ja meidän puolella oli laulettavana "We are the beautiful ones". Keikan lopetusbiisinä oli jälleen Stay, ja biisin aikana Theo jakeli viimeiset ruusut yleisölle.

Keikan jälkeen ei sitten tapahtunutkaan enää mitään kovin ihmeellistä. Tekstattiin isille juna jolla tultaisi takaisin jotta isi ehtisi lähteä hyvissä ajoin hakemaan meitä, sillä oli jo niin myöhä ettei meidän kotipaikkakunnan pusikkokesoon kulkenut junia ja isin täytyisi tulla hakemaan meitä vähän kauempaa. Päästiin kotiin vähän ennen yhtä, ja syödessämme selattiin postissa tullutta lelulehteä ja mä luin jonkin lukkiartikkelin jossa sanottiin ettei hämähäkkieläimiin kuuluva lukki ole hämähäkki, ja mä tähän totesin että täytyy Fikun hämähäkkikammoiselle kaverille infota että sen ei tarvitse säikkyä lukkeja koska ne ei ole hämähäkkejä. .-D Tästä keikasta mulle jäi aika tyhjä fiilis nyt jälkeenpäin, en ollut erityisen iloinen mutten myöskään kärsinyt keikkamasennuksesta.

Lopuksi vertailen vielä näitä kahta Hurtsin keikkaa joilla olen ollut. Permantokeikat voittaa aina istumapaikat, mun tosin pitäisi hankkia paremmat kengät sillä nyt jalkoja ja selkää särki pelkkä paikallaan seisominen kun odotettiin esityksen alkua. Särky jäi onneksi sivuseikaksi keikan alettua ja mä pystyin ihan vaivattaa pomppimaan pitkin keikkaa vaikka aiemmin kitisin selkäkivuistani Fikulle. .-D Jalat ei ole kyllä vieläkään täysin toipuneet saamastaan rääkistä... Tykkäsin myös paljon tämän keikan biisilistasta, melkein kaikki lempparini soitettiin joskin jäin yhä kaipaamaan Blindiä ja Wishiä joista kumpaakaan en ole päässyt livenä vielä kuulemaan, toivottavasti sitten ensi kerralla! Ekalla Hurtsin keikallani viime vuonna oli kuitenkin ihana tunnelma, tällä kertaa vallitsi jotenkin vähän negatiivinen ilmapiiri kun paikalla ollut henkilökunta (ihanaa laukkutarkastajaa lukuunottamatta) oli vähän töykeä eikä jakanut tarpeeksi selkeitä ohjeita esim. jonotukseen liittyen, ja katsomossa oli pientä etuilua. Kivaa tietenkin oli eikä keikka voi olla pettymys kun pääsee kailottamaan lempibiisejään yhdessä artistien kanssa ja riehumaan yleisön seassa. Mun äänekäs "keikkapersoona" onkin ihan vastakohta sille miten normaalisti käyttäydyn. .-D

K I I T O S   H U R T S ! !   < 3 

Kysymys lukijoille:
Hurts?

Vaihtoehto 1: ♥♥♥♥♥
Vaihtoehto 2: ♥

Veijareilla ei...

...ole helppoa, osan lukemalla teille selvinnee miksi... Lukemaan ->

Osa syntyi näiden biisien tahdissa:
Cody Simpson - Awake All Night --- We The Kings - Art Of War --- Conor Maynard - Animal --- OneRepublic - Say (All I Need) --- Can Bonomo - İyi Ki Doğdun  --- Mika - Ordinary Man --- Adam Lambert - Ghost Town --- George Michael - Faith --- Fall Out Boy - W.A.M.S. --- Nina Sublatti - Warrior --- Enrique Iglesias - Away --- Happoradio - Olette kauniita

Aiemmat osat
Osa 109: The End..?


Väinämö ei raaskinut ajaa pois ovelle saapunutta naista joka ilmoitti odottavansa Väinämön lasta, joten mies päästi Elnan sisälle ja johdatti tämän yhteen vapaana olevista makuuhuoneista. Elna oli väsynyt ja Väinämö peitteli naisen vuoteeseen.

Iltaan mennessä Elna oli jälleen jalkeilla, ja Mantakin oli saapunut töistä kotiin, joten nyt olisi hyvä selittää vaimolle tilanne.

Manta ei ottanut uutisia hyvin vastaan, ja hän tiedotti välittömästi Väinämölle haluavansa erota. Väinämö yritti vielä estellä Mantaa tekemästä mitään peruuttamatonta, mutta nainen tokaisi takaisin että Väinämö ei voinut syyttää ketään muuta kuin itseään tilanteesta. Elnalla meni kaksikon keskustelu vähän ohi hänen joutuessaan haamusäikytyksen kohteeksi.

Erosta huolimatta Manta jäi asumaan Veijareiden perijätontille, sillä hän halusi kaikesta huolimatta olla lähellä tytärtään Maria ja taata pikkuiselle kodin jossa sekä äiti että isä olivat läsnä. Päätös jäädä ei ollut naiselle helppo ja hän joutui kätkemään sisällään kytevän raivon ja surun hammasta purren.

Väinämö lateli Mantalle jatkuvasti anteeksipyyntöjään ja yritti saada heidän välinsä entiselleen, mutta Manta torjui kaikki miehen lähentely-yritykset ja painotti jääneensä ainoastaan Marin takia saman katon alle miehen kanssa. Tilanne oli Väinämölle outo, sillä hän ei ollut aiemmin jäänyt kiinni syrjähypystä ja joutunut torjutuksi.

Väinämö järjesteli ajatuksiaan mitenkäs muutenkaan kuin hurmailemalla lisää naisia. Uusia simejä tavatessa saattoi luoda aivan uuden olemuksen ja hän pääsi hetkeksi irtautumaan kodin seinien sisäpuolella vallitsevasta ikävästä ilmapiiristä.

Pikkuisesta Marista tuli jokaisen taloudessa asuvan silmäterä. Lapsi oli ainoa linkki Väinämön ja Mantan välillä, ja jopa Elna oli kiinnostunut siitä miten vauvat käyttäytyivät, sillä hänen synnytyksensä koittaisi pian ja oli hyvä tarkkailla etukäteen miten vauvat käyttäytyivät.


Vauvan syntymä tosiaan läheni, sen ymmärsi Väinämökin, ja jotta uusi tulokas saisi Veijareiden sukunimen oli Väinämön ehdotettava kihloihin menoa. Kihlajaisia seurasi myös pikainen vihkiminen joka hoidettiin niinkin epävirallisesti että Elna oli sormusten vaihdon ajan pyjamassaan.

Uhhuh, johan on suvussa monta sukupolvea edetty kun Väinämön on mahdollista suorittaa romanttisia toimintoja aiempien perijälinjojen sisaruksille... Um, vieläkö joku muistaa Miisaa?

Myös Miisan mies, Seppo kuljeskeli tontilla, tätä meni puolestaan tervehtimään juuri kylvystä tullut Elna ilman vaatetusta. Tulisi kyllä mielenkiintoista jos Miisa ja Seppo näkisivät toisensa juuri nyt, olisi varmaan vähän selittelemistä. .-D Sepon mukana kyläilemään saapui myös aiemmin Veijareilta huostaanotettu koira Brandon, joka on nyt kasvanut jo isoksi koiraksi.

Veljeskoirat näkivät toisensa nopealla vilauksella, mutta kumpikaan ei enää tunnistanut toista sillä koirat olivat olleet todella pieniä pentuja kun he ajautuivat erilleen.

Manta oli ottanut projektikseen temppujen opettamisen koirille. Varsinkin Koume-koira oli Mantan suosikki, ja hän toivoi että tästä tulisi seuraava koiraperijä.

Tosi raivostuttavaa kun salama sytyttää tulipalon ja sitten sade lakkaa eikä sammutakkaan tulipaloa. Väinämö riensi pelatamaan liekeissä olevaa teleskooppia koirien kerääntyessä seuraamaan tilannetta kauhistuneena. Tulipalo oli niin järkyttävä kokemus että osa koirista karkasi kotoa.

Sammutustoimissa ollut Väinämö ei katsonut jalkoihinsa, ja yhtäkkiä mies havahtui siihen että tuli oli tarttunut hänen märkäpukuunsa. Väinämö pudotti vaahtosammuttimen käsistään ja alkoi kauhistuneena huutaa apua, jolloin sisällä olleet naiset saapuivat paikalle auttamaan. Elna jäi haamujen säikyteltäväksi, joten Mantalle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tarttua vaahtosammuttimeen. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta Manta ei toivonut kuolemaa edes vihamiehelleen.

Tuli kuitenkin levisi nopeasti maassa olevia harrastuslehtiä pitkin, ja ennen kuin Manta tajusikaan oli hänkin joutunut liekkien saartamaksi. Haamujen käsistä pakoon päässyt Elna ymmärsi että nyt olisi aika kutsua ammattilainen paikalle, tai he palaisivat poroksi kaikki.

