Aamulla seitsemältä...

...astuin lumiselle pihalle. Ämpältä soi Joe Jonasin Take It And Run -kappale. Kävelin melko hiljakseen, sillä olin varannut matkaa varten aikaa tunnin. Tuleva päivä uudessa paikassa ei juurikaan jännittänyt tai ahdistanut, mitä ihmettelen. Enemmän jännitin aina bussilla kulkiessa stop-nappulan painamista, mutta tämä ei tuntunut missään. .-D Mielenkiintoista huomata, etten nykyään juurikaan jännitä asioita yhtä paljon kuin ennen, mut sehän on tietenkin vaan hyvä! Aluksi matka taittui sujuvasti  tuttua reittiä, mutta sitten oli aika kaivaa kartta esiin. Kaupungissa on onneksi helpompi suunnistaa kuin koulun liikuntatunneilla pusikossa, mutta olen kyllä silti sitä mieltä, että katujen nimiä pitäisi lukea useammassa paikassa... Tästä eteenpäin aion kyllä ottaa tarkan osoitteen ylös uuteen paikkaan mennessäni, sillä taas kävi niin, että kartan osoittamassa paikassa oli useampia rakennuksia.. Onneksi mainostoimiston nimi luki yhdessä rakennuksessa.

Kello ei ollut vielä kahdeksan, joten jäin hetkeksi seisoskelemaan pihalle, koska olin vähän etuajassa. Lopulta sitten astuin ovesta sisään, ja jäin autioon käytävään odottamaan. Samassa rakennuksessa on muitakin toimitiloja, ja törmäsin ensiksi pariin "väärään" henkilöön ennen kuin työssäoppimispaikkani ensimmäinen työntekija saapui paikalle. Esittäytymisten jälkeen ei juurikaan keskustelua muiden kanssa syntynyt, mutta yksi työntekijä kertoi vähän, missä mikäkin huone on ym. Paikan pomo, johon minäkin olin työssäoppimispaikkaa hakiessa ollut yhteydessä, ei vielä ollut paikalla, joten sain ensimmäiseksi tehtäväkseni surffailla netissä sillä aikaa, että saisin jotain lisähommaa. .-D 

Työssäoppimispaikkanani toimii pieni toimistotila, jonka keskiössä on tietokonepöytä. Yksityisyyden suojana toimivat pienet väliseinät, ja tarvittaessa suuren näytön taakse mahtuu piiloon vastapäätä istuvaa. Samassa tilassa työskentelee minun lisäkseni kaksi paikan työntekijää ja toinen harjoittelija. Pomolla on sitten vieressä oma huone. 

Kun pomo sitten lopulta saapui, ei hän tervehdysten lisäksi minuun huomiota kiinnittänyt, vaan paineli omaan toimistoonsa. Hetken päästä hän tuli jutustelemaan toisten työntekijän kanssa, mutta minulle ei vieläkään tullut lisäohjeita. Ohi kulkiessaan pomo kysyi, tiedänkö keittö- ja vessatilat, ja vastattuani myöntävästi tämä vaan häipyi paikalta. .-o Olen hiukan hämmentynyt. Toisten kanssa sentään tavatessa sanottiin käsipäivää, mutta... hmm. Sellaista. Huomasi kyllä jo sähköpostiviestittelyn välityksellä, ettei pomo ole kaikista hienovaraisin, ja alkoi tuntua hölmöltä, kun minä kirjoitin kirjakielellä viestejä ja sain vastauksia kaikenlaisella slangilla. .-D Noh, helpottavaa että puhuessa ei varmaankaan odoteta myöskään hienovaraista teitittelyä, mitä en ole koskaan harjoittanut itse.

Jotenkin ahdistavaa kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Noudatin yli tunnin "surffaile netissä" -komentoa, eikä uusia tehtäviä kuulunut.. En paljoa uskaltanut käydä perinteisillä sivuillanikaan, sillä käytössäni on yleinen kone ja sen jälkeen salaiset blogini olisivat kaikkien tiedossa. .-P Vuodatukseen tosin kirjauduin, joten nyt kaikki tietävät, että simssiliini was here. .---D  Pomo puuhasteli viereisellä koneella toisen työntekijän kanssa, enkä oikein näiden väliin viitsinyt mennä.. Päätin vaan odottaa.

10:25, pomo tulee vihdoin kyselemään mun papereista! Noh, se nappasi yhden paprun mukaansa ja häippäsi taas täyttämään sitä omiin oloihinsa.. Noh, sentään vähän edistystä! Kun noi paperiasiat oli saatu selviksi, niin se työnantaja rupesi kyselemään, mitä mä haluaisin tehdä. Siis, eikö sen pitäisi
mennä niin päin, että työnantaja antaa mulle tehtävää? .-D

Ruokailemaan lähdin koululle, vaikka sinne suunnilleen puolen tunnin mittainen kävelymatka olikin. Täällä työpaikalla ei järjestetä mitään ruokailua, vaan kaikki tuo omat eväät, enkä saisi ruokarahaakaan, koska olen niin "lähellä" koulua. .-P Mut ilmainen ruoka mieluummin, jos se on mahdollista! Tosin isi tähän kommentoisi, ettei kouluruokakaan ole ilmainen, koska kengät kuluu kävelyssä, ja ne on pitänyt joskus ostaa. .-D Ruuan jälkeen alkoi jo vähän tuntua kävelyn rasitus, ja tajusin, että päivittäin kaikkiin matkoihin sisältyy yhteensä kolme tuntia kävelyä! .-o Huhhuh, no kai siihen vähitellen tottuu... Hyötyliikuntaa!

Palattuani työnantaja (oon kutsumassa sitä koko ajan opeksi .-DD) laittoi mut kattomaan jotain Photoshop-tutoriaaleja. Niitä katsoessa alkoi jotenkin kamalasti nukuttaa, ja keskittyminen oli muutenkin huono, sillä kuulokkeet oli tosi surkeat, ja vaikka äänet oli täysillä, kuulin radion äänet kovempaa.. Kaiken lisäksi tajusin jokun tunnin katseltuani, että olin kattonut vääriä videoita. .-DDD Ihmettelin, kun niissä oli photaria niin vähän, ja enemmän kaikkea muuta. .-D Jäi vielä paljon kattomatta, menee varmaan koko huominen päivä niiden kanssa... Onneksi se työnantaja ite sanoi, että hyvä jos 5% muistan näkemästäni, niin villiä informaatiota aloittelijalle, ettei tosta tarvii paineita ottaa. .-D Katselut tosin tyssäsi siihen, että se sivu josta niitä kattelin kirjautti mut ulos, enkä viittiny mennä pyytämään ketään kirjauttamaan mua takas, koska työaikaa oli enää aika vähän jäljellä.. 

Puuh, vähän kyllä uuvuttaa näin pitkät päivät, aamulla on noustava 6.30 ja takaisin asunnolla olen vasta jostus viiden aikaan, että menee päivittäin 9,5 tuntia tohon työssäoppimiseen. Vaatii pitemmät päivät totuttelua noiden vapautusten takia vajaiden koulupäivien jälkeen.. Unirytmiäkin täytyisi yrittää parantaa ja varsinkin koittaa pitää säännöllisenä noiden aikaisten aamujen takia. Noh, tää päivä ainakin oli sen verran uuvuttava, et oonki illalla varmaan tavallista aikasemmin valmis unille..

Mutta mitä yleisesti olen mieltä työssäoppimisesta tän ekan päivän perusteella? Eihän tää niin kamalaa ole kuin aattelin, vähän tylsää tosin. Muut työntekijät on ihan mukavanoloisia, vaikkei paljoa juteltua tullutkaan heidän kanssa. Eka päivä ainakin oli tosi rento eikä joutunut mitään kamalan vaativaa tekemään onneksi! Pahin on kuitenkin vielä varmaan edessä.. Sit pitkät päivät ja matkat vähän uuvuttaa, mut niihin kai tottuu.. Mieluummin kyllä olisin koulussa. Ärsyttää myös vapaa-ajan vähyys illalla. Asunnolle päästessä vapaa-aikaa on ehkä joku kuusi tuntia, jos aion mennä aikaisin nukkumaan. Suurin osa päivästä siis menee töissä. .-/ Vähän jostain syystä hirvittää huominen. Tai ei varsinaisesti hirvitä, kunhan vaan on vähän tylsä olo sen takia kun tietää mitä on edessä.. Kumpa rutinoituisin jo tähän työssäoppimisarkeen.

Tällaista sanottavaa ekan päivän perusteella, katellaan miten toi lähtee tästä etenemään. .-) Kun postaus kerran aloitettiin päivän ensimmäisellä biisillä, laitan tähän loppuun kappaleen joka soi viimeisenä asunnolle tullessa. .-D

Kysymys lukijoille:
Mahtuuko päivääsi hyötyliikuntaa?
Vaihtoehto 1: Joo
Vaihtoehto 2:  Ei