Ajattelin käynnistää täällä blogin puolella lemppari bändien/artistien esittelyjä levybattle-formaatin muodossa. Olen tehnyt samoista yhtyeistä levybattleja aiemminkin (en tosin julkaissut niitä täällä blogin puolella), mutta monilta on tullut viimeisen vuoden sisällä uusi levy, joten pieni battlen päivitys ei olisi pahitteeksi. Näin saan samalla esitellä mielikappaleitani sekä hyvän syyn ladata puuttuvia biisejä koneelle siksi aikaa kun vitkastelen levyjen ostossa, hehe...
Levybattle toimii niin, että artistin/bändin kaikki levyt käydään läpi kappale kerrallaan siten, että samaan aikaan otetaan joka levyltä järjestyksessä vertailuun yhtä aikaa yksi kappale, joista sitten valitsen kolme omasta mielestäni parasta biisiä. Top 3 -kappaleet saavat pisteitä seuraavan kaavan mukaisesti:
1. sija = 3p
2. sija = 2p
3. sija = 1p
Lopuksi nähdään, mikä levy saa parhaat pisteet! En kyllä tiedä miten kiinnostavaa katsottavaa nämä battlet ovat jos et tunne kyseisestä bändia/artistia, mutta kenties joku biiseistä herättää kiinnostuksen muutaman sekunnin näytteen perusteella ja päädyt perehtymään muusikon tuotantoon paremminkin. ,-)
Otetaan ensimmäisenä vertailuun We The Kingsin kuusi albumia: We The Kings, Smile Kid, Sunshine State Of Mind, Somewhere Somehow, Strange Love ja Six. Bändiltä tuli muutama viikko sitten uusi biisi julki mikä voinee enteillä taas uutta levyä jossain vaiheessa, joten siinä mielessä battle tuli ehkä tehtyä liian aikaisin, nohh, voin sit tehdä taas uuden seuraavan levyn julkaisun myötä. xD Toivottavasti tuosta värisekamelskasta saa jotain selkoa...
Jos video ei näy, klikkaa tästä.
Tässä on linkki myös aiempaan WTK-Battleen jos joku on kiinnostunut vertailemaan mielipidemuutoksiani (ihankuolis).
We The Kingsistä tuli oikeastaan yhdessä yössä yksi lempibändeistäni. Katsoin Lakon pelivideota, jossa jotakin epäonnistumista oli ylidramatisoitu surullisella musiikilla, ja tämä kahden sekunnin mittainen näyte sai minut kiinnostumaan sen verran että piti saman tien tehdä biisinmetsästystä, ja ihastuin heti ensikuulemalta Sad Song -kappaleeseen. Kuuntelin sitten Somewhere Somehow -albumin kokonaisuudessaan läpi ja tykästyin koko levyyn hirmupaljon! We The Kingsin pirteät kitarapoppi-kappaleet saavat hyvälle tuulelle, ja bändi on onnistunut säilyttämään hyvän soundin ensimmäiseltä levyltä aina viimeisimpiin julkaisuihin asti, joskin tykkään ehkä hieman enemmän heidän uudemmasta tuotannostaan. We The Kings on parhaimmillaan reippaissa kappaleissa, toki heiltä löytyy myös puhuttelevia/kannustavia sanoituksia, mutta tällaisissa biiseissä on usein omaan korvaani huonompi soundi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti