perjantai 7. marraskuuta 2014

Okei. Mulla...

...oli kirjoitettuna tähän postauksen alkuun aika pitkätkit määrät tekstiä yhdestä mua vaivanneesta asiasta, mut päädyin nyt tekemään kuitenkin niin etten julkaise näitä kirjoituksiani, koska vähän pelkäsin millaiset seuraukset sillä olisi. Tai lähinnä että asianosaiset tunnistaisi itsensä, jos sattuisivat jostain syystä blogiini eksymään (mikä olisi kyllä todella epätodennäköistä). Sain kuitenkin itse käsiteltyä sitä tässä mainitsematonta asiaa kirjoittamisen ansiosta, joten turhaa tarinointini ei ollut.

Noni, sitten voidaankin siirtyä muihin aiheisiin. Kouluun menosta on ahdistavaa joinakin päivinä pelkästään sen takia kun tuntuu etten osaa mitään. Yritän kuitenkin olla välittämättä, ja tää asenne oikeasti helpottaa, ainakin väliaikaisesti: "En välitä vaikken saa tunneilla oikein mitään aikaan. En välitä vaikken osaa. Ihan sama. Kunhan tulee viikonloppu niin pääsen täältä pois." Joo, ei pitkällä tähtäimellä mikään paras asenne, ja paniikki iskee sitten kun kurssin lopussa pitäisi olla jotain palautuskelpoista materiaalia. Ehkä käyttäydyn näin koska edes opet ei tunnu välittävän teenkö mitään. Meillä oli n. kuukausi sitten keskustelu opettajan kanssa, jossa vähän juteltiin opinnoista. Odotin haukkuja saamattomuudestani, mutta ope vain kehui niitä töitä mitä olin saanut aikaan, ja totesi lopuksi lukevansa mielellään mun tarinoita jos lähetän niitä sille. Eli ope on oikein nähnyt, miten käytän tunneista suuren osan bloggerissa. .-D En ymmärrä miksei mulle sanota suoraan, että työpanokseni ei ole paras mahdollinen, vaan aina annetaan positiivista palautetta vaikka en sitä ansaitsisi. Tai ainakin siltä musta tuntuu. Voihan olla että vaadin itseltäni liikaa enkä näe onnistuvani koska odotan parempaa tulosta itseltäni. Inhoan kritiikkiä, ja tuntuu että opet sitten ns. suojelevat minua siltä antamalla kehuja, mutta mua vaan häiritsee kun tuntisin itse ansaitsevani nuhjeita, mutta sitten päätä vaan taputellaan.

No joo, eiköhän tuo riitä turhasta kouluangstista. Oon kaikesta huolimatta ihan hyvillä fiiliksillä suurimman osan ajasta, joten ei kai tässä tarvitse huolestua mistään.. Loman jälkeen kouluun palaaminen sujui ihan hyvin, ja koulu on ollut vähän mukavampaa, ainakin mukavampaa mitä  odotin.

Me ollaan innostuttu Fikun kanssa katselemaan meidän ikivanhoja VHS-kasetteja! Niiden seasta löytyy kaikkia Disney-leffoja ja -sarjoja + muutakin jännää, jota on viimeksi tullut katsottua joskus ihan pienenä. Tuntuu kyllä lapsuus menneen jotenkin hukkaan, kun noita kasetteja katseltiin vauvana päivittäin, mut oikein mitään ei ole siitä jäänyt mieleen. .-D Mulla on yksi postausidea näihin videoihin liittyen, mut toteuttelen sitä vaikka myöhemmin. Varsinkin syyslomalla ehdittiin katsoa useampikin kasetti läpi.


Sain suostuteltua/pakotettua Fikun katsomaan kanssani 101 dalmatialaista 2:n englanniksi netistä, kun meillä ei sitä oo videolla. Katoin samaisen leffan viime vuodenkin syyslomalla, ties mikä perinne tästä vielä muodostuu. ,-D Musta on hauskaa katsoa aiemmin katsomaani ohjelmaa jonkun sellaisen seurassa joka ei sitä ole nähnyt, ja tykkään tarkkailla toisen reaktioita ja miettiä mitä se ajattelee kohta tapahtuvasta käänteestä jne. Se on melkein kivempaa kuin ohjelman katsominen ekaa kertaa. .-D Oi että, nyt toi Dalmatialaisleffa ois tullut myyntiin DVD:nä suomeksi puhuttuna, ja viime viikolla himoitsin kaupassa Prinsessa Ruusunen DVD:tä, joka on toinen suosikkini niistä Disneyleffoista joita meillä ei ole. Sit täytyis myös joskus nähdä suomeksi Peter Pan, koska Tintti on sen äänenä. .-D <3 Repesin kun yhdessä mainoksessa (kaikkihan tietää että vanhoissa VHS-kaseteissa on joku 5 min mainoksia?) Peter Pan sanoi ihan Tintin äänellä "Jep, Koukkuhan se." .-D Ja Tuhkimo kakkosen näkemistäkin oon ootellu.. Täytyy katella jos hinnat kohta laskis ja sit shoppailla vähän Disneyn elokuvia. .-D Miksi tuntuu että aina ne jutut on kivoimpia mitä itsellä ei ole?