Manta katkoi kummissaan miten Elna suuntasi sisälle jättäen hänet ja Väinämön liekkien armoille. Väinämö ei kestänyt enää vaan tuupertui liekkien sekaan, eikä Manta voinut muuta kuin katsoa miehen kuolemaa tietäen että sama olisi hänellä itselläänkin edessä ellei apua saataisi.

Palomies saapui paikalle, mutta silloin oli jo aivan liian myöhäistä... Väinämöstä ja Mantasta oli jäljellä enää pelkät tuhkakasat, jotka siivousrobotti tuli lakaisemaan Viikatemiehen hoidellessa kuolemabisneksiään puhelimellaan.

Tilannetta sivusta seurannut Elna ei tajunnut katsoa taakseen, ja kääntyessään ympäri hän säikähti pahanpäiväisesti Sonja-haamun säikyttäessä hänet. Illan tapahtumat olivat jo muutenkin järkyttäneet naista ja tämä oli piste iin päälle: Myös Elna tuupertui maahan, ja koska paikalla ei ollut ketään anelemassa hänen henkiinjäämisestään kuoli myös Elna.

Sosiaalityöntekijä saapui jo toistamiseen hakemaan lapsia Veijareilta lyhyen ajan sisällä, ja ne eläimet jotka eivät olleet karanneet tulipaloa pelästyessään tultiin myös noutamaan tontilta pois. Kahdeksannen sukupolven perijä kuoli eikä jäljelle jäänyt yhtään hänen jälkeläistään, onko tämä kaiken loppu?

Huhhuh, eipä ole ennen käynyt tällaista simien joukkokuolemaa pelissäni. .-D

Kysymys lukijoille:
Elna?

Vaihtoehto 1: +
Vaihtoehto 2: -

KS: 3D VS 2D

Jälleen olisi aika ottaa pikakatkaus tämän kuukauden suosikkiasioihini!

📺 TV-sarjat & elokuvat

Winx Club - Oon tällä hetkellä poikkeuksellisen innoissani Winx Clubista, tämmöistä ei ole ollut sitten sarjan parin ensimmäisen kauden. .-D Juoni toimii tavallista paremmin ja kaudella hyödynnetään myös aiemmilla kausilla miniosissa näkyneitä henkilöitä kuten osaa keijujen vanhemmista. En jostain syystä edes traumatisoitunut pahasti siitä että osa viidennen kauden jaksojen kohtauksista on toteutettu 3D:nä vaikka vanha kunnon piirrosjälki onkin omaan silmääni miellyttävämpi vaihtoehto. Sirenix-transformaatiomusiikki on myös hyvä. .-D

Bratz - Olin aluksi innoissani päästessäni katsomaan ennennäkemättömiä kakkoskauden jaksoja, mutta ne ovat osoittautuneet pääosin pettymyksiksi tylsähköjen juonikuvioiden vuoksi. Animointia on hiukan paranneltu siltä osin että taustalla liikuskelee monipuolisemmin tyyppejä, joskin se on häiritsevää että esim. aiempien jaksojen pahiksia liikuskelee kaduilla lungisti muiden seassa ja välillä jopa jotkut ovat henganneet isommissa rooleissa "uuden henkilöllisyyden" saaneina vanhassa ulkonäössä, pitääkö ne katsojaa niin tyhmänä ettei se muka muistaisi kyseisten henkilöiden esiintyneen sarjassa aiemmin? Burdinenkin roolia on jotenkin pienennetty hirveästi tai hän toimii enemmän välikäsien kautta, sääli.

Greek - Ah, Greekin kakkoskauden loppupään jaksoista (chapter four) tuli kivat nostalgiafiilikset kun nää oli aikoinaan ensimmäisiä jaksoja joita sarjasta tuli katsottua. <3 Mäpä kerron tähän väliin minikertomuksen siitä miten aikoinaan päädyttiin Fikun kanssa katsomaan Greekiä: Oltiin ostettu eka Sing It -laulupelimme, ja oltiin tuttuun tapaamme kyseistä peliä alkamassa pelaamaan kun telkkariin aukesi meneillään oleva Kampus Greekin jakso. Bongasimpa sitten laulupelistä tutun Jesse McCartneyn ruudulta, ja sen jälkeen jäätiin innoissamme seuraamaan Andyn eloa Cyprus Rhodes -yliopistolla. .-D Ihan yllätyin miten hyvin mieleeni oli painunut eka katsomani Greek-jakso, muistin sen jopa paremmin kuin ne jaksot mitä on tullut katsottua DVD:ltä (chapter two) useampaan kertaan. Oon kuitenkin nyt kolmannelle kaudelle siirryttäessä tykännyt kun on saanut katsella ennennäkemättömiä jaksoja (miten saatettiinkin missata loput Greekin kaudet kun niitä ois näytetty TV:ssä??)

