Mä oon tässä nyt sitten viettänyt laiskaa ja rentoa viikkoa odotellessani. Oon jäänyt ihan koukkuun tietokoneen valmispeleihin. .-D Ei siis mihinkään pasianssiin, vaikka herttaa tuli kyllä aikoinaan aika ahkerasti pelattua.. Nyt pari viimeisintä päivää oon pelannut shakkia, vaikka oon siinä ihan surkee. .-D Siinä vaan saa jotenkin tuntemaan itsensä tosi tyhmäksi, kun tietokone voittaa lähes joka kerta heikoimmillakin vaikeustasoilla... Sit toinen peli mitä oon kuluttanut on Purble Place, ja vaikka se ulkonäöltään vaikuttaa joidenkin pikkulasten peliltä on vaikeimmilla vaikeustasoilla paha pärjätä. .-D Näitä tietokoneen pelejä on hyvä tulla pelailemaan jos kone tuntuu kuumalta, sillä ne viilentävät konetta ja näin vältytään ylikuumenemiselta, kuinka hienoa. Jännää ylipäätään mitä kaikkia viilennyskeinoja sitä onkaan tullut keksittyä ylikuumenevan koneen kanssa eläessä.
Sit on näitä ns. digitaalisia kalentereita, joista ensimmäinen näkyykin tuossa^, eli FlirttiStoorin + pelin muiden versioiden joulukalenteri, joista odotan lähinnä vaate- ja asustelahjoja erittäin suurella innolla. .-D Pakko koko ajan osallistua pelin foorumillakin kaikkiin joulukalenteriaiheisiin keskusteluihin, niin innoissani olen, apua. .--D Sit useampikin seuraamani youtubettaja tekee päivittäistä joulukalenteria tai muuten vaan jouluisia videoita, joten katottavaa on ollut kivasti joulukuun alettua. .-D
Törmäsin yksi päivä yhdessä simsblogissa (no laitetaan nyt linkkikin sinne) listaan siitä, miksi simspiireissä erittäin tunnettu haaste Legacy Challenge, lyhyemmin LC, on huono pohja tarinalle. Itse olin kirjoittajan hankkimista syistä varsin eri mieltä, ja mun tekee mieli inistä ja väittää vastaan asiasta. Joo, tämä kuuluisi varmaan sinne kyseiseen simsblogiin, mutta mä en nyt halua nostaa mitään ns. riitaa aikaiseksi, vaan tälleen itsekseni pohtia asiaa ja puolustaa LC:itä. Ja varmuudeksi selvennän, että kirjoitan siis yhdessä siskoni Fikun kanssa LC Ilolientä, sillä tuohon tekstiin saattoi lipsahtaa jokunen sanamuoto mikä antaa ymmärtää, että se on pelkkä minun projektini.
1. Legacy sitoo kirjoittajan kirjoittamaan PITKÄN tarinan KYMMENESTÄ sukupolvesta. Hyvin harva juonikuvio oikeasti kestää loogisena kymmentä sukupolvea.
Olen samaa mieltä, mutta kuka on väittänyt, että saman juonikuvion on jatkuttava koko LC:n ajan? Voihan sellainen luoda hienon kokonaisuuden, mutta minusta ainakin menee vähän tylsäksi ja itseään toistavaksi, jos esimerkiksi sama murhaaja vainoaa LC-perhettä sukupolvesta toiseen. Itse ainakin olen nähnyt kiinnostavaksi omaa (kröhöm, yhteistä) LC:tä tehdessä muuttaa juonen suuntaa henkilöiden persoonan mukaan. Olemme omaa LC:tä tehdessämme edenneet yksi isompi juoni / sukupolvi -periaatteella, ja minusta LC onkin loistava tarinavalinta sellaiselle, jolla on useampia ideoita mielessä. En ole koskaan ymmärtänyt tarinansa päättäneiden selitellessä lopettaneensa, koska "ideat loppuivat, mutta aion aloittaa uuden tarinan uudella juonella". Eikö sitä meneillään olevaa tarinaa voi kirjoittaa sellaiseen suuntaan, jotta uuden juonikuvion saa sovitettua mukaan? Okei, tuleehan tässäkin vastaan niitä ongelmakohtia, jos haluaakin vaihtaa keskiaikatarinansa fantasiateemaiseksi, mutta monet ovat mielestäni ihan turhaan keskeyttäneet tarinansa halutessaan kirjoittaa uutta juonta.
