Koeviikko on...

... ohi = laiska-lösö-rento-fiilis? No melkein. Mitänyt tuo äidinkielen tekstitaidon perjantaina oleva yo-koe vaatii huomiota minulta. Ihmeekseni se ei stressaa paljon yhtään. .-o Luultavasti siksi, että olen melko varma läpipääsemisestäni. .-D Liian itsevarmaksi ei pidä toki heittäytyä, mut on mulla sen verran kokemusta kirjoittamisesta, että luulisi ton olevan melko helppo juttu. .-) Lähinnä huolenaiheena on se, että kolmen aineen tuottaminen kuudessa tunnissa on aika paljon vaadittu.. Pelkään, etten jaksa keskittyä kirjoittamiseen niin pitkäksi aikaa ym.. Aloitin eilen lukemisen, ja oon nyt kahlannut ykköskurssivihkon läpi, viisi vielä jäljellä... Silmäilen vähän niitä tehtäviä ja sit luen aina Käsikirjasta aiheeseen liittyvää ohjeistusta ym. Lisäksi opettelen kaikkia hienoja kielellisiä sivistyssanoja, joilla uskon opettajan puheiden perusteella olevan parantava vaikutus sensorien arvioinnissa. .-D Eikö kuulostakin asiantuntevilta termeiltä: alluusio, intertekstuaalisuus, ingressi, aufangi, personifikaatio.. Sitten kun vielä muistaa niiden merkitykset.. Kävi mielessä, että vois tussilla mahaan kirjoittaa noita, ja jos unohdus tulee kesken kokeen, menisi vaan vessaan katsomaan. x-D No joo, taidan suosiolla jättää vaan suunnitelmaksi nämä lunttauspohdinnat, vaikka on sitä muutaman kerran tullut luntattua, täytyy myöntää. .-D Taiteilin tällaisen aiheeseen sopivan kuvan äikänkirjoistani:

Sit satuin yhtä kurssivihkoani selatessani löytämään yhden hauskan paperin sieltä väliköstä. Se oli muistaakseni jokin harjoistuskirjoitustehtävä, jossa ope sanoo lauseelle alun, ja sitten siitä piti jatkaa, eikä saanut pitää taukoa kirjoittamisessa. .-D Repeilin niitä lukiessani ja ajattelin laittaa tähän näytille ne:

Joo, jotta teidän ei tarvitsisi yrittää saada selvää kiemurakäsialastani, laitan ne tähän teksitmuodossa. .-D Open antama lauseen alkuosa on lihavoitu.

1. En koskaan kirjoittaisi esseetä jostakin tyhmöstä aiheesta, josta minulla ei ole mitään sanottavaa. Silloin kirjoittamisesta ei tulisi mitään, onhan se huomattu vaikka kokeeseenkin vastatessa: jos en tiedä aiheesta mitään, ei siitä syntyisi tekstiäkään. Muutenkin olisi typerää tuhlata konsepti johonkin turhuuteen. Joskus on kuitenkin pakko tehdä essee epämieluisasta aiheesta, jos...

Siinä oli ensimmäinen, aika näköjään loppui kesken lauseen, joten emme koskaan saa tietää, millainen jatko lauseelle olisi tullut. .-D Huvitti tuo konseptin tuhlaus -kohta, olen oikeasti tosi tarkka niiden kuluttamisesta. .-DD Sitä kummasti kiinnittää huomiota paperinkin käyttöön, kun koulu ei kustanna niitä.. No joo, toi oli vähän tylsä, mut tää seuraava on parempi:

2. Näin kerran unta, jossa olin Sepon kasvimaalla. Seillä olivat myös Allu, Fiku ja Jonna. Allu lauloi jotan biisiään, ja me muut istuimme hänen ympärillään kuuntelemassa. Sain myös Allu-osumia Allusta. .-D se oli ehdottomasti yksi parhaimmista unista, on hienoa, kun omat fanituksenkohteet näkee unissaan. Olen "tavannut" myös Backstreet Boysit ja Jonas Brothersin unien kautta. Ne olivat mahtavia unia. Jee. Viime yönä en nähnyt mitään unta.

Muistelen kertoneeni tuon Allu-unen jossain vanhassa postauksessa aiemminkin. .-D Jep, täältä se löytyi! Mulla on jossain kirjoitettuna ylös myös noita BSB ja JB uniakin, mut en jaksa ruveta niitä kaivelemaan, kun ne ei muistaakseni ole tässä blogissa. Tai no haenpa sittenkin. .-D Tässä olis: "Olin jotenkin päätynyt JB:n keikalle. Paikalla ei ollut kovin paljoa väkeä. Aina laulun päätteeksi sai mennä pyytämään nimmareita ym jutustelemaan Jonasien kanssa. Mäkin menin nimmarijonoon, mut sit pelkäsin, ettei mulla ois mukana paperia. Kaivelin taskujani, ja jono eteni vaihdilla, ja kohta seisoinkin jo Joen edessä. Taskusta löytyi vain papereita, joissa oli jo tekstiä, ja sanoin kehnosti "sorry" hidastellessani. Samassa Joe otti yhden paperin kädestäni ja leikkasi siitä sydämen muotoisen palan ja antoi minulle. .-)"

Apua, mä olen lievästi järkyttynyt Jonasien nykyisestä(?) ulkonäöstä, mitä ne on tehneet ihanille kikkurahiuksilleen?. .-c No joo, itsehän saavat päättää hiuksistaan, mutta olen silti katkera. .-D Ollaan Fikun kanssa viime päiviä kateltu Jonas-ohjelman ykkös kautta nauhalta, siinä niillä on sentään vielä söpöt kiharat. .-3 No joo, sitten vielä tämä viimeinen:

3. Minussa on vanhempieni piirteitä. Olen perinyt isiltä ison suun, nenän ja korvat. Isot korvat häiritsevät, koska ne tulevat aina äidiltä perittyjen ohuiden hiusten läpi. Kummastelen hiusteni vaaleahkoa väriä, sillä vanhemmillani on tummat tummat hiukset. Ärsyttää, haluaisin mieluummin tummemman tukan, tämä on tylsä! Periä voi muutakin kuin vain ulkonäköä. Olen perinyt huonon englannin taidon ja aika lötkän olemuksen. Vanhemmilta katson myös mallia, öö, mitäs, niin, siivoamisessa: siivousta on, kun tyhjentää pöydän, kun Jorma tulee. .-D jee, öö, isiltä perin Myytinmurtajien katsomisen taidon. Se on kyllä hyvä, Grant on paras <33 ööh, koskahan tää aihe loppuu, en keksi mitään ja käteen särkee ja paperiki tulee kohta täyteen. :D hups, kaksisilmäinenhymiö! hyi! ööh, ladattiin hienoi silmii eilen, ois kivaa olla periny sellaset. Yun on mahtava, kun aina auttaa meitä kömpelöitä. Oon muuten...

Haha, toi oli aika ööttelyä, kun sanottava meinasi loppua. .-D Ja mistäköhän tuo Yun tuli yllättäen mukaan kertomukseeni.. .-D Ja mulla on edelleen "ongelmana", että paperille hymiöitä piirtäessäni teen niistä vahingossa kaksisilmäisiä. .-D Koneella kirjoittaessa yksärit tulee jo ihan automaattisesti, mut kynän kanssa homma unohtuu. .-D

Göggö, pitäisköhän mun palata opiskelun pariin.. .-P Nyt ois ainakin hiljaista, kun isi ja äiti lähti huutamasta toisilleen.. Seuraava postaus meneekin sitten ensi viikolle, huomenna ei oo aikaa pitää tällaista laiskotteluhetkeä. .-D Pari tuntia tätä postausta kirjoittaessa meni, vaikea uskoa.. No juu, minä lähden äikän hienoja termejä opettelemaan, ihastelkaa te vaikka Alessandroa. Olen yhä sitä mieltä, että italialaiset mieslaulajat on komeita. ♥

Kysymys lukijoille:
Ootko nähnyt unia fanituksenkohteistasi?
Vaihtoehto 1: Olenhan minä ♥ (kertokaa toki millaisia!)
Vaihtoehto 2: Eeen.