Mun itsesuojeluvaisto...

...ei taida toimia oikein, kun mä uskalsin tulla kouluun sellaisena päivänä kun meidän piti esitellä tekemäämme peliä muulle luokalle. Ekana koulupäivänä häivyin ahdistuneena luokasta vastaavanlaisen tilanteen kohdalla, mut nyt mua ei juurikaan jännittänyt koko esityshetkellä. Kun ope muutama viikko sitten tiedotti tuosta esityspäivästä oli mun ensireaktio "lintsaan!", mutta aloin sit miettiä et pakeneminen ei auta ja joutuisin todennäköisesti esittämään työn myöhemmin, joten parempi vaan hoitaa homma pois alta. Mulla ei juurikaan ollut mitään esiteltävää joten en siinä luokan edessä joutunut kauaa kökkimään, enkä ees pahasti säätänyt puhuessani. Open kysymyksiin en projektiani koskien juurikaan osannut sanoa muuta kuin että "se kehittyy vielä..." kun pelistä ei löytynyt kaikkea open kaipaamaa sisältöä, mut ihan sama. Jäi kyllä hyvä fiilis kun selviydyin esityksestä. .-) Kuvasin muuten pientä videota tuosta tekemästäni scenestä, jos joku on kiinnostunut katsomaan:

Silloin kun simsprojektien parissa työskenneltiin oli meillä aina yksi päivä viikossa pyhitetty "kuvauspäiväksi", ja tavallaan sama perinne jatkuu yhä mutta eri muodossa: Olin taas lauantaina kuvailemassa Fikun ja sen kavereiden kanssa niiden elokuvaprojektia, ja sen jälkeen jäätiin sitten löhöilemään sohvalle ja pidettiin kuuden tunnin mittainen telkkarin katselumaraton. Fikun kaverilla oli 101 Dalmatialaista -elokuva, ja koska meillä on vaan se kakkonen oli kiva nähdä tuo "ykkönenkin". Olihan toikin kiva, mutta mä tykkään enemmän siitä kakkososasta. Tai sitten tarvitsen Disney-leffoista pitääkseni nostalgiapohjan. .-D Aiotaan ilmeisesti joku toinen kerta kattoa yhdessä myös se kakkonen. Sit sen elokuvan jälkeen jäätiin jostain syystä kattomaan Liviltä tulevaa Risteyksessä-sarjan jaksoa ja lähinnä tuli haukuttua kaikkea siinä olevaa. .--D Sen päätyttyä poimittiin katsottavaksi Myytinmurtajia, ja sit myöhemmin huomattiin että että sinä päivänä tuli myös Batman Forever -elokuva. Oltiin Fikun kanssa katottu kyseinen leffa muutama viikko takaperin, mut se oli niin hyvä että haluttiin kattoa uudestaan. .-D Batmanin jälkeen annettiin vaan seuraavan ohjelman alkaa, ja tuli sit katottua jakso X Factor UK:ta ennen kotiinlähtöä. Ihmettelin siitä sohvalta noustessani ettei istumakohdalleni ollut jäänyt mitään kuoppaa, niin kauan siinä tuli kökittyä paikallaan. .-D

Palaan nyt vielä Batman-aiheeseen, sillä ollaan Fikun kanssa viimeisen kuukauden aikana katsottu läpi kaikki Batman-elokuvat jotka meillä on DVD:nä. Mä kasvoin pienenä 60-luvun Batmania katsellessa, ja oon luonut tämän sarjan pohjalta mielipiteeni Batmanista, enkä aluksi juurikaan innostunut noista uudemmista elokuvista kun ne oli niin erilaisia tuohon vanhaan sarjaan verrattuna. Oon nyt kuitenkin muuttanut mieltäni, sillä kaikki Batman-elokuvat on aivan mahtavia! Meillä on 90-luvun paikkeilla tuotettujen neljän Batmanelokuvan boksi ja lisäksi pari DVD:tä The Dark Knight -trilogiasta (täytyis hankkia vielä se yks joka puuttuu). Tehdäänpä kuulkaas pitkästä aikaa top 3 -lista:

Top 3 Batman elokuvat

1. Batman Begins (2005) (Katso traileri)

Elokuvan nimen mukaisesti Batman Begins kertoo kaiken alun: sen miten lepakoita pelkäävä traagisen lapsuuden kokenut mies alkaa lopulta kantaa nimeä Batman ja taistella oikeudenmukaisuuden puolesta. Bruce Waynen lapsuutta ja hänen vanhempiensa kuolemaa on toki sivuttu muissakin Batman-elokuvissa, mutta itse tykkäsin tästä versiosta eniten. Tykkäsin myös tämän elokuvan pahiskaartista ja siitä että tilanne eteni loppua kohden pisteeseen, jossa Batman taisteli omaa kouluttajaansa vastaan. The Dark Knight -trilogian Alfred on aivan ihana. Hän jaksaa uskoa Bruceen ja kestää tätä jatkuvasta oikuttelusta huolimatta.

Katseen kiinnittävä silmänruoka: Nostan vielä tällaisen kategorian mukaan arvosteluun, koska no, kaikista elokuvan hienoista juonikuviosta ja erikoistehosteista huolimatta mä onnistun usein löytämään jonkun hyvännäköisen miehen jota odotan ruutuun eniten. x-D Tässä elokuvassa tykkäsin kyyliä psykiatri Jonathan Cranea (Cillian Murphy) silloin kun hän ei piileskellyt maskinsa takana.

2. Batman Forever (1995) (Katso traileri)

Kuten jo aiemminkin mainitsin, tykkään paljon myös tästä elokuvasta, mutta Batman Beginsin juoni oli kokonaisuutena parempi, joten se vei listauksessa ykköspaikan. Elokuvassa Batmania näyttelevä Val Kilmer on tämän hetken henkilökohtainen lempparini Batmaneista. Tykkään tässä elokuvasarjassa siitä, että pahishahmojen historia/kehitys hyvästa pahaksi on saanut kunnon jalansijan, ja varsinkin Edward Nygman vaiheittainen siirtymä tiedemiehestä rikolliseksi, Arvuuttajaksi, oli mieleeni. Pahikset saavat näin paljon enemmän luonnetta ja heidän periaatteitaan ymmärtää paremmin. Olisin ehkä kaivannut vähän dramaattisempaa lopetusta. Mua ei esimerkiksi olisi haitannut, jos Batmis ei olisi pystynytkään pelastamaan Chase Meridiania, en jotenkin tykännyt tuosta naisesta yhtään. .-D

Katseen kiinnittävä silmänruoka: Arvuuttajan pinkit hiukset olivat melkoinen ahhh-elämys, mutta mä haluan pysyä uskollisena legendaarisen Frank Gorshinin esittämälle Arvuuttajalle, joten valkkaan tähän kohtaan sarjassa ensiesiintymisensä tehneen Robinin/ Dick Graysonin (Chris O’Donnell). Tämä itsepäinen nahkatakkiin pukeutuva prätkäpoika teki muhun vaikutuksen erottuvammalla luonteellaan. Robin ei tyydy pelkkään Batmanin avustajan virkaan, vaan hän haluaa olla tasaveroinen kumppani.

3. Batman Returns (1992) (Katso traileri)

Tim Burtonin ohjaamia kahta ensimmäistä sarjan elokuvaa on pidetty seuraajiaan synkempinä, ja varsinkin pahisten kohdalla tämä pitää paikkansa. Etenkin Selina Kylen "transformaatio" Kissanaiseksi tapahtui erittäin raa'asti, kun hänen pomonsa tyrkkäsi uteliaan sihteerin korkeakerroksisen rakennuksen ikkunasta ulos ja kulkukissat tulivat raatelemaan häntä. Kissanainen on edelleen yksi suosikkini Batman-pahiksista, mutta tässä elokuvassa Selina oli mun mielestä kiinnostavampi, tai ehkä paremmin sanottuna samaistuttavampi persoona ennen muutostaan. Myös Pingviinin tarina oli ihan kiinnostava, mutta se jäi kyllä selvästi taustalle.

Katseen kiinnittävä silmänruoka: En tiedä onko tää jotenkin outoa, mutta jostain syystä koin viehättävimmäksi hahmoksi Max Shreckin (Christopher Walken).

Viikko sitten päädyttiin Fikun kanssa ostamaan liput Måns Zelmerlöwin ensi kuussa olevalle Suomen keikalle, mutta kuinkas sitten kävikään.. Maanantaina sain kuulla, että myös Hurts olisi tulossa Suomeen vuoden 2016 puolella. Oon seurannut Hurtsin taivalta yhtyeen ensimmäisestä levystä asti, ja siksi olisi superhienoa päästä näkemään tää duo livenä, mutkun se autokoulu syö edelleen mun rahaa ja kun kerran on jo yksi keikka tiedossa niin oisko se jo aika villiä ostella jo uusia lippuja..? Näistä mietteistä huolimatta löysin itseni katselemasta perjantaina pari tuntia lipunmyynnin aukeamisen jälkeen mahdollisia paikkoja ja lopulta sit päädyttiin ostamaan liput Hurtsinkin keikalle. .-D Saatiin paikatkin tosi läheltä lavaa, vähän tosin jännittää mikä näkyvyys tuolta on kun nuo ensimmäset katsomolohkot näyttää olevan vähän päällekkäin lavan kanssa, et toivottavasti siinä ei sit joudu tuijottamaan pelkästään esiintyjien takaraivoa. Lähellä ainakin ollaan, huhhuh, sain jo minisydänkohtauksen kun äsken tajusin että mehän tullaan olemaan TODELLA lähellä lavaa ja esiintyjiä. .-D Huhhuh, tohon Hurtsin keikkaan onkin aikaa vielä melkein puoli vuotta, ettei vielä ees jännitä. Aikoinaan Backstreet Boysin keikalle mennessä se neljän kuukauden odotus lippujen oston jälkeen tuntui ikuisuudelta, miten tästä kuuden kuukauden välistä sitten selviää? .-D Meistä tulee Fikun kanssa vielä tällä menolla varsinaisia keikkakonkareita kun näin ahkerasti ravataan konserteissa. .-D

Joo ja niin, ajokoe ei siis mennyt läpi ensiyrittämällä, mut paremmin se sujui kuin olin odottanut. Olin ollut siinä uskossa että inssissä kaiken pitäisi sujua täydellisesti, mut ope sit kertoi että pieniä virheitä saa tulla, mut isommat mokat sitten aiheuttaa hylkäämisen. Omasta mielestäni ajelin kyllä ihan hyvin, mut siin todennäköisesti tapahtui jotain ns. vaaratilanteita joita en vajaana vaan huomannut niin en osannut pelätä. .-D Varsinainen hylkäyssyy oli se, että vaihdoin useaan kertaa kaistaa vaarallisesti, unohdin siis käyttää vilkkua ja katella peilejä yms. Luulen tän johtuneen siitä, että kun mun piti nyt suunnistaa ite opasteiden mukaan pysyäkseni reitillä, vei tämä enemmän keskittymistä ja sit vaan jotenkin unohtui että mun pitäis ehkä katella vähän myös ympärilleni.. Kyllä se inssityyppi joutui polkimiin ja rattiinkin koskemaan mun ajon aikana, et silloinhan se kanssa tulee automaattisesti hylätyksi(?) Olin myös surkea ajamaan parkkiruutuun mutta siitä ei mitään sanomista tullut. .-D Lisää mun inssiajosta voi lukea täältä jos kiinnostaa. Ens torstaina sit uusi yritys, en tiiä meneekö vieläkään läpi mutta varmemmalla mielellä oon menossa uusimaan.

Juuh.. Jos nyt mietitte miten mä oon viikonloppuna postaamassa niin syy on se etten mennyt kotiin täksi viikonlopuksi. En ois ees päässyt, kiitos perjantaisen lakkoilun jonka takia junat ei kulkeneet.. Mä en tainnut viime lukuvuonna viettää yhtään viikonloppua opiskelija-asunnollani, et vähän vaihtelua. .-D Aattelin et mulla ois ollu kamala yksinäinen-mase-koti-ikävä -fiilis, mut ei tää oo niin paha. Tekemistäkin on riittänyt ihan hyvin, vaikka suurimman osan ajasta oon kyllä vaan laiskotellu. .--D Semmoista tosiaan tällä kertaa. Loppumusaksi biisi, jota en voi sietää, mut jostain syystä aina kun tää soi ajotunnin aikana radiosta oon tykännyt kuunnella, mistä lie moinen johtuu. .--D

Kysymys lukijoille:
Kumpi elokuva?
Vaihtoehto 1: Batman Returns
Vaihtoehto 2: Batman Forever