Sovittiin vihdoin uusi tapaamisajankohta Riinan kanssa, ja tällä kertaa ajettiin Fikun kanssa Heinolaan Riinan luokse. Vaikka matkaa saikin taittaa melko leppoisesti ajamalla suurimman osan ajasta vain suoraan 140 tietä pitkin onnistuttiin me Fikun kanssa taas vähän hämmentämään kanssa-autoilijoita: Lahden läpi ajettaessa poikkelehdittiin vähän miten sattui tiellä jossa oli kolme ajokaistaa pysyäksemme eteenpäin kulkevalla kaistalla, tehtiin hitaamman ajoneuvon ohitus (ehkä) ohituskieltoisella paikalla, sammuteltiin autoa risteyksiin ja liikennevaloihin (pahimmillaan kaksi kertaa putkeen), ajettiin päin punaisia ja vilkun käyttökin unohtui muutamaan otteeseen. Päätin sitten vielä jotenkin kivasti illan jumittumalla lumipenkkaan ajaessani vissiin liian reunalla, onneksi tää tapahtui kotipihalla eikä missään maailman äärissä. .-D Jostain syystä toi auto saattaa ihan kesken ajon yhtäkkiä alkaa itkeä parin sekunnin ajan ettei turvavyöt ole muka kiinni, ja tämä toistui nytkin useita kertoja. Kummallista asiasta tekee se ettei auto kuulemma koskaan tee isillä sellaista, mut tää oli jo toinen ajoreissu kun meille käy näin. .-o Fiku arveli että joku henkiolento yrittää ottaa meihin yhteyttä, mutta mä epäilen että auto on meille vihainen kun me aiheutetaan sille ikäviä tilanteita huonojen ajotaitojemme takia ja sit se kostoksi vähän näyttelee turhia merkkivaloja. .-D Ennen reissua isi käski meidän tallentaa puhelimeen hinaajan numeron siltä varalta että hajotetaan auto matkalla, kiitos luottamuksesta. .-D No ei, mun ajosta saa ja pitääkin ihan aiheesta olla huolissaan, hyppään itekin välillä ratin taakse silleen "tänään saatan kuolla" -asenteella. Vaikka toi ei ollutkaan mulle otollisin ajopäivä niin sentään hengissä selvittiin, joten kaikki hyvin. .-D
Löydettiin hyvin perille, ja Riina olikin meitä heti ulkona vastassa ja mentiin siitä sitten Riinan asuntoon. Päädyttiin ekana tutkailemaan Riinan näytillä olevaa elokuvakokoelmaa, ja katsottavaksi arpoutui (kyllä, pakko arpoa kun ei osaa päättää .-D) aasialainen kauhuelokuva One Missed Call 3, jossa joukko nuoria opiskelijoita lähtee luokkaretkelle. Tunnelman pilaavat kuitenkin kummalliset puhelut, joiden vastaanottajat kuolevat elleivät lähetä saamaansa viestiä eteenpäin, ja pian ystävykset alkavat kääntyä toisiaan vastaan pelastaakseen oman nahkansa. Tappokohtaukset olivat jotenkin niin liioiteltuja että ne olivat enemmän huvittavaa kuin pelottavaa katsottavaa, tai sit mikään ei enää pysty järkyttämään mua Hannibalin jälkeen. .-D
Elokuvan jälkeen lähdettiin käymään Hesessä. Ei oltu Fikun kanssa tajuttu pakata uusia hesekuponkeja laukkuun mukaan eikä viitsitty ilman niitä tilata mitään ateriaa, joten otettiin sit meidän perinteiset "isot ranskalaiset ja kokis" -tilaus. Syömisen jälkeen palattiin taas Riinan asunnolle, ja mä jostain syystä säädin koko ajan rappukäytävässä kulkemalla vääriin suuntiin ja kompuroimalla kynnyksiin. .-D Seuraavaksi Riina esitteli meille Assassin's Creed -pelejään ja mä pääsin vähän kokeilemaan yhtä niistä. Ai että se mun touhu oli Riinan ohjeista huolimatta sellaista säätöä kun juoksentelin miten sattui, sain aina vihollisjoukot perääni ja tein välillä erikoisia uskonloikkia miekat esillä tai muuten vaan sekoilin kontrollien kanssa yms. XD Tykkäsin kyllä ja voisin jopa olla kiinnostunut lähemästä pelisarjaan perehtymistä mut ei kyllä ainakaan tämän läppärin aikana kun tää hidastelee jo pelkän simssin kanssa niih...
