Koulun aloittamisen lisäksi toinen suuri mullistus elämässäni oli ensimmäisen älypuhelimen hankinta. Olin siis tähän asti sinnitellyt viimeiset 15 vuotta vanhalla Nokia-puhelimella, joten oli jo aikakin nykyaikaistua. xD Modernimpi puhelin tuli ajankohtaiseksi osaksi koulujuttujen kautta kun koulun tietojärjestelmät vaativat mobiilitodennusta ja se helpottaa myös niitä aiemmin stressaamiani "hurjia" bussimatkoja koululle, kun matkan etenemistä pystyy seuraamaan kartalta ja bussiliputkin saa ostettua muutamalla kädenheilautuksella.
Noh, mutta enhän minä uutta puhelintani tietenkään käytä pelkästään koulujutuissa, löytyy sille muutakin käyttöä. ,-) Pari vuotta sitten surin menetettyjen flash-pelien perään, ja nyt on sitten ollut mahdollisuus palata näiden pariin pelien mobiiliversioiden kautta! Penguin Diner on muuten entisellään, mutta harmittaa että se hyvä taustamusiikki on otettu siitä pois. Papa-peleistä raaskin ostaa itselleni yhden halvimmista ja päädyin Freezeriaan. Oli muuten monimutkainen prosessi, koska ostossa puhelin ei tarjonnut muuta vaihtoehtoa kuin ID-sovelluksen, ja sen aktivoiminen vei useamman päivän kun piti odotella postissa saapuvaa koodipuolikasta. Noh, kaiken kukkuraksi menin hukkaamaan tekstiviestitse saapuneen koodin (=jäi vanhan puhelimen puolelle ku yhtäkkiä unohdin ilman syytä vuosia käytössä olleen pin-koodini ja sain puhelimen vanhan simkortin lukkoon) ja jouduin kyselemään pankin asiakaspalvelusta uutta koodia, ja siinäkin oli ihmeellistä säätöä kun tekstiviestit ei meinanneet saapua perille. Että oli kunnon työ yhden pelin hankinnan takana. xD Freezerian appiversio on paljon kökömpi vanhaan web-versioon verratessa, grafiikat on rakeiset ja animaatiot eivät ole kovin sulavia ja liikkuminen on rasittavaa kun "paistopisteeltä" toiselle siirtyminen on tehtävä aina samassa järjestyksessä eikä niiden välillä voi hyppiä miten huvittaa. Koristeiden lisäyksessä tulee myös tehtyä ärsyttävän paljon vahinkoklikkauksia ja sisustuselementtejä on supistettu ja on suuri vääryys etteivät asiakkaat enää reagoi tavaroihin. Sentään on kiva että peliin on lisätty uudempiakin hahmoja ja tykkään kun vatkaus/sekoitus vaiheessa pystyy painamaan useampia painikkeita samaan aikaan. Mut kivaa on ollut pelailla ja siitä on muodostunut iltainen "pottutekeminen". .-D
Ehkä paras juttu on kuitenkin DiNostalgia! Olin vauvana aktiivinen virtuaalilemmikkien kasvattaja, ja suosikkini oli Dinkie Dino aka Dinkle, virtuaalinen dinosaurus. Tälle kävi kuitenkin hieman köpelösti, kun laite sai jonkin kolhun ja sen jälkeen sen kello sekosi niin, että sekunnit kulkivat normaalia tiuhempaan tahtiin ja Dinkle eli ihan omaa vuorokausirytmiään. Tunnollisina hoitajina valvottiin sitten Fikun kanssa öitä, jotta kyettiin vahtimaan Dinkleä, se nimittäin kuoli tosi helposti jos tarpeet jäivät hoitamatta. Mahdotontahan tuollaisen kaitseminen oli eikä vanhemmatkaan katsoneet yövalvomisia kovin hyvällä, joten Dinkle jäi unholaan. Mutta nyt tuo DiNostalgia on jälleen mahdollistanut leikit Dinklen kanssa, se on tismalleen samanlainen kuin vanha Dinkleni! <3 Täytyy varmaan jossain vaiheessa ottaa projektiksi läpipeluuvideon kuvaaminen Dinklen kasvatuksesta. ,-DEhdin myös tallettaa viime vuoden Spotifyn vuosi paketissa -kollaasin, tungetaan se vaikka tähän väliin kun en keksi missä muussakaan yhteydessä sen julkaisisin:
Jos video ei näy, klikkaa tästä!
Sitten jatketaan siitä sulavasti kuukauden biisilistaan. Oispa kiva kun näihin Spotifyyn luotuihin soittolistoihinkin saisi tuommoisen "tämä lista sisältää..." -intron, jossa soisi maistiaispätkiä muutamista listan kappaleista. Kuukauden biisilista jäi tosi lyhyeksi vaikka oon mielestäni ihan semireippaasti kuunnellut. Aina ei myöskään viiti palelluttaa näppejä ja alkaa kesken kävelyn tallentaa kivoja biisejä soittolistalle, joten kai niitä oleellisia biisejä siinä sitten unohtelee.
Jos soittolista ei näy, klikkaa tästä!
Palataan vielä hetkeksi peleihin, Fiku toi joulu/uusivuosi visiitillään tuliaisena Donkey Kong Country Returns -pelin, jonka sain väliaikaisesti lainaan. Ehdittiin koluta tuota kaksistaan jokunen kenttä, mutta meidän alkeelliset pelitaidot ei vieneet kovin pitkälle ja ai kaihee miten musta on tullut kauhee mummopelaaja, joka pelkää liikaa vauhtia, unohtelee mitä mikin nappula teki ja pelaan ennemmin varovasti varman päälle ja se eteneminen on sit hidasta. xD Sit bossitappeluissa Fiku oli yleensä menestyksekkäämpi ja naureskelin että oppipoika Diddy Kong on aina pelin merkkihenkilöä DK:ta parempi. .--D Pelin omistaja kuulemma kaipailee peliä jo takaisin ni jää kyllä tällä menollaa aika pahasti kesken, just käytin varmaan 1,5h yhdellä temppelikentällä säätämiseen (kai se edes meni läpi..?) Mutta ainakin peli tarjoaa haastetta, mulle riittäisi tekemistä varmaan vuosikausiksi jos lähtisin metsästämään jokaikistä palapelin palaa viidakon kätköistä.
Vielä olisi rästissä useempiakin Selviytyjä-listoja, mut ne täytyy jättää ensi kertaan (tai sit vois vaan skipata...) nyt ei ainakaan millään ehdi. Hieman lyhyempi suosikkipostaus siis, koulun alettua ei oo oikein ehtinyt edistää mitään omia projekteja ni tääkin oli nopeasti kokoon kyhätty pikapostaus. Ja tiedän että teitä kiinnostaisi varmasti enemmän kuulla miten jutut on lähtenyt sujumaan uudessa koulussa eikä ihkutustani pikselidonosaurukseen liittyen, katotaan saisko aiheesta ensi viikoksi jotain postausta aikaiseksi. ,-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti