Biisiriitti

Aloin miettiä elämäni varrelta sellaisia kappaleita, jotka linkittyvät vahvasti johonkin tiettyyn ns. siirtymäriittiin, ja kolme biisiä tuli tuli helposti mieleen. Koulujen kevätjuhlista muistaa parhaiten omat päättärit, ja erityisesti kutosluokalta ja ylioppilasjuhlista on jäänyt musiikkiesityksiä mieleen ja näiden lisäksi meidän ripariryhmän konfirmaatiolaulu. Tarkoituksenani ei nyt ole kirjoittaa niinkään niistä kappaleista, vaan enemmänkin jakaa yleisellä tasolla niihin kouluihin liittyviä muistoja, sillä en ole koskaan kertonut täällä blogin puolella mitään vaikka riparikesästäni, joten mietin että olisi ihan mielenkiintoista palata näihin muistoihin. Mennään aikajärjestyksessä ja aloitetaan ala-asteelta! 

6. luokan päättäjäiset - Lähtevien laivojen satama

Meidän luokka esitti kyseisen kappaleen kevätjuhlassa jonkin sortin hyvästelylauluksi, ja siitä lähtien ainakin parina seuraavanakin vuonna kutoset määrättiin aina esittämään tämä sama kappale, mahtoi tuon ajan alemmilla luokilla olevia kyllästyttää kun vuodesta toiseen toistui sama juhlanumero. xD Tähän samaiseen kappaleeseen liittyy sattumoisin toinenkin muisto, sillä kolmosluokalla pitämilläni kaverisynttäreillä järjestettiin lopuksi spontaanisti lauluesitys kahvittelemassa olleille vanhemmille, ja tämä oli oli yksi esitetyistä kappaleista.

Aloitin koulutieni vuoden 1999 syksyllä pienessä kyläkoulussa, joka sijaitsi viiden kilometrin päässä kodistani. Koulumatkat kuljettiin taksikyydityksellä, ja kun joskus kysyttiin mikä on mielestäni parasta koulussa vastasin taksimatkat. .-D Taksissa tietenkin juteltiin kavereiden kanssa ja meillä oli Sepon kanssa vuodesta toiseen sama vakiopaikka: toinen kaksinistuttava + iso takapenkki oli myös kiva silloin kun vanhemmat oppilaat eivät olleet valloittaneet sitä. Luokallani oli noin kaksikymmentä oppilasta, ja parina vuonna meidän ja vuotta vanhempien ryhmät oli yhdistetty yhdeksi luokaksi. En ollut kovin läheinen luokkalaisteni kanssa vaan leikin välituntisin ennemmin alemmilla luokilla olevien kavereideni kanssa. 

Luokkaani opetti kolmen vuoden ajan koulun rehtori ja olen vähän sellaisessa käsityksessä ettei hän ollut kovin pidetty opettaja, mut ite jostain syystä viihdyin hänen tunneillaan (englantia lukuun ottamatta). Ehdottomasti paras opettaja oli kuitenkin kutosluokalla puoli vuotta ollut sijainen, ja hänen aikanaan innostuin lukemaan kokeisiin ja monet numeroni nousivat. Suunnilleen puolivälissä ala-astetta koulua remontoitiin ja sinne tehtiin lisärakennus ja välituntialuekin laajeni samalla. Remontin takia meidän luokka opiskeli oli muutaman kuukauden ajan liikuntasalissa ennen kuin päästiin siirtymään uudistettuihin luokkahuoneisiin.

Olin tunnollinen ja hyväkäytöksinen lapsi ja sainkin kiitosta pulpetin siisteydestä ja hyvästä käsialasta. Tein aina huolella läksyt ja unohtelin vain harvoin asioita enkä edes niillä harvoilla kerroilla jäänyt usein kiinni, miksi ottaa merkintä ja mennä kertomaan unohtaneensa maantiedon vihkon kotiin kun muistiinpanot voi tehdä uskonnonvihkoon. ,-)

Tykkäsin äidinkielen kaunokirjoituksesta ja sain positiivista palautetta tarinankirjoitustaidoistani jo ala-asteelta lähtien. Lukuaineista lempparini oli biologia ja koristelin bilsan vihkon sivuja aiheisiin liittyvillä piirustuksilla. Olin myös hyvä liikunnassa ja edustin kouluani joka vuonna maastojuoksukilpailuissa ja pari kertaa yleisurheilukilpailuissa. En yleensä loistanut kokeissa, mutta eka kymppini oli musiikin koe vitosluokalla, pärjäämiseen riitti kun opetteli vähät vihkomuistiinpanot ulkoa. ,-) Inhosin puutöitä, eivätkä matikka ja englantikaan oikein olleet vahvuuteni, mutta toistuvasti pidetyt kertotaulukokeet olivat helppoja sen jälkeen kun tajusin, että niissä kysyttiin melkein joka kerran ne samat kymmenen laskua. .--D 

✨Ala-asteen hittijutut:

• Geelikynät
• Tarrat
• Twist-naru
• Power Palz -virtuaalilemmikit
• Bratz-nuket
• Karvapenaalit ja -avaimenperät
• Pokémon
• T-hippa
• Tiimarishoppailu

Värikkäät ja glitteriset geelikynät oli niiin kova juttu, mulla oli niitä jossain vaiheessa niin iso kokoelma että niitä varten piti olla erillinen penaali. Twist-naru oli paljon käytössä 1-2 luokilla, ja sillä leikittiin mm. sik-sak-sokkeloa ja hiirenhäntää. Lapsena oli kätevää kun näki välitunnilla jonkun kivan ryhmäleikin siihen saattoi vaan mennä mukaan, varsinkin naruhyppelyssä ja hipoissa riitti kun meni vaan seisoskelemaan jonoon ni pääsi automaattisesti osallistumaan. Erilaiset virtuaalilemmikit oli yksi parhaita juttuja lapsuudessani, ja ala-asteen aikoihin aloitettiin Fikun kanssa Power Palz -villitys kun meidän innoittaman myös meidän kaverit hankki saman sarjan virtuaalielukoita, jotka sit pääsi lisääntymään keskenään. Bratz-innostus tarttui puolestaan Fikun kaverin kautta. Repun vetskareita piti tietenkin päästä koristelemaan avaimenperillä, olisin halunnut sellaisen karvaisen ketunhännän mutten koskaan saanut. Kissa-aiheisen karvapenaalin kumminkin sain ja olin siitä ylpeä! Vanha kunnon Tiimari oli vielä tuolloin pystyssä, ja kesän lopussa muodostui perinteeksi käydä ostamassa sieltä uusia koulutarvikkeita. Tarrakirjani ylpeydenaihe oli glitteriset kissatarrat! Tarrojen vaihtelu on kamalan kieroa, siinä parhaimmat suostuttelutaidot omaava saa ylipuhuttua toisen epäreiluihin kauppoihin. Kaivoin pitkästä aikaa esille vanhat tarrakirjani ja niitä selaillessa mieleen tuli kaikki se katkeruus mitä koitui kivojen tarrojen menettämisestä. x( Ysärilapset muistaa tietenkin Pokémonin, meidän koulussa kaikki siihen liittyvä kuitenkin kiellettiin eikä kouluun saanut tuoda pokekortteja tai edes pukea vaatteita joissa oli pokemonien kuvia.

Olin pienenä tosi hiljainen ja lähimpien kavereisen seuraa lukuun ottamatta en juuri uskaltautunut puhumaan, saatoin olla tunnillakin vain hiljaa vaikka opettaja olisi kysynyt jotain. Ihan vasta nyt äskettäin törmäsin termiin "valikoiva puhumattomuus" ja melkeinpä ihan suoralta kädeltä diagnosoisin sen itselleni, hassua kun vuosikausia niin itselle kuin muille hämmennystä aiheuttanut käytökseni käykin nyt yhtäkkiä järkeen. Hiljaisuuteni ihmetytti varsinkin luokallani olevia poikia ja he sit vähän pilkkasivat kun tiesivät etten uskaltaisi sanoa mitään takaisin. En lapsena edes tiedostanut että tuo oli kiusaamista, mikä oli ehkä ihan hyvä, parempi että koin olevani "normaali" enkä kiusattu (jos tosta nyt ymmärtää mitä haen takaa. xp)

Konfirmaatiomessu - Tuuli kulkee

Meidän ripariryhmän konfirmaatiolauluna oli "Tuuli kulkee". Tykkäsin kappaleesta ja olinkin aika ylpeä kun saatiin esittää se, sillä papit markkinoi sitä vaikeaksi lauluksi, mut meidän ripariryhmä oli melko aktiivinen lauluporukka ja meille ilmeisesti uskallettiin myöntää haastavampi biisi. Kappale alkaa sanalla "elämää", ja vielä viimeisissä harjoituksissa pappi painotti, miten tärkeää olisi aloittaa reippaasti laulu yhtäaikaa heti ensimmäisestä tavusta, ettei me kuulostettaisi joltain lammaskuorolta joka sanoo vaan "elämää". .-D

Oma riparikesäni osui vuodelle 2008. Olin aika vastahakoinen riparille menoa kohtaan - en niinkään jeesustelun vuoksi vaan harmitti olla viikko poissa kotoa enkä ole mieleltäni mitenkään ryhmähenkinen. Olisinkin muuten käynyt päivärippikoulun, mutta muistelen että tuolloin siihen tarjottiin mahdollisuutta vain hiihtolomaviikon aikana, enkä halunnut käyttää koko loma-aikaa moiseen. Valitsin sitten kesän alkuun sijoittuneen rippileirin, jotta saisin sen hoidettua heti pois alta ja loppukesän saisi käyttää lomailuun. Inhosin kaikkea ripariin liittyvää heti alusta alkaen tutustumistapaamisista jumalanpalveluskäynteihin ja ulkoläksyissäkin riitti päänvaivaa. 

Leirillä ensimmäisinä tulivat tutuiksi huonetoverit, samassa ruokapöydässä istuvat sekä oman pienryhmän jäsenet, johon kuului lisäkseni kaksi muuta leiriläistä ja isonen. Näissä pienryhmissä tehtiin paljon riparitehtäviä, kisailtiin joukkueena ja sit joka päivälle oli jokin vaihtuva askare, esim. imurointi, roudaus, lipun nosto/lasku, jumalanpalveluksen järjestäminen... Meidän ryhmä oli ensimmäisenä päivänä roudaajina, ja siitä tuli lopulta meille nimeksi "Roudarit". Tälle rippileirille ei päätynyt ketään tyyppejä silloiselta luokaltani (mikä oli oikeastaan vaan hyvä lol), pari tuttua naamaa oli ala-asteelta ja toki tunnistin muutamia koulun käytäviltä, mutta olin käytännössä mukana ihan uudessa porukassa. Oma isosryhmä ja tuli toki nopeasti tutuksi ja sit yksi leiriläinen pyysi minuu aina välillä mukaan juttuihin ja auttoi tarvittaessa, arvostin tätä ja hänestä onkin jäänyt lämpimät muistot. .-) Suurimman osan ajasta olin kuitenkin itsekseni ja ryhmää vetävät papit tulivat useampaankin kertaan puheilleni ja tiedustelivat johtuiko eristäytymiseni kiusaamisesta vaikkei mitään tällaista ollutkaan taustalla, kunhan viihdyin yksikseni. Kummasti porukka kuitenkin hitsautui yhteen, vain yhden yhdessä vietetyn viikon aikana koin suurempaa yhteenkuuluvuutta ja ryhmähenkeä kuin millään koululuokalla, jossa yhdessä ollaan kuitenkin useampi vuosi.

Tuolloin varmaan traagisinta oli kun leirillä kiellettiin musiikin kuuntelu ja olin tästä hyvin järkyttynyt, sillä tarvitsin tietenkin päivittäisen Mikan kuunteluhetkeni! Salakuljetin kuitenkin ämpän leirille ja kuuntelin iltaisin pari kappaletta, jotta akku riitti koko viikoksi. Nyt kun tuli Mika puheeksi mainittakoon että mukaan oli tietenkin pitänyt pakata myös kuvia Mikasta, ja sujautin sit yhden kuvan Raamattuni kansilehden muovitaskuun. En kuitenkaan kehdannut esitellä fanitustani julkisesti, joten pidin Raamattua aina nurinpäin oppituntien aikana. Kerran pappi sitten tarvitsi Raamattua lainaksi ja riuhtaisi täysin varoittamatta kirjan kädestäni, ja olin sitten häpeissäni kun Mikan kuva näkyi kaikille. XD 

Päivät etenivät aika samalla kaavalla: Aamulla ensimmäinen ohjelmanumero oli lipun nostaminen salkoon, ai kamala kun oli oma vuoro tehdä se, ihan summamutikassa vetelin niitä naruja ja jollain ihmeellä se onnistui vaikken tiennyt yhtään mitä tein. xD Sit meillä oli oppitunteja ja jumalanpalveluksia, joissa isoset/leiriläiset esitti pappia ja nää oli ihan hauskoja siihen nähden etten yleensä viihdy messuissa. Ainut vaan että laulettavat virret oli kirjattu niin pienellä tekstillä etten nähnyt niitä ilman silmälaseja, ja sit stalkkasin aina millaisen aukeaman vierustoveri avasi ja pyrin etsimään jotain samankaltaista sivuasettelua jotta näyttäisi että olen mukana. xD Luettiin myös Raamattua ja välillä oli muita keskustelutehtäviä tai laulamista, meillä oli joku laulukoekin. Iltapäivällä piti sitten kirjata päivän aiheita käsitelleisiin kysymyksiin vastauksia, joissa testattiin miten hyvin oltiin sisäistetty päivän teoria ja tää ei oikein ollut vahvuuteni lol, sain paljon surunaama-tarroja vihkooni. .---D 

Päiviin sisältyi myös isosten/ohjaajien laatimia leikkejä, joista elävimmin jäi mieleen heti ekana iltana pidetty numerojahti, jossa ympäri pihaa oli piilotettu numerolappuja 1-100, ja aluksi heitettiin noppaa, jonka mukainen numero piti etsiä pihalta, ja kun se oli löydetty heitettiin jälleen noppaa, luvut plussattiin yhteen ja tätä jatkettiin sataan asti. Vähän samalla kaavalla oli toteutettu myös lautapelinä tuttu Afrikan tähti, jossa meidän ryhmä onnistui löytämään Afrikantähti-kiekon, mut ei silti voitettu, koska hevosenkengällä suoritettava lopputehtävä oli helpompi. >.-p Yks paras juttu oli viimeisenä iltana koottu positiivisuuspaperi, missä ringissä kiersi jokaisen nimellä varustettu paperi ja kyseisestä henkilöstä piti kirjoittaa jotain kivaa. Usempien kohdalla menin aika tylsän neutraalilla "olet mukava" koska en edes kunnolla tuntenut kaikkia lol, mut yhdelle ponnaripäiselle pojalle kirjoitin "ihana tukka<3" ja nyt jälkeenpäin mietin miten kehtasin, toivottavasti se ei tunnistanut käsialaani. xDx Harmi että olen hukannut oman paperini koska siihen kertyi tosi mukavia kommetteja, ainakin sukistani mainittiin, käytin tuohon aikaan nimittäin paljon polvisukkia.

Lukion ylioppilasjuhlat - Hall Of Fame

Tähän biisiin nyt ei liity kovin erikoista tarinaa, kunhan yhtenä ylioppilasjuhlan ohjelmanumerona oli tämän kappaleen esittäminen ja istuin katsomassa. .-D Biisi oli tuolloin tuttu entuudestaan mutten oikeastaan pitänyt siitä, mut ylioppilasjuhlien jälkeen mielipiteeni kappaleesta muuttui positiivisempaan suuntaan! 

En hirveän yksityiskohtaisesti ajatellut lukio-asioista höpistä kun niihin liittyviä postauksia löytyy tuolta blogin uumenista vaikka kuinka, mutta vedetään tiivis paketti aiheesta: Peruskoulun jälkeen lukio oli kohdallani aika automaattinen valinta, koska en vielä tiennyt minkälaisessa ammatissa haluaisin työskennellä ja muutama lisävuosi miettimisaikaa ei olisi pahitteeksi. Lukion alussa uudessa koulussa oli vähän orpo olo, kun ysin jälkeen ainoa luokallani ollut kaveri meni eri kouluun ja luokaton lukio teki muihin tutustumisen vaikeaksi, kun joka tunnilla oli vastassa eri naamat. Pari ensimmäistä vuotta oleilinkin itekseni enkä kehdannut edes mennä ruokalaan syömään kun ajattelin sen olevan noloa yksin. Onneks Fikun aloitettua samassa lukiossa hengailtiin välitunneilla keskenämme ja saatiin taktikoitua kurssitarjottimelta jokunen kurssi yhtä aikaa käytäväksi.

Lukion eka vuosi oli ihan hirveä, sillä täyteen ahdettu lukujärjestys ja koeviikon tiuhat kokeet olivat tasolleni ihan liikaa enkä oikein jaksanut panostaa mihinkään aineeseen ja enkusta ja matikasta tuli suurimmaksi osaksi nelosia. Onneksi opo ehdotti opintojen jakamista neljälle vuodelle, jolloin lukkari oli väljempi ja sain kursseja uusimalla korotettua neloset edes viitosiksi. Vapaatunnit olivat ihan parhaita, kun meillä ei ollut tuolloin vielä nopeaa nettiä ja hyödynsinkin ahkerasti koulun tietokoneita. ,-D Tästä eteenpäin seuraavat kaksi vuotta olivat mukavaa aikaa, vikana vuonna YO-kokeet sitten taas hieman latistivat fiilistä, mutta samalla ne tarjosivat mahdollisuuden itsensä ylittämiseen ja olen yhä sitä mieltä, että parhain saavutukseni on kirjoituksista suoriutuminen ja valkolakin saaminen.

Olin jostain syystä sellaisessa uskossa, että pitkäksi kirjoitettavaksi aineeksi pitää valita joko englanti tai matematiikka, ja koska mahdollisuuteni englannissa olisivat olleet olemattomat oli valinta automaattisesti matikka, vaikkei sekään mikään vahvuuteni ollut. Tyyliin vasta kolmantena vuonna kuulin että olisin voinut välttää sekä enkun että matikan jos olisin kirjoittanut ruotsin pitkänä, mutta siinä vaiheessa oli vähän myöhäistä muuttaa kirjoitussuunnitelmia. Ja ihan hyvä etten muuttanut, siinä riitti keskipitkänäkin haastetta, koska menetin mystisesti ruotsin taitoni kirjoituksia edeltävänä kesänä, yhä ihmettelen mitä oikein tapahtui kun yhtäkkiä en enää osannut koko kieltä vaikka aiemmin olin pärjännyt ihan semihyvin. Matikan ja ruotsin lisäksi kirjoitin tietenkin äidinkielen ja reaaliaineista biologian ja terveystiedon. Oon vähän vanhan kansakunnan ihminen ja siksi tuntuu jotenkin tärkeältä painottaa, miten omana lukioaikana ylioppilaskirjoituksia ei vielä ollut digitalisoitu ja suoritin ne perinteisellä kynä + paperi meiningillä. Menestykseni YO-kirjoituksissa oli vaihtelevaa ja sain L:ää ja I:tä lukuun ottamatta yhden jokaista arvosanaa. .-D 

✨Lukioaikaiset hittijutut:

• Papa-pelit
• Simstarinat
• Tintti
• Wii
• Musiikki
• Lehdet
• Mouruposki
• Rantavahdit

Musiikki sai uudenlaisen merkityksen kun kivoja biisejä oppi lataamaan netistä, ja yhdessä vaiheessa oli viikoittain tapana ladata uusia biisejä ämpälle piristämään tulevaa kouluviikkoa. Tuntuu vähän hurjalta kun nykyään ei juuri tule latailtua mitään ellei videoita varten tarvitse tiettyjä kappaleita. Wii-konsoli tarjosi oivallisen paon koulutehtävistä, pelattiin Fikun kanssa varsinkin Mariokarttia ja sit MP9:n "tetristä", ja Disney-laulupelit oli erittäin kova juttu uusina. Yläasteella välttelin lastenohjelmien katselua koska nolooo, mutta lukiossa tuli kaivettua vanhoja VHS-kasetteja esiin nostalgisoinnin merkeissä ja mieleen on jäänyt varsinkin Alfred J. Kwak ja Tintti-innostuskin oli lukiossa huipussaan kun silloin julkaistiin 3D-Tinttileffa ja tuli hankittua siihen perustuva wiipelikin. Papa's-pelit oli HITTI, ja pelattiin joskus Fikun kanssa Bubble Troublea kaksinpelinä koulun koneella. .-D Aloitettiin Fikun kanssa ekat simstarinat nettiin samana syksynä kun lukiokin alkoi, ja muistan miten käytin varsinkin matikantunteja siihen kun suunnittelin Iloliemiin liittyviä käänteitä sen sijaan että kuuntelin opetusta (voipi olla syy sille etten kyseisessä aineessa pärjännyt). .-D

Vievätkö jotkin kappaleet teidät automaattisesti aikamatkalle menneisyyteen tai muistatteko koulujen päättäreissä soineita biisejä? Saa kertoa kommenteissa!