Lähdettiin alkuillasta ajelemaan kotia kohti jotta yövuorosta väsynyt Riina pääsi nukkumaan ja oltiin mekin isille luvattu ettei ihan yömyöhiin viivytä. Ajomatkakin kesti kuitenkin lähemmäs kaksi tuntia, varsinkin kun hidastelin ajamalla 80 nopeusalueella jotain 60-70 km/h vauhtia. .-D Oli kyllä kivaa vaihtelua välillä poistua kotoa näkemään vähän maailmaa ja ihmisiä!
Kysymys lukijoille:
Tykkäätkö kauhuelokuvista?
Vaihtoehto 1: Joooh!
Vaihtoehto 2: Nope.
5 kommenttia:
Ai että, olipa kiva postaus. .--DD Hyviä muistoja! "Vaikka kukkaro ohenee, niin elon laatu kohenee..." <3 Ajaminen on aina pelottavaa, mutta kerrankin ei tullut yhtään eksyttyä. Se on uutta mulle. .-D Ihan oikein että auto vähän temppuilee meille. .-D Ne 80-ajonopeudet on kyllä ihan liian lujat. Pitää oikeesti pinnistellä, että niissä pysyy mukana. .-D
Oi mä tykkäsin kyllä tosta kauhuleffasta. Se loppujuttu oli tosi hyvä, miten mieli ja keho on yhteydessä toisiinsa. Kun joku uhrautuu sun eteen, ilmenee se tuska fyysisenä oireena (you-passiivi, hyihyi t. äikän ope). Mutta tyyliin nauroi ton tytön mukana niille murhille. .-D Eivät kuolemat tosiaan realistisilta näyttäneet, että olisi ällöttänyt. .-D
Se miekat ylhäällä -hyppy oli niin mahtipontinen ja upea. .-D Oli myös huvittavaa, kun ne sotilaat aina hyppäs teidät maahan, mutta sä vaan nousit siitä ylös ja jatkoit matkaa. .-D Ja sitten on maailmanluokan ongelma löytää jostain piilopaikka ja mennä sinne silleen, ettei ne sotilaat tajua. .-D Sit sulla on perässä vaan miljoona sotilasta, ja yhtäkkiä juoksit niin kovaa, että kaikki niistä kadotti sut. .-D Soluttautuu miesjoukon keskelle!
Hauskaa päivää! .-)
Siinäpä tuli vielä yksi muisto lisää kun laitoit ton Ticon laulun. XD Totta, vältettiin kyllä eksyminen ja navigaattorikin oli melko samaa mieltä meidän reitistä menomatkalla ainakin. .-D Auto-parka... Joo siis ei auta vaikka painais kuinka kaasua, aina se nopeus tippuu, ja sit jos sen jotenkin saavuttaa niin tulee joku alamäki mikä pakottaa hölläämään kaasua tai sitten nopeusrajotus tippuu. .--D Oli kyl hauska (onko oikein sanoa näin kauhuelokuvasta?) elokuva, taas sait jotenkin niin viisaan kuuloisen tulkinnan aikaan. .-D Miekkahyppy oli kyllä kova. XD Huvitti kyl kun ikuisuuden juoksin ja yhtäkkiä se tilanne olikin ohi - ja hetken päästä taas päällä kun herätin niiden huomion uudestaan. .-D "Mee sinne miesten keskelle!!" <3 Kiitos hauskasta kommentista. .-D
Oli kiva kun kävitte :) ja hyvä jos automatka sujui ton enempää kommelluksista. AC vaatii vähän totuttelua, mut suosittelen kovasti hankkimaan jos joskus pystyy :D
Niih, Fikukin totesi että se on jo onnistunut ajo jos kukaan ei kuole, joten siihen nähden meillä meni hyvin. .--D Totutteluapa tosiaan, täytyy joskus tulevaisuudessa panostaa johonkin kunnon pelimyllykoneeseen jos se sitten siitä lähtis. .-D Kiitoksia kommentin jättämisestä. .-3
Hyvä juttu, että auto jäi kiinni kotipihassa eikä muualla! Tuttava myös soitti minulle yhtenä päivänä, että hän oli jäänyt jumiin lumipenkkaan. Meillä päin sitä on kyllä aika paljon, joten en ihmettele. Hinausta ei kuitenkaan tarvinnut soittaa, mieheni lähti auttamaan ja auto saatiin liikkeelle.
Lähetä kommentti