Poika ja peto - Fikun kaveri esitteli meille ihannoimansa anime-elokuvan joka sitten katsottiin yhdessä pari päivää sitten. Orvoksi jäänyt pikkupoika Ren joutuu eläinten maailmaan ja päätyy siellä Kumatetsu-nimisen karhun oppipojaksi, ja vuosien vieriessä kumpikin oppii paljon toisiltaan. (Miksihän mulle iskee aina elokuvista kirjoittaessani tarve laatia esittely ko. elokuvasta?) Olihan tuo ihan mielenkiintoinen leffa vaikken juurikaan ole perehtynyt animejuttuihin enkä ylipäätään katsele kovin usein elokuvia. Poseapina oli paras. .-D

🕮 Lukeminen 

W.I.T.C.H. - Oon edennyt nyt sarjakuvissa vaiheeseen jossa tytöt saavat uudet voimat ja harjoittelevat niiden hallitsemista erilaisten koettelemusten kautta. Muistan miten luin juuri näitä kyseisiä sarjakuvia siihen aikaan kun lehteä julkaistiin enkä ollut mielissäni tapahtuneista asumuutoksista, miten voikin häiritä niinkin pieni asia että henkilöt vaihtaa vaatteita. XD Toinen mieleenjäänyt asia tuolta vuosientakaiselta lukukerralta oli se kun Cornelian äiti tapasi jonkun miehen menneisyydestään, mitään muuta en sitten muistakaan, mistä lie johtuu että juuri tämä yksityiskohta on painunut mieleen. .-D Tykästyn Willin uusioperheeseen aina vaan enemmän ja musta on hienoa miten hyvin Will on suhtautunut äitinsä uuteen mieheen ja näiden yhteiseen lapseen. Lukijalle on heti saagan alusta asti ollut selvillä maan alla kahlittuna oleva Dark Mother pahis, mutta tytöt kohtaavat hänet vasta myöhemmässä vaiheessa tämän houkutellessa Willin luokseen vapautuakseen vankilastaan.

♫ Musiikki

Hurtsia on tullut kuunneltua paljon heidän uuden levyn julkaisun jälkeen. Desire ei yllä Surrenderin tasolle mutta levyltä löytyy kyllä hyviä biisejä, suosikeikseni voisin mainita: Beautiful Ones, Something I Need To Know ja Hold On To Me. Hurtsin keikkaankin on enää vähän päälle kaksi viikkoa, ääg. <3 The Rasmuksen biisiin liittyen on pakko tarkentaa etten ole nähnyt Rendel-elokuvaa mutta oon muutaman kerran kuunnellut sen tunnuskappaletta ja oon tykästynyt. Carolina Liarin bongasin puolestaan Greekistä ja oon noita paria biisiä tykännyt kuunnella.

♫ Hurts - Beautiful Ones
♫ Hurts - Boyfriend
♫ Hurts - Chaperone
♫ Hurts - Hold On To Me
♫ Carolina Liar - I'm Not Over
♫ Hurts - Magnificent
♫ Carolina Liar - Me And You
♫ Hurts - People Like Us
♫ Hurts - Ready To Go
♫ Hurts - Something I Need To Know
♫ Hurts - Spotlights
♫ Hurts - Thinking Of You
♫ Hurts - Wait Up
♫ Hurts - Walk Away
♫ Hurts - Wherever You Go
♫ The Rasmus - Wonderman

🎮 Pelit

Eldarya - Eldaryaan julkaistiin vielä ennen halloween tapahtumien käynnistämistä uusi jakso jossa oli sekä juonellisesti merkittäviä käänteitä että kahdenkeskistä aikaa suosikkikundin kanssa. <3 Mua jotenkin huvittaa kun noista päämajaan tehdyistä hyökkäyksistä tulee mieleen mun ja Fikun vauva-aikojen nukkeleikit. .-D

Laulupelit - Laulupeleihin on saanut kivaa vaihtelua kokeilemalla erilaisia pelimuotoja, joissa mm. laulujen sanat katoavat välillä ja sitten täytyy koittaa muistaa ulkoa. Näitä erilaisia modeja on vain uudemmissa laulupeleissä, mutta vanhempiinkin on myös saanut pientä vaihtelua esim. instrumentaaliversioista. IIIIIIIIIII got you babe. XD

Kysymys lukijoille:
Witch?

Vaihtoehto 1: +
Vaihtoehto 2: -