Törmään jatkuvasti TOP-paikan ihmisiin, vaikka työssäoppimisjakso on nyt ohi. Maanantaina tajusin lähestyessäni yhtä bussipysäkkiä, että se yksi opettajahan odottaa aina siihen aikaan siinä bussia, ja siinähän se oli kun kävelin ohi. Se tuijotti mua ihan ihmeissään, varmaan mietti mitä yhä hillun niillä seuduilla kun TOP on ohi, mut minkäs sille mahtaa että asun ihan lähellä sitä TOP-paikkaa ja kuljen päivittäin siitä ohi. .-D Pelottaa että joskus käännyn ajatuksissani TOP-paikan pihalle kesken koulumatkan. .--D Sit tänään näin työpaikkaohjaajani kouluni ruokalassa, mitä se siellä teki.. Jotenkin huvittaa kun yhä näkee näitä työssäoppimispaikan tyyppejä, vaikka oon nyt taas omalla koululla. .-D
Kouluun palaaminen työssäoppimisjakson jälkeen tuntui aluksi tosi oudolta: Tietokoneet oli uusittu ja näyttö oli kamalan korkealla, piirtopöydän kynä ei tunnu sopivan käteen enää ollenkaan, open hiukset on kasvanut ihan sikana... Vaikka TOP-jakso meni nopeasti, tuntui siitä olevan ikuisuus kun oli viimeksi koulussa. Ihan kuin kesäloma olisi ollut välissä. Tai no tuota, TOP-jakso kesti kaksi kuukautta, mikä melkein vastaa pituudeltaan kesälomaa, että siinä oli oikeasti lähes kesälomanmittainen väli. .-D Mut siis tää työssäoppiminen meni paaaaaljon nopeammin kuin viime vuonna, tammikuu meni ihan hujauksessa!
Aluksi koulussa olo ahdisti jotenkin koko ajan ja musta tuntui kuin minä ja koulu oltaisi oltu ne toisiaan hylkivät magneetin päät. Sai vähän taistella ettei lähtenyt kesken päivän pois koulusta, mut onneksi tähän kouluun alkaa nyt muutama päivä myöhemmin taas sopeutumaan. Tietotekniikka ei ole ollenkaan ollut mun puolella koulussa, ja tietokone on tässä viikon aikana voittanut mut 5-0, ja mä meen aina kamalaan paniikkiin kun tietokone jekkuilee mulle. Näytön kanssa oli ongelmia parina päivänä, mutta ah minä mestari ratkaisin lopulta ongelman kiristämällä näytön johtoa ja sen jälkeen on toiminut. .-D Sitte me tarvittiin Steam-tilejämme, mutta enhän mä päässyt sinne kirjautumaan. Huoh, pelkkä kouluun tulo on rasite, pitääkö siinä vielä lisähäiriöksi olla tyhmiä ongelmia jotka pilaa oloa entisestään..? Mä olen myös aika lahjakkaasti onnistunut luistamaan koulutöistä, oon tehnyt tunneilla ihan muuta kuin olisi pitänyt. Sääli että tää alkaa taas näin, olisin kerrankin halunnut hoitaa tehtävät ajallaan, mut heti ekana päivänä jäin jälkeen. Noh, eipä sitä kai tarvitse niin vakavasti ottaa, kun tähänkin asti kurssien läpäisyyn on riittänyt että ilmestyn istumaan paikalleni koulupäivän ajaksi. Onneks tää viikko on kohta ohi, sit enää ensi viikko ja onkin hiihtoloma. <3
Nyt viime päivinä on aurinko paistanut ihanasti, ja mä oon jopa ekaa kertaa tän vuoden puolella avannut ikkunaverhot kun luonnonvalo on riittänyt valaisemaan huonetta. .-) Yhtenä iltapäivänä kävellessäni auringonpaisteessa mulle tuli yhtäkkiä mieleen joku vuosien takainen pilkkireissu. .-D Mä olin pienenä ihan himokova pilkkijä, ja ravasin isin mukana kaikissa kilpailuissakin, mut nyt on kokonaan jäänyt tää harrastus. Valoisuuden lisäksi oon saanut yllättyä miten pimeää ulkona on aamuisin. Työssäoppimisen aikana lähdin asunnolta vasta vähän ennen yhdeksää, ja silloin oli jo ihan valoisaa, mut nyt on surullisen mustia aamuja kun pitää välillä nousta seittemältä. .-< Mut ainakin auringonnousut on tosi kauniita, kun siinä matkan aikana taivas alkaa ihanasti punertaa. .-3
Meidän taloa vaivaa oikeasti joku kirous: Viikonloppuna pannu sanoi itsensä irti ja lakkasi toimimasta. Siis, edellinen viikko vietettiin ilman vettä vesipumpun reistaillessa, ja nyt sai pelätä paleltumista ja savuun tukehtumista kun pannu hajosi. Mitä seuraavaksi, meneekö kaikki sähköt? Ihan pelottaa mennä viikonloppuna kotiin.. Mua melkeen naurattaa, mutta koska asia on vakava niin parempi olla nauramatta. Ei oikeesti voi olla näin huonoa tuuria. .-D
Loppumusaksi ihana biisi jota on nyt tullut paljon kulutettua. Kuunnellessani ämpältä Plain White T's:n Our Time Is Now -biisiä, tuli mieleen että kyseinen bändi esiintyi yhdessä Kampus Greekin jaksossa, ja mun teki mieli kaivaa se jaksossa soinut biisi esiin, ja tää vaan on tosi ihana. .--3 Kamala ikävä Kampus Greekiä, voisi melkein harkita sarjan katsomista englanniksi himoissani.. Ois outoa toivottaa hyvää viikonloppua keskellä viikkoa, joten sanotaanpa tällä kertaa vaan mukavaa viikon jatkoa, enää pari päivää viikonloppuun. ,-) Hei ja hyvää ystävänpäivää teille, joilla on joku jonka kanssa sitä viettää..
Kysymys lukijoille:
Auringonnousu?
Vaihtoehto 1: +
Vaihtoehto 2: -
2 kommenttia:
Mie en ole pitkään aikaan muistanut tehdä mitään omalle soittimelleni, saattaisi tuokin kaivata vähän päivityksiä. Mahtuisi siihen varmaan ainakin muutama uudempi viisu... Tuo on tosiaan outoa, kun törmää samoihin ihmisiin eikä ole varma, huomaavatko nämä samaa asiaa :D
Voi tuota tietotekniikkaa, toivottavasti se ei ihan murskavoittoa nyt siusta saa. Itsekin jouduin tappelemaan tulostimien kanssa eilen ja ravaamaan kerroksesta toiseen parin laitteen väliä :P Auringon läsnäolon tosiaan pitkästä aikaa taas huomaa, mutta valiettavasi itse olen nähnyt sen vain sellaisia hetkinä kun olen kohtalaisen vasta noussut ja kaipaisi van mokomaan taivasvaloon jonkinsortin himmennyskytkintä :D
Täytyypä muistaakin kuunnella tuo Plain White T's piakkoin, itse olen nyt ränkyttänyt tällaista:
https://www.youtube.com/watch?v=M8GUlNNXBVg
kappaletta tämän illan, tuntuu että ehdin jotenkin jäädä tuohon koukkuun vaikka ehkä joku tunti sitten löysin sen :0
Hyvää viikonloppua sinne, nythän se pian on :)
On kumman piristävää kun ämpän sisältöä vähän muokkaa, varsinkin jos sinne pääsee lisäämään uusia suosikkeja. Sitten on kivaa jännittää aina kuunnellessa, tuleeko sieltä joku uusi kiva laulu. .-D Puolituttuihin on ahdistavaa törmätä jossain kaupungilla yms, täytyy tänään ajoittaa kotimatka silleen etten päädy taas samaan aikaan bussipysäkille sen yhden open kanssa.. .-D Tää viikko alkaa tietotekniikan kanssa pärjäämisessä ainakin ihan hyvin, sain juuri koneen takana olevia kaapeleita ja johtoja kiristelemällä tietokoneeseeni netin päälle kun yhteyttä ei aiemmin ollut. .-D Opella sen sijaan oli ongelmia, varmaan tartutin säätöni sen kiusaksi. .-D Tulostimet on kyllä mun ikuisia vihollisia, niin kotona kuin koulussa.. Lukioajoilta tuttuja nuo kerroksesta toiseen ramppaamiset, kun sen kerroksen tulostin jossa juuri sillä hetkellä työskenteli olikin offlinessa ja piti tulostaa muualle. Enkä varmaan pääse yli siitä kun Fiku tulosti joskus monta kertaa jonkin paperinsa opettajanhuoneeseen ja ihmetteli miksei tulostin toimi. .-D No joo, tänään kävellessä aurinko paistoi suoraan silmiin, että pieni himmennys olisi ollut tarpeeseen, mutta ainakin se lämmitti ihanasti. .-3 Uu, munkin täytyy myöhemmin tulla kuuntelemaan toi linkkaamasi biisi (nyt olen koulussa) ja katsoa satunko koukuttumaan. .-D Kiitos kiitos, viikonloppu meni jo tosin ohi, mutta kohtahan tässä ollaan taas perjantaissa hiihtoloman kynnyksellä. .-)
Lähetä kommentti