22

Yleensä IDW:n Sonic-lehdet ovat ensilukemalta pienoinen pettymys, ja uskon sen johtuvan siitä kun jatkoa tulee vain kerran kuukaudessa ei yksittäisen lehdestä ehdi innostu samalla tavalla kuin jos lukemista riittäisi useammalle päivälle. Viimeisin 22 numero oli kuitenkin ensimmäinen lehti julkaisutahdin saavuttettuani minkä lukemisesta nautin suuresti läpi lehden. Ensinnäkin piirrosjälki oli väreineen tosi upeaa katseltavaa, Priscilla Tramontanosta tuli kertaheitolla uusi lempparini Sonic-lehtien kuvittajista! Numerot 21-23 ovat kerronnaltaan "sama päivä, eri näkökulma" -tyyppisiä, ja vaikka viime lehden lopussa paljastettiinkin jo tällä kertaa tapahtuva päämajan tuhoutuminen riitti odottamattomia käänteitä siitä huolimatta. Tämä metallivirus-juoni onkin siitä näppärä, että tartuntakohtauksista saadaan sopivasti draamaa ja jatkuvasti saa jännätä kuka on seuraava uhri.

Lukemisen jälkeen oli pakko purkaa innostustani johonkin, ja sen seurauksena päädyin kirjoittamaan lehdestä juoniselosteen, enkä mitään tiivistelmää vaan spoilaan tässä surutta kaiken. .-D Hetken aikaa haaveilin tekeväni jonkin vastaavanlaisen koosteen koko metallivirus-saagasta, mutta maltan ehkä kuitenkin itseni.

Tästä lähtee:

Amy istuu toimistossaan lopen uupuneena, ja heti alkuun saadaan päivitys meneillään olevasta tilanteesta Amyn tarkkaillessa tiimiläistensä sijainteja tietokoneen ruudulta:

Pian pikku päivänsäde Cream saapuu tarjoilemaan teetä ja keksejä pelastaen Amyn lyhyellä tauolla. Amy kummastelee miten Cream jaksaa kaikesta huolimatta jatkuvasti hymyillä, ja Cream selittää tekevänsä sen yleisen ilmapiirin parantamisen vuoksi: Vaikka hän on surullinen zombotisoituneista chao-ystävistään hän pyrkii piristämään muita luodakseen positiivista ilmapiiriä, sillä pelko leviää metalliviruksen tapaan. Lisäksi hän jaksaa uskoa Amyn ja muiden sankareiden ratkaisevan vielä tilanteen ja kaiken päättyvän lopulta hyvin. Amy liikuttuu pikkupupun tunnustuksesta, ja kutsuu puolestaan Creamia sankarikseen.

Seuraavaksi luodaan nopea katsaus Lost Hexiin, missä Deatly Six punoo juonisuunnitelmiaan Starlinen aiemman käynnin jäljiltä. He aikovat kostaa sekä Eggmanille että Sonicille näiden heille aiheuttamat vääryydet.

Teehetken päätyttä Cream palaa tukikohdan aulaan, joka on tupaten täynnä eri kaupungeista evakuoitua väkeä. Tilanpuute näkyy yleisenä ärtyisyytenä ja Cream harmittelee ettei heillä ole resursseja tarjota enempää huoneita. Samassa kovaääninen kahakka herättää pupun huomion: Vector ja Espio ovat juuri palanneet aiemmin zombotisoituneen Chaotix-tiimin jäsenen Charmyn kanssa, ja Creamin suojelija-robotti Gemerl pitää tartunnan saaneen henkilön päästämistä päämajaan liian suurena uhkana. Vector kuitenkin ärähtää etteivät he aio hylätä oman tiiminsä jäsentä, ja Espio selittää heidän toimintasuunnitelmansa eristää Charmy Tailsin laboratorioon odottamaan vastalääkkeen valmistumista. Cream saapuu rauhoittelemaan tilannetta ja Gemerl heltyy lopulta, vaikka hänen onkin robottina vaikea ymmärtää toisten logiikkaa.

PETO ON IRTI! Evakuoitujen joukossa oli ollut yksi metallivirukselle altistunut henkilö, joka oli piilotellut vähitellen etenevää tartuntaansa ja muuttuu lopulta kokonaan zombotiksi, jolloin paniikki valtaa kaikki. Väkijoukon rynninnän tuokseessa Vectorin kannattelema lasipallo särkyy ja siellä säilössä pidetty Charmy pääsee vapaaksi. Taudin leviämistä on lähes mahdotonta estää porukan tuuppiessa toisiaan säntäillessään paniikissa, joten tartuntoja tulee nopeasti lisää. Amy ryhtyy välittömästi valmistelemaan päämajan evakuointia kutsumalla kaikki lentoyksiköt paikalle. Samassa Gemerl lennähtää ryminällä huoneeseen saatuaan zombotin kimppuunsa, ja Amy auttaa tätä. Kun zombotti saadaan hoideltua pyytää Amy Gemerlia noutamaan aiemmassa taistelussa vahingoittuneen Omegan rippeet mukaansa ja skannaamaan evakuoitavia henkilöitä tartuntojen varalta ennen kuin nämä astuvat alukseen. Gemerl vastustaa suunnitelmaa, sillä hänen pääprioriteettinsa on viedä Cream turvaan. Amy saa kuitenkin lopulta suostuteltua Gemerlin noudattamaan suunnitelmaa ja lupaa itse etsiä Creamin käsiinsä mahdollisimman pian. Amy katsahtaa edessään mylläävää zombot-armeijaa ennen kuin syöksyy väkijoukon keskelle etsimään Creamia. Samaan aikaan Cream liitelee kauhuissaan väkijoukon yllä yrittäessään paikantaa äitiään. Hän kuitenkin saapuu äitinsä luokse liian myöhään, sillä Vanilla on jo ehtinyt saada tartunnan. Vanilla pyytää Amya viemään Creamin turvaan, ja tämä tekee työtä käskettynä kaapaten kauhusta kiljuvan Creamin mukaansa ja kuljettaa tämän pois vaara-alueelta:

Amy ja Cream saapuvat noutopaikalle, missä kaikki selviytyneet ovat kivunneet aluksen kyytiin. Gemerl skannaa Amyn ja sinnikkäästi paluuta äitinsä luo pyytävän Creamin ja toteaa heidät terveiksi. Amy ja Espio saattavat Creamin aluksen kyytiin Vectorin ja Gemerlin päivystäessä ovella. Juuri kun he ovat sulkemassa ovea pujahtaa Charmy sisään ovenraosta. Vector nappaa Charmyn paljain käsin saaden täten itsekin tartunnan, jolloin Gemerl pyytää tätä poistumaan. Vector ymmärtää sen olevan kaikille parhaaksi ja marssii Charmy kainalossaan ulos ja lupaa pidätellä zombotteja sen aikaa että Gemerl saa suljettua oven. Tilannetta sivusta seuranneet Amy ja Espio ovat järkyttyneitä, mutta pian Gemerl järkeilee että heidän on poistuttava ennen kuin Vector zombotisoituu kokonaan ja rikkoo oven. Amy auttaa polvilleen romahtaneen Espion jaloilleen ja hetkeä myöhemmin alus käynnistetään.

Lopuksi kerronta siirtyy takaisin siihen mihin viimeksi jäätiin: Evakuointikyyditys saapuu Central Cityyn, missä Tangle ja Whisper hoputtavat väkeä siirtymään aluksen kyytiin. Tails lennähtää viimeisenä paikalle, ja Amy kertoo hänelle päämajassa sattuneesta katastrofista. Tailsillakaan ei ole hyviä uutisia, hän nimittäin menetti zombot-hyökkäyksessä kaikki tutkimustuloksensa vastalääkkeestä. Nyt he eivät voi muuta kuin toivoa Sonicin palaavan pian skannerinsa kanssa hyödyntääkseen siihen kerääntyneitä tilastoja. Ihan lopuksi Tangle saa yhteydenoton ystävältään Jeweliltä.


Sitten vielä jokunen kommenttini/pohdintani tästä lehdestä:

Amy on selvästi erittäin kovilla ja pelkään hänen saavuttavan lopullisen murtumispisteensä. Hänellä on ollut iso vastuu huolehtia yksin tehtävien organisoinnista, ja kaikki langat ovat käytännössä hänen käsissään. Stressitaso on siis luonnollisestikin korkealla, ja jatkuva työmäärä sekä yleinen huoli ja epätoivo meneillään olevasta tilanteesta on ajanut hänet lähes hajoamispisteeseen. Amy purskahtaakin itkuun useassa tilanteessa monista eri syistä: liikutuksesta, raivosta ja surusta. Hän on kuitenkin periksiantamaton, sillä hän tietää ettei luovuttaminen ole vaihtoehto ja kerää aina itsensä nopeasti suorittaakseen tehtävänsä kunnialla loppuun.

Jotenkin kaikki hyväksi tarkoitettu kääntyy lopulta huonoksi, joten kun Vector ja Espio palasivat päämajaan zombotisoitunut Charmy mukanaan oli ilmiselvää että ongelmia ilmenisi (yllätyin tosin että he ylipäätään saivat pelastettua kolmannen tiimijäsenensä ja selvisivät reissulta vahingoittumattomina). Vaikka Charmy ei ollutkaan ainoa syyllinen päämajan kaaokseen ja viruksen leviämiseen oli Vectorin tartunta kuitenkin hänen aikaansaannostaan. Huh, Vectorin uhrautuminen muiden puolesta oli urhea teko, joskin hän itse tuntui suhtautuvan tilanteeseen tosi... rauhallisesti, Vectorin kasvoilla ei näkynyt huolen häivääkään hänen marssiessa Charmy kainalossaan muiden zombotien joukkoon. Eniten tilanteessa kävi sääliksi Espiota joka kirjaimellisesti romahti polvilleen seuratessaan kahden lähimmäisensä kohtaloa. Tavallisesti Espio reagoi tilanteisiin (niin onnistumisiin kuin vastoinkäymisiinkin) varsin neutraalisti, mutta nyt hän oli aivan poissatolaltaan ja tirautti jopa kyyneleen. Tämä oli mielestäni tosi hieno kohta, tykkään jostain syystä miten lempparihenkilöni työnnetään reunalle. Lehden lukemisen jälkeen mietin päässäni tätä kohtaa uudestaan ja uudestaan varmaan ainakin kolmen tunnin ajan. XD

Odotuksia/toiveita jatkon suhteen:

Ensi kerralla on siis luvassa jälleen sama päivä eri tapahtumapaikalta. Tanglen saama yhteydenotto Jewelilta on aika selvä vihje, ja kansikuvan perusteella Sonicia nähdään jälleen, tää taisi itse asiassa olla ensimmäinen IDW:n pääsarjan osa missä Sonic ei esiintynyt ollenkaan. Toivottavasti myös Silverin ja Rougen soolo-missioista kuultaisi lisää, vaikken toisaalta toivo ihan kauhean montaa eri tapahtumaketjua sullottavan samaan lehteen, siitä tulee vaan sekava vaikutelma. Hmm, Knucklesista ei ole kuultu aikoihin mutta hänet on kuitenkin merkattu lehden alussa olevalle tapahtumakartalle, voisko terveet tyypit säilöä Angel Islandille vai mitenhän Knuckles saataisi mukaan juoneen?

Espio, menetit juuri kaksi luotettavinta liittolaistasi ja parasta ystävääsi, sinun ei tarvitse esittää vahvaa vaan saat surra. Epäilen ettei Whisper ole lohduttaja-tyyppiä, mutta hänkin on kokenut tiimiläisen menetyksen ja olisi hienoa saada Espion ja Whisperin välille pieni keskustelu aiheesta. Joo, taitaa olla turha toivo, todennäköisesti Espio kokoaa itsensä nopeasti tapahtuman jäljiltä ja jos jotakuta lohdutellaan niin se on sitten Cream. Pahoin pelkään ettei Creamilla ole enää näiden tapahtumien jälkeen voimia esittää iloista. .-(

Parannuskeinon selvittämisen sijaan nyt voisi olla järkevää laatia konsteja tartuntojen ehkäisemiseksi ja ihmettelenkin ettei asian hyväksi ole vielä tehty mitään. On kuitenkin ollut selvää ettei virus tartu epäorgaanisiin materiaaleihin, joten suojapuku tai edes jotkut hanskat auttaisivat taistelutantereella. Vai oisko se toisaalta silloin vaan tylsää jos tartuntavaaraa ei enää olisi? .-D Enpä tähän hätään muista oliko siitä mitään mainintaa että Eggmanilla olisi virukselle vastalääkettä, voisi luulla ainakin. Siispä Eggmanin lähestyminen voisi olla järkevä liike, ehkä jos joku tartuttaisi hänet voisi parannuskeinon laatiminen nousta äkkiä Eggmaninkin pääprioriteetiksi. Toisaalta virus on muuttunut sitten Eggmanin luomisprosessin, kontrolloiko hän enää pian ollenkaan itse tilannetta?

Tästä postauksesta tuli pidempi mitä odotin. Miten yhdestä lehdestä voikaan saada näin paljon sanottavaa? .--D

Kysymys lukijoille:
Seuraatko tätä sarjakuvaa?

Vaihtoehto 1: En
Vaihtoehto 2: Joo