Viikonloppu on taas edessä, ja toivon että tästä tulisi kivempi kuin viimeksi. Fiku oli siis yksillä messuilla vaatemallina (voin antaa linkkiä videoon jos joku on kiinnostunut näkemään (ja jos saan Fikulta luvan)) ja mä sit yksinäni puuhastelin suurimman osan päivistä. Iltaisinkin piti mennä aikaisemmin nukkumaan, koska Fikulla oli varhainen aamu, eikä mulla yksinäni ollut mitään tekemistä ni menin mäkin sitten nukkumaan. Koitin simssiä pelailla mutta eihän siitä oikein mitään tullut, kun kone sammahteli koko ajan. .-P Toivottavasti se jaksais tänä viikonloppuna paremmin. Näin muuten viime yönä unta, että pelattiin simssiä yhdessä, ja mä pelasin yhtä simpäivää kamalan pitkään, ja lopulta siinä kävi niin että oli jo ilta eikä Fiku ehtinyt pelaamaan ollenkaan. .-D

Ainakin isänpäivää tulee juhlittua sunnuntaina. Täytyykin mennä pakkaamaan lahjanamit laukkuun nyt heti etten vahingossa unohda niitä tänne asunnolle. .--D Isänpäivä tulee ihan liian pian isin synttäreiden jälkeen, ja kohta on joulukin, et saa taas olla lahjaa hankkimassa isille. Meillä ei tällä kertaa ollut oikein mitään ideaa lahjaan, ja sit kun oltiin viime viikolla kassajonossa lahjanamujen kanssa niin eikös isi ilmesty just sillä hetkellä kauppaan. .-DD Kiidettiin sit viemään herkut takaisin hyllyyn ja isin luo mennessä sanoimme vain katsoneemme kaupassa jotain. Mä hankin sit nyt itekseni tällä viikolla pari namipussia, mut muuta lahjaa meillä ei sit ookaan. .-/ Koitetaan tänään vielä jotain kaupasta kattoa, kun isi tulee vähän myöhässä hakemaan meitä. Noh, vaikkei lahjaa saisi niin ainakin voidaan puuhastella  jotain isin kanssa. Mietin et vois huijata isin pelaamaan pitkän Mariokart-pelin laittamalla ne kaikki radat tulemaan putkeen, ja sit isi saisi pelata tooosi pitkään. .-D Meillä on myös paljon katsomattomia Batmaneja, joten jonkun sellaisen voisi varmaan myös katsoa. Riippuu tietenkin miten isillä on aikaa bilettää, ja ettei mee liian myöhään. .-P

Mä inhoan tätä hetkeä vuodesta: syksyn punaisen sävyiset lehdet on tippuneet puista ja muuttuneet ruskeiksi, ja ne näyttävät erittäin rumilta liiskautuneena märkää asfalttia vasten. Ulkona on tosi ankean näköistä, varsinkin kun päivät pimenee. Aurinko paistaa tuskin koskaan ja taivas on pilvessä, eikä pieneltä tihkusateelta vältytä. Siinä sitten miettii, ottaako sateenvarjon laukusta esiin vai ei, kun tavallaan ei sada, mutta pienetkin pisarat jättävät ärsyttäviä jälkiä silmälaseihin. On surullista katsoa miten vastaan tulevien vanhusten sateenvarjot kääntyvät ympäri kovan tuulen takia. Odotan jouluvaloja, joita onkin jo onneksi ilmestynyt jokunen koulutietäni valaisemaan. .-) Pieni lumipeite tekisi puolestaan ympäristöstä miellyttävämmän näköisen, ja viime yönähän pihalle oli muodostunut ensimmäinen pysyvä lumipeite täällä päin, joka tosin oli muuttunut suurimmilta osin märäksi loskaksi, ja jännitin miten selviän koulumatkasta kangaskengilläni. Ne pitivät vettä yllättävän hyvin, ei täydellisesti mutta paremmin kuin odotin. Vähän kylmä niissä tuli, täytyy varmaan ottaa viikonlopun jälkeen kotoa talvikengät jalkaan. Tajusin että paksu pohja tai korko on talvikengässä hyvä juttu: jalka nousee ylös maanpinnasta, eikä kylmety lumen takia niin helposti. En tiedä onko tämä ihan itsestäänselvä asia, mut mä tajusin sen vasta tänään. .--D

