tiistai 8. marraskuuta 2011

Jopas kello...

...on paljon, mulla meni yli puolet vapaatunnista, kun koitin saada viikonlopun aikana ilmestyneet blogitekstit luettua. .-D Noh, onneksi mulla on kaksi vapaatuntia tänään. ,-> Olen ennenkin tätä kummastellut, mutta sanonpa nyt jälleen, että hassua, kun kaikki bloggaa viikonloppuna ja lomilla paitsi minä, joka tekee sitä koulupäivinä. .-D Mutta minkäs teet, kun on sitä omaa aikaa niin harvoin kotona, koulussa on enemmän. .-D Mulla on suunnitteilla aika mase + angsti postaus, mut katotaan nyt, mitä tästä tulee. .-P Aloitanpa aikajärjestyksessä, eli palataan sunnuntaihin.

Silloin siis mummon jalka meni taas tosi huonoon kuntoon, ja lopulta se oli niin kipeä, että oli sunnuntai-iltana lähdettävä terveyskeskukseen. .-( Nyt ne sitten leikkasi kolmatta kertaa sitä jalkaa, eikä kuulemma vieläkään onnistuntu. .-( Sai ne kyllä veren vähän paremmin kiertämään, mutta kuulin, kuinka isi puhelimessa puhui, että varmaan täytyy se jalka amputoida.. En sit tiiä, pääseekö mummo enää palaamaan kotiin, vai täytyykö sen jäädä sairaalaan. .-/ Siinä olis toisaalta hyvät puolet, että se sairaalan väki huolehtii siitä hoitamisesta, ja isi pystyy paremmin työskentelemään, kun sen ei tarvitse mummoa hoitaa koko aikaa. Mut kurjaa silti, ite ainakin mieluummin sairastaisin kotona kuin jossain hukassa. .-< Se mummon jalkakin lakkasi taas niin äkkiä toimimasta, vielä viime viikolla mummo pystyi ihan hyvin kävelemään. Sit se ei jaksa oikeen tulla yhtään edes syömäänkään tai mitään, vähän pelottaa, että miten se tulee taas uudesta leikkauksesta toipumaan.. Niin kamalaa kuin se onkin sanoa, näkee, ettei mummo jaksa enää kauaa. Tää on mulle jotenkin ihan uusi tilanne, kun pitää seurata läheisen heikkenemistä.

Kun mun toinen mummoni kuoli, niin sain vasta jälkeenpäin tietää hänen olleen sairaalahoidossa, kun vanhemmat ei olleet kertoneet meille "pienille" lapsille mitään, olin silloin kutosella. Mun mielestä se oli kyllä aika törkeetä, koska mua monta vuotta nuorempi serkkukin tiesi asiasta, ja se oli lähettänyt mummolle kaikkia piirrustuksia, mut mä en tehnyt mitään, koska en tiennyt mummon olevan missään sairaalassa. Sit vaan yhtenä aamuna meille soitettiin mummon kuolleen. Ukinkin kuolema tuli ihan yllättäen. Ukki oli tosi hyvässä kunnossa silloin päivällä, ja oli illalla kasvimaalla kitkemässä, ja sit sisälle tullessaan sai sydänkohtauksen ja siinä se sitten oli.. Ni kun aiemmin en ole silleen osannut varautua isovanhempien kuolemaan, ni tää on aika raastavaa seurata mummon tämän hetkistä tilaa. .-/ Kaduttaa, etten mennyt hyvästelemään ennen mummon sairaalaan lähtöä silloin sunnuntaina, kun sokeesti vaan luotin, että kaikki menee vielä hyväksi, ja näen mummon taas pian ja kaikkea,  muttei asiat välttämättä mene niin.. Noh, nyt pitää vaan odotella, ja sitten sen näkee, miten käy. Hei ihmiset, viettäkää aikaa isovanhempiennen kanssa, jos teillä on siihen vielä tilaisuus!

Nyt on kyllä pakko vaihtaa aihetta, kun nenä ja silmät vuotaa, ja joudun koko aika kuivaamaan niitä paitaan, kun ei nenäliinaa sattumoisin ole mukana... Pöh, en ehkä viittiikään enää tänään avautua siitä toisesta mieltäpainavasta jutusta, jääkööt se vaikka huomiselle, silloin se sattuu olemaan ajankohtainenkin asia... Jos yrittäisin jostain iloisemmasta puhua vaihteeksi, ei tämä jossittelu mitään muuta. Ämppä ei ainakaan auta, sieltäkin soi vaan surullista musaa, just kun tarvisin piristystä..

Ja mitähän seuraavaksi... Muuten voisin angstata tätä pieleen mennyttä kouluviikon alkua, mutta ei se nyt käy, kun mun piti piristyä. .-D Ah, nyt keksin! Tänään tulee Rantavahdiit! <3 .-D Ärn, Jimin sivut jumittaa, kun oisin sieltä varmistanu asian... Lol, se on ihan jumissa, noh, täytyy sit vaan luottaa siihen, et rantavahdit tulee, niin kuin aina tiistaisin. ,-) Ne on oikeesti päivän piriste, ja niistä tulee vanhat ajat mieleen. .-) Tai vanhat ja vanhat, viime vuoden jutut. .-DD Onhan ne jo tosi vanhoja..


Se muuten on jännää, miten jälkeenpäin osaa arvostaa kaikkia juttuja, vaikka ne olisi ärsyttäviäkin muistoja. .-D Tai mulle ainakin on jäänyt mieleen iloisena muistona, miten luin äikän kokeeseen ja katoin Rantavahteja viime vuonna, ja nyt sitä muistelen niin hyvillä mielin. .--D Ei se silloin kokeeseen lukiessa kivaa ollut, mutta siis, nyt se tuntuu jotenkin merkittävältä pykälältä historiassani *ylväs ilme*. Öö, ok? .--D

Ääh, mulla ei oikeesti ole mitään iloista kerrottavaa, jo nyt on vaikeaa. .-D Mitäs viime viikonloppuna tapahtui... Amazing race ainakin alkoi. .-> Tällä kertaa oli jotenkin tylsiä pareja, enkä kenestäkään innostunut, ni harmitti. .-/ Yleensä oon sisaruspareista pitänyt, mut nyt siellä ei tainnu olla yhtään, vai oliko?.. En mä muista. .-D En uskalla kuviakaan googlailla, etten vahingossa näe voittajaa etukäteen.. En ees muista kenenkään niiden nimiä. .-D Tai muistan Mikan, hyvät nimet jää mieleen. ,-> Hitsi, tää nyt tulee ihan puun takaa, mut oon päättänyt, että mahdollisesti joskus tulevaisuudessa annan lapseni nimeksi Mika. .-D Tykkään vaan niin siitä nimestä. x-) Pari ihastustani ovat olleet Mika-nimisiä, ja ennen kaikkea Mika laulaja on minulle tärkeä. x-3 Saa sitten nähdä, onko lapsi ylpeä, kun koulussa tulee tehtäväksi kysyä vanhemmilta oman nimen alkuperästä... .-D Mut mitä, jos mun miehen nimi on Mika... Äh, no turha mun nyt on miettiä, katotaan nyt, miten kauan mulla ja Allulla kestää.. x-D

Iso Mika. .-D Tää muuten on yksi suosikki kuvani siitä laulaja Mikasta. .---3

Jaahas, no nyt mulle tuli tuosta Allusta mieleen Fikun hieno toteamus eilen, kun me katottiin salkkareita. .---D Fiku sanoi, että se Salkkareiden Elias näyttää vähän Allulta, sit mä olin sillee, et oho, niinpä näyttääki. .-DD Allu on tietysti ihanampi, mut ei paha se Eliaskaan. ,-) Löytyisköhän googlesta kuvaa... No joo, tommonen:

Ei se tossa kuvassa näytä niin Allulta ku eilen Salkkareissa, sil on vissii hiukset eri tavalla tai jotain... .-D Salkkarti on nykyään just hyvä ohjelma (X-D), se vauva nimettiin Alexanderiksi (Allu!) ja nyt tuo Elias muistuttaa hiukan Allua (Allu!)


Allu!!! Oisinpa mä toi viulu. X--3

Mut hui kuulkaas, mun täytyy alkaa lopetella, meni niin aika tossa Allun kuvan ettimisessä. .---D Varokaa, huomiselle on tiedossa lisää vuodatusta... Kiitos, kun jaksatte lukea hömppiäni ja ikuista valitustani, sitä se elämä on. .-D

Kysymys lukijoille:
Haluisitko säkin olla tuo viulu Allun sylkyssä? .-3
vaihtoehto 1: Joo! Hali! <3
vaihtoehto 2: No en hyi. >.-P

2 kommenttia:

anna kirjoitti...

Tosi surku toi isovanhempi-juttu =( Tuli paha mieli sun puolesta =3 Tosi hyvä pointti sulla, kun usutat kaikki viettämään aikaa mummujen kanssa! Ja aijonkin, kun ajattelin ajella mummulaan sunnuntaina onnittelemaan taataa isänpäivänä =) Ja mahti toi iso Mikan kuva!

Kasa kirjoitti...

Thih, kolme minun lisäksi haluaa halia Allua. .-3

Anna: Voi ei, ei minun ollut tarkoitus muiden mieliä pahoittaa. .-P Surkuhan se on juu... Mäkin koitan pian päästä mummoa katsomaan, heti kun isi vaan vie. .-D Voihan isänpäivä, mitähän mä antaisin isille lahjaksi... Toivottavasti Fikulla on joku suunnitelma. .--D Juu, niin on mahti kuva. .--D <3