2. Legacy sitoo simien eliniät 90 päivään, jolloin joutuu oikeasti laskemaan päiviä ja sovittamaan kaikki juonikuvionsa ajankulun mukaan.
Elämäneliksiiri? Miten asiat sitten hoidetaan ns. normaalia tarinaa tehdessä? aging off -koodillako? Nykyään tarkempia juonisuunnitelmia laatiessa ole(mme)n pystynyt järjestämään kuvaushetkiä, jolloin kuvaa putkeen useamman kohtauksen kerralla, ja lopulta käy niin, että simien kasvamista joutuu odottamaan, kun kaikki siltä ikävaiheelta tarpeellinen on jo kuvattu. Ainoa minkä olen huomannut tuovan ongelmia on simien työ- ja koulupäivät, mutta koska niitä ei ole tässä mainittu en rupea niistä pölisemään. Jotkut tosiaa pitävät tarkkaa kirjaa ajankulusta ja simien loogisista numero-iästä, mutta itse en pidä sitä niin tärkeänä, vaan annan pelin edetä simien synttäreihin, ja he kasvavat lapsesta teiniksi. Vältän tarkkojen numeroikien mainitsemista, jolloin säästytään aikasotkuilta. Ääh, en tiedä sanoinko asiani nyt ymmärrettävästi, mutta olkoot. .-D
3. Legacya kirjoittaessa on ihan sama, mitä suunnittelet tekeväsi. Simin vessahätä tai ympärillä leijuva vihreä hajupilvi pilaavat suunnitelmasi kuitenkin.
En kiellä tätä, sillä minulla on usein sama ongelma kaikkien tarinoideni kanssa, ei pelkästään LC:n. Onko maxmotives hoitanut taas hommia, vai miten haisut vältetään muita tarinota tehdessä? Ennen kuvaamista kannattaa pitää pieni tarpeiden kohotustuokio, jolloin kaikki tarvittavat simit saa hyvinvoivina kuvauksiin. Näin olen kaikkien tarinoideni kohdalla aina toiminut, ja jos sim sattuu hajustumaan kesken kuvausten, pistetään haisuli pesulle ja jatketaan sitten kuvaamista.
4. Legacyja on niin TAJUTON määrä samanlaisia, että peruslegacy ei tule enää saamaan sellaista lukijamäärää, että se motivoisi jatkamaan projektia kuukausia, kenties vuosia - ellet sitten keksi jotain oikeasti uutta....
Moni tarinan aloittaja on todennäköisesti ihaillut jonkin toisen kirjoittajan laajaa lukijapiiriä ja olettaa oman tarinan aloittaessaan saavansa heti kasapäin lukijoita. Mielestäni ei ole hyvä syy alkaa tehdä tarinaa toivoessaan mainetta ja lukijoita, vaan pitäisi tehdä tarinaa koska se on itsestä kivaa. Tiedän muutaman esimerkkitarinan, joilla ei lukijoita juuri ole mutta LC on jo loppusuoralla, ja tämmöiset tarinat on oikeasti kirjoitettu kirjoittamisen ilosta, mikä näkyy myös laadusta. Minut pistää aina raivon partaalle, kun joku on osan alku- tai loppupuheessa kummastellut marttyyrimaisesti kommentoijakatoa, jos hänen edellinen kirjoituksensa ei ole saanut vakiomäärää kommentteja. Olisi kiitollinen niistä jotka kommentoivat, eikä itkisi sitä ettei ole saanut kaikilta vakiolukijoiltaan kommenttia. Piilolukijat ovat sitten taas eri asia, enkä itse ymmärrä mitä järkeä on olla piilolukija, mutta se ei nyt tähän liity niin ollaan vaikka hiljaa.. Aiheeseen vielä palatakseni on tarinan omaperäisellä juonella loppujen lopuksi todella vähänen osuus lukijamäärän kanssa. Mitä jos kirjoitat maailman parasta tarinaa, mutta kukaan ei löydä blogiisi? Mainostaminen ja toisten blogeihin kommentoiminen ovat erittäin ratkaisevassa asemassa lukijoiden keräämisessä. Tietenkään kaikki eivät halua jäädä surkean osan luettuaan jatkamaan tarinan seuraamista, joten jotain hyvää täytyy itse tarinastakin löytyä, jotta lukijat jaksavat palata aina uuden osan ilmestyttyä.
5. ... josta päästäänkin siihen, että legacyjen luonne rajoittaa aika tehokkaasti uusien kuvioiden keksimistä.
Miten niin? Itse en näe LC:tä mitenkään juonta rajoittavana tarinamuotona. Toki jos haluaa pitää säännöistä ihan tarkalleen kiinni, ei talouteen saisi muutattaa lavastesimejä (perheen rahavarat kasvavat) ymsymsyms, mutta tällaisessa tilanteessa kannattaa varmaan miettiä, pelaako sääntöjen mukaan vai huijaako lavastustarkoituksiin. LC:n päätavoite on kuitenkin se kymmenenteen sukupolveen pääseminen, ja jos ei laske pisteitä ei mielestäni tarvitse juurikaan välittää, onko taloudessa 20 000§ ylimääräistä rahaa. Ennen pidimme tarkkaa kirjaa oman LC-perheemme rahoista ja poistimme ylimääräiset simpat familyfundsilla tai laitoimme rahasumman edesta kalliita patsaita jonkun vanhuksen tavaraluetteloon, joka kuollessaan sitten hävittäisi liiat varat, mutta nykyään perheellä on rahaa jo niin paljon, ettei muutama muutto paljoa vaikuta mihinkään. Olen perjaatteessa samaa mieltä, jos haluaa noudattaa pilkuntarkasti jotaista LC:n sääntöä, mutta niin harvemmin enää kukaan tekee, ja jos tekeekin on se oma valinta.
No joo, siinä taisi olla kaikki mainitsemisen arvoinen tältä viikolta. Kertoilen työssäoppimisesta lisää ensi viikolla, kun olen tällä hetkellä vähän itsekin pihalla siitä mitä tuun siellä tekemään. .-D Mukavaa viikonloppua ja itsenäisyyspäivää! Loppubiisiksi mediaplayer arpoi:
Kysymys lukijoille:
Onko sulla joulukalenteri?
Vaihtoehto 1: Juu. .-3
Vaihtoehto 2: Ei.
6 kommenttia:
Yritän nyt aktivoitua kommentoinnissa pitkän ajan jälkeen :D
Aika jännä, että teillä saa/pitää itse ettiä noitta työpaikkoja. Meillä opettaja laittaa listan kiertää, mistä paikasta ois kiinnostunut ja viikon tai kaks ennen työssäoppimisen alkamista saa tietää, mihin menee. Eli opettajat soittelee ja varmistelee niitä paikkoja ja meidän pitää itse vaan soittaa sinne viimesellä viikolla kysyäksemme tarkempia ohjeita esim. vaatetuksesta, ruokailuista ja kellon ajoista.
Ja sit, mun on kans pakko vähän kommentoida noita LC juttuja, mitä listasit tähän :D. Enkä aio lynkata sua, ole huoleti, vaan oon aika pitkälti samaa mieltä sun kanssa.
Ekasta kohasta vaan sen verran, että kirjoittajasta se riippuu aika pitkälti, tuleeko tarinasta pitkä vai lyhyt. Itellä varsinkin on vahvaa taipumusta liian nopeaan etenemiseen, varsinkin aikaisemmin, jolloin tarina kyllä sit etenee melko nopiasti.
2. Toivoisin simien joskus vanhenevan nopeammin... Joskus taas en... :D
3. Maxmotives-koodi on kaveri :3
4. Itse edustan nyt tätä perus LC:tä muutamalla lukijalla ja ihan hyvin pärjään. Kommentit on kivoja (jos ne on asiallisia), mut ei siihen nyt kuolekaan, jos vaan yks tai kaks kommentoi. Ite oon kans ns. Piilolukija, ihan vaan koska kommenttien kirjoittaminen on mulle älyttömän työlästä.
5. Mä keksin vaikka mitä kuvioita, mutta niiden toteuttaminen voikin olla sitten työläämpää. Ja ite tykkään siitä, että muutamalla sukupolvella tapahtuu kaikkea ja näin, ja sit tulee hieman rauhallisempia jaksoja seuraavilla sukupolvilla. Et koko ajan ei oo hälinää ja vilskettä.
Mutta mutta, harvinaisen pitkä kommentti multa, mutta oli pakko ottaa kans vähän kantaa noihin juttuihin, koska asiat on näköjään aateltu vähän vaikeimman kautta... :D
Onnea sulle sinne työssäoppimiseen :)
Meillä tosiaan lähdetään siltä pohjalta, että paikka pitää hakea itse, ja opet auttaa tarvittaessa. Tuo teidän järjestelmä kuulostaa järkevämmältä, Fikukin jotain joskus mainitsi, että niillä on opeilla valmiina joku kontaktilista mistä voi katella paikkoja. Mulla nää TOP-paikat varmistuu aina ihan viime hetkellä. .-D Tosin itse olisi voinut aloittaa haut aikaisemmin, mutta siis..
Hahaa, hienoa että aiheesta nousee keskustelua. .-D Ja saahan jokainen sanoa mielipiteensä vaikka se erilainen olisikin kuin minulla. .-D Totta, kirjoittaja määrää tarinalleen etenemistahdin, ja nopealla temmolla homma voi hujahtaa loppuun asti yllättävääkin vauhtia, vaikka kyseessä olisi kymmenen sukupolven haaste. Haha, simien ikääntyminen aiheuttaa kyllä tosiaan ongelmia puolin ja toisin. .-D Meillä ei jostain syystä ole tapana käyttää koodeja muuhun tarkoitukseen kuin simien liikutteluun. Välillä kyllä kieltämättä tekisi mieli käyttää maxmotivesia, kun pari kuvaa puuttuu ja simit pomppivat pois poseistaan itkiessään jotakin tarvetta, mutta yleensä sit vaan keskeytetään kuvaukset. .-D Meidänkin tarinoilla on yllättävän paljon eroa kommentoijien määrissä, joten jonkinlaista kokemusta on noista vähä-kommenttisistakin tarinoista. Joskus muistan kyllä valittaneeni johonkin Iloliemen osaan, miten turhaa on tehdä kun kukaan ei kommentoi, mutta nykyään sitä arvostaa jokaista kivaa kommenttia niiden määrästä riippumatta. .-) No joo, en mä itekään jokaista lukemaani juttua kommentoi jos ei tuu helposti mieleen sanottavaa, mut itselle tulee jotenkin turha olo jos ei kommentoi. Tyyliin "luin turhaan tämän postauksen jos en jätä kommenttia merkiksi siitä että olen tämän lukenut". En mä tiedä miksi koen sen noin. .-D Totta, simstarinan tekeminen itsessään on jo rajoittavaa lavastusvaikeuksien takia. Ja ei koko ajan edes tarvitse tapahtua, vaan rauhallisemmat sukupolvet on hyvää kevennystä. .-)
Hehe, eipä mitään, kiva vaan kun aihe innostutti kertomaan mielipiteitä! Vaikeimman kautta tosiaan. .-DD Kiitos kiitos, toivotaan nyt että kaikki sujuu ton työssäoppimisen kanssa nyt kun paikka vihdoin löytyi.
Moro!
Mä huomasin, että oot quotennut mua tuon mun legacynillitykseni osalta, ja ajattelin tulla sanomaan (paitsi sen, että jos tää oli suoraan mulle osoitettu, olis ollu kiva, jos se olis tultu sanomaan ihan mulle asti enkä ois vaan vahingossa tätä huomannu :D), että musta on oikeasti mukavaa, että tää herättää keskustelua. :)
Mä luin nyt lähinnä pääpiirteittäin, mä olen atm ihan liian väsynyt paneutumaan mihinkään, mutta jotain kyselit koodien käytössä ja ajattelin tulla kertomaan jotain; De Luca Trilogya kirjoittaessani mä en juurikaan pelaa. Mun kaikki aika menee vaan siihen, että asettelen hahmot vuoron perään eri kohtauksia varten kunnolla, räpsin kuvia ja kirjoitan. Tarpeet on jatkuvasti testingcheatsenabled truella (Sims 3) maksimissa, ellen johonkin tiettyyn kohtaukseen tarvitse esim. väsymyksen tuomia animaatioita. Ikääntyminen on pois päältä, ikäännytän hahmot silloin, kun mua niin huvittaa tehdä ja kun se juonellisesti menee oikein.
Jos oot koskaan DLT:tä vilkaissut, niin tiedät varmaan, että tarinana se on hyvin epäsimsmäinen siltä osin, ettei Sims pelinä esimerkiksi ampumavälikohtauksia tue lainkaan. Tarinani ylipäätään kertoo ihmisistä, ei simeistä, vaikka se Simsillä kuvataankin. Se sijoittuu Yhdysvaltoihin, ei Simlandiaan, rahayksikkö on dollari, ei simoleon, Viikatemies ei hae kuolevia ihmisiä, pelehtiessä eli nus.... rakkauden ilosanomaa toteuttaessa mitään sydänkonfetteja ei tipu taivaalta eikä ikääntyminen tapahdu pyörähtämällä ympäri. Tän toteuttaminen oli legacyssa jossain määrin rajallista siinä, kun näen legacyt ns. "perinteisinä simstarinoina", joissa simit on simejä eikä ihmisiä. Jotkut taas on toista mieltä, joidenkin mielestä legacya voi hyvinkin kirjoittaa ihan vaan ihmisistä ja yrittää tehdä tarinasta niin realistisen, kuin haluaa ja se on ihan ookoo, mutta mun ajatuksissa se ei jotenkaan käy päinsä. Mulle luontevampaa oli tehdä tarinaa niin realistisesti, kuin suinkin, ja siihen luontevuuteen legacysäännöt ei vaan sopineet.
Ennenku tää nyt venähtää kilometrin pituiseksi, niin yritän etsiä taas punasen langan: Arvostan sun mielipidettä ja musta on hauska keskustella aiheesta. Mulle jäi se kuva, että itse kirjoitat tarinaa niin, että pelaat siinä sivussa ihan mielelläsi, mutta mulla tuo pelaaminen on vähän jäänyt ja oion kaikessa mahdollisessa vain edistääkseni tarinaa. :D Se on ehkä se syy, miksi me ollaan niin eri mieltä tästä.
Sims pelinä on mulle lähinnä tapahtumaympäristö ja välttämätön paha, ja tarinan edistäminen on nykyään ainoa syy, miksi käynnistän Sims kolmosen. :P
Kiitos puheenvuorosta *kumartaa*
Ja vielä korostan, että hyvässä hengessä tässä pälpätän ja oon ilonen, että tää herättää ajatuksia :)
- Irvikissa, De Luca Trilogy (ex. LC Korppi)
Huih, en osannut odottaa että tästä aiheesta nousisi näin paljon keskustelua enkä etenkään sitä että sinä päätyisit tätä lukemaan. .-D En "uskaltanut" sanoa mielipiteitäni julkisesti blogissasi, koska en halunnut aiheuttaa mitään mielipahaa ja ymmärsin ettet enää blogissa käy, joten ajattelin täällä vaan itsekseni pohtia asiaa, mutta turhaan pelkäsin kun sinä otit asian hyvin. .-) Nykyään suuri osa mun (ja siskon yhteisistä) tarinoista on lavastamista, mutta sit kuitenkin välillä myös ihan vaan pelataan juurikin tarpeiden kohotusaikana, mutta pelaamisen osuus on kyllä vähentynyt tarinoinnin alkuajoista, että ymmärrän kyllä, ettei sinne lavastusten keskelle kaipaa tarveongelmia. Vaikka suurin osa omissa tarinoissa on etukäteen suunniteltuja kohtauksia, annan myös pelille mahdollisuuden ja usein pelatessa ilmenee sattumalta jokin hauska juttu, jonka voi lisätä tarinaankin. Realistisuus on vaan hyvä piirre tarinassa, ja tiedän että jotkut haluavat kirjoittaa simien sijaan ihmisistä ja jättää tarinan ulkopuolelle kaikki kasvuglitterit yms. .-) En ole tarinoitasi koskaan lukenut (Korpeille saavuin etsiessäni uutta luettavaa ja etusivun tekstin lukaisin läpi ennen kuin vaihdoin sivua) mutta kertomasi perusteella meillä on tosi erilaiset tavat tehdä tarinaa simssillä ja kuten jo ehdit todetakin, on sillä vaikutusta näihin meidän mielipiteisiin. Kiva että tulit kommentoimaan ja selventämään lisää tarinantekotyyliäsi, oivalsin itsekin nyt uusia asioita. .-)
Juu, totta puhut, Korpeissa en enää käy, joskin muhun saa kyllä muutenkin yhteyden, Radolassa oon kirjotellut tuosta samasta aiheesta :) Mutta juu, saa ilman muuta pohtia blogissaankin, ei siinä mitään!
Mä en vaan osaa ottaa enää simsmäisiä asioita mukaan tarinaan. :D Otan esim. ruoanlaitosta kuvia silloin, kun se tarinaan sopii ja on ennalta suunniteltua. Mun DLT-simit ei siis laita ruokaa melkein koskaan... jossain vanhassa osassa Vincent taisi kokkailla, mut sekin oli tosiaan ennalta suunniteltua.
Välillä sitä miettii, et mitenhän ihmeessä sitä saa simsajan kulumaan, kun jossain kohtauksessa on aamu ja kun se on kuvattu, seuraava kohtaus pitäs kuvata illalla ja välissä on mooooonta tuntia. :D Silloin saatan pistää simit kehittämään taitoja tms ihan huvikseen, mutta en sisällytä sitä tarinaan.
Noi pelin tuomat "hauskat jutut" ei vaan jotenkin sovi mun tarinaan, mä en vois kuvitellakaan ymppääväni DLT:hen esim. kohtausta, jossa joku pamahtaa kylppäriin juuri, kun päähenkilö on suihkussa ja siitä saadaan hirveä draama :D Musta on jotenkin tullut hirveän kriittinen kaikkeen, mikä liittyy simsmäisiin asioihin, mä en voi edes istuttaa simejäni sohvalle keskustelemaan normaalisti, koska ne keskusteluilmeet ei vaan sovi tarinaan! Ynh, mä olen liian vaativa :'D
Mainitsit, ettet ole tarinoitani koskaan lukenut, sallitaanko mainostus sen varjolla? ;) Jos rikolliset kiinnostaa, niin tsekkaa DLT: http://delucatrilogy.blogspot.fi/ Nyt tosin ollaan joulutauolla tietokoneongelmien takia, mutta palaillaan toivottavasti pian.
- Irvis
Mulla yleensä menee niin, että on joku keskustelu tms suunnitteilla, mut sit ei heti tiedä mitä simit tekisi siinä kohtauksessa missä keskustelu käydään, ni sellaisissa tapauksissa saa aika hyvin sovellettua jotain pelin tekemisiä kun ei ole ihan täysin tarkkaan miettinyt miten kuvaisi. Ja joo noi yön ja päivän valaistukset osaa aina mennä kuvausten kanssa ristiin. .-D Kakkosessa onneksi onnistuu helposti valaistuksen muuttaminen ostotilassa, mut kolmosessa ei muistaakseni saanut ruutuja pois näkyvistä tai sit en vaan osannu. .-D Mäkin tykkään muokata ilmeet nykyään ennemmin poseilla kuin laittaa simit vain juttelemaan keskenään, saa nopeammin sen tunnetilan simin kasvoille poseilmeellä kuin odottamalla sopivaa kohtaa keskustelusta. .-D Kyllä mainostus sopii, ennätänkin varmaan hyvin lueskella joululoman aikana. .-) Minun ja siskoni tarinatkin pitäisi löytyä tuolta sivupalkin loppupäädystä, jos olet kiinnostunut katsomaan. Liikumme simspiireissä sitten simssiliini-nickillä, ettet ihmettele. .-D
Lähetä kommentti