Mun korva on alkanut taas oireilemaan samalla tavalla kuin viime keväänä. Välillä ilmenee särkyä, ja kipu leviää poskeen ja niskaa. Tuntuu että poskessa kulkisi välillä ilmaa. Arvelin korvan saaneen kylmää ja vuorasin pääni tuplakerroksella lähtiessäni ulos ja laitoin musiikit kovalle jotten kuulisi tuulta, mutta se vain pahensi asiaa. Ilmeisesti tää korva ei oireilekaan kylmän takia, vaan kovan äänen. Muuten korva kyllä kestää, mutta jos kuuntelen kuulokkeilla alkaa särky. Mikälie äänivaurio sinne on kehittynyt.. Eiköhän tää mene taas ohi muutamassa päivässä itsellään, mut pikkasen mietityttää mitä on tekeillä kun tämä korvaongelma toistui. Viime vuonna brittiaksentin kuuntelu teki korvalle hyvää, mutta harmi kun Holmes NYCiä ei tule enää ruutuun. >.-/


En ymmärrä miksei tää suostu keskittämään tätä kuvaaärn.

Tänään oon nyt kuunnellu musiikkia vain toinen kuuloke korvassa, saa nähdä mitä junamatkasta lasten leikkivaunussa tulee, kun ne pikkuiset kiljuu niin kovaa että tuskin kuulen mitään. Viime viikollakin sain paikan leikkivaunusta, ihme kohtalo. .-D Siinä sit salaa niitä lapsia stalkatessa (nyt alkoi kuulostaa pahalta..) ilahduin, kun huomasin lasten käyttäen yhä mielikuvitusta ja ei-materiaa leikkeihinsä. Musta on hienoa, ettei kaikille lapsille on kasvanut älypuhelinta käteen, tai että leikit vaativatisivat hienot kalliit muotilelut, vaan nykyajankin lapset leikkivät vielä piilosta! Tän näkeminen jotenkin lämmitti mun mieltä. .-D Meillä oli pienenä astetta extrememmät piilosleikit, kun valittiin leikkipaikaksi meidän konehalli, ja sinne sit kivuttiin peräkärryyn tai ryömittiin puimurin alle piiloon, mutta ei niistä jutuista tällä kertaa enempää. Sit junassa kävi sellainen hassu juttu, kun lähestyttiin asemaa ja yksi pikkutyttö kiukutteli, koska hänellä oli liian kuuma. Hänen äitinsä sitten huomautti, että kaikilla muillakin on pipot ja lapaset yllä. Mä taisin kyllä olla ainoa siitä porukasta, joten itekseni naureskelin lämpöpukeutumiselleni. .-D Saa nähdä, mitä lapset tuovat tänään tullessaan..

Mä oon nyt käyttänyt jo aika paljon tästä tunnista laiskotteluun, pitäisi varmaan tehdäkin jotain. Haluutteko nähdä kuvia mun tän hetkisestä peliscenestä? No vaikkette haluaisikaan niin mä voin näyttää, saanpa syyn pakoilla koulutöiden jatkamista vielä hetken. .-D


Mä ihastuin tuohon kellertävään skyboksiin ja se saa tuon scenen näyttämään huomattavasti paremmalta. Taas tällanen luontoscene, mulla ei jotenkin oo osaamista mallintaa esineitä ja varsinkaan teksturoida niitä, joten pitäydyn näissä Unityn tarjoamissa valmiskalusteissa. .-P


Toinen näyttämisenarvoinen yksityiskohta on nuo kivet, joita pitkin pääsee ylittämään joen. .-D Muuta mä en sit oikein ookaan saanut aikaa näiden... viiden viikon aikana. .-D Saamatonnnnn. Mut suunnitteilla on kyllä tehdä jotain vedenalaisia juttuja, luola ja vesiputous, jonka taakse pääsee. Haluisin osata myös koodailla, koska ilman sitä taitoa näissä mun sceneissä ei kyllä oikein ole intoa, kun ei siellä voi tehdä mitään. .-D

Noni, voisin seuravaaksi suunnata syömään, ruokailun jälkeen koulua onkin jäljellä enää 45 minuuttia. Sit kotiinpäin. <3 Mukavaa viikonloppua, ja muistakaa isäänne sunnuntaina!

Kysymys lukijoille:
Juhlitaanko teillä isänpäivää? .-)
Vaihtoehto 1: Toki!
Vaihtoehto 2: Tuskin..

Ei kommentteja: