Osallistuin viime...

...viikolla ilman sen suurempia odotuksia Demin järjestämään Cody Simpson -kilpailuun/arvontaan, josta oli mahdollisuus voittaa liput Codyn ensi viikolla olevalle Suomen keikalle. En ole mikään fani, mutta muutaman biisin oon Codylta kuullut ja ihan hyvää musiikkia tää poju tekee. En voittanut, mutta kisan innoittamana käynnistin viimein perehdy Codyn musiikkiin paremmin -projektini. Otin kuunteluun Surfers Paradise -albumin, ja aaaa se on ihan sairaan ihana! Biisit ovat tarttuvia ja saavat mukaansa jo ekalla kuuntelukerralla, ja levyn tunnelma on kesäisäisen kepeä ja hyväntuulinen. Ensikuuntelun jälkeen tuntuu melkein siltä kuin olisi kuunnellut vain yhtä kappaletta koko ajan, sillä biisit on tosi samanlaisia, mutta ei se haittaa kun musiikki on hyvää. ,-) Joku oli niin osuvasti kommentoinut levyä YouTubessa, että pakko lainata hänen sanojaan: "40 mins of heaven". Latasin innostuksissani koko levyn sisällön ämpälle, sillä ei tuntunut reilulta syrjiä paria vähemmän kivaa biisiä. Kyllä, biiseilläkin on tunteet. x-D Mielelläni olisin näin hyvä levyn voinut ostaakin, mutta Codyn levyt on hirmuisen kalliita cdon.comissa ainakin, ettei raaski normihintaisena ostaa + levy on tosi tynkä (puolet lyhyempi) ilman bonusbiisejä. Kirpaisee vähän tietää että Cody tulee viikon päästä Suomeen enkä pääse keikalle, mut parempi vaan että liput menee jollekin tosifanille.

Nyt on ilmeisesti alkanut joku lenkkeilykausi, ja tuntuu että koko ajan joku huohottaa niskan takana kun on kävelemässä ulkona. Siinä tulee vähän laiska olo, kun joku kiitää hölkäten ohi, mutta ei mulla itellä ole yhtään kiinnostusta lähteä juoksentelemaan. Päätin joskus pari vuotta sitten liikkatunnilla pidetyn 800 metrin juoksun jälkeen etten aio juosta enää ikinä, niin hirveää se oli. .-D Nyt tuntuu ihan hullulta ajatella, kuinka pienempänä olin tosi kova juoksemaan ja edustinkin meidän koulua joka vuosi maastojuoksukisoissa 1-6 luokilla. Enhän mä koskaan voittanut, mut se oli eräänlainen kiva perinne, et aina silloisen besun kanssa lähdettiin yhdessä kisaamaan. Yläasteella puolestaan hiketin 1500 metrin juoksussa, ja sain siitä aina jotain ysejä numeroksi. Treenasin oikein näitä varten ja juoksin huvikseni päivittäin pienen lenkin. Nyt koen saavani ihan tarpeeksi liikuntaa kävelemällä kouluun, siinä on sentään jotain vaikkei kävelyssä pahemmin hengästy. Ei reippaampi liikunta mulle tietenkään pahaa tekisi, maha senkun kasvaa ja housujen saumat repeilee reisien leventyessä, mut ihan sama. Mä oon muuten kuitenki tosi hoikka ja ali- ja normaalipainon rajoilla, mut jostain syystä tavaraa kertyy vyötäröön. En mä painoani kuitenkaan yhtään edes ajattele, vaa'alla käyn ainoastaan terveystarkastuksissa yms, ei muuten edes kiinnosta. .-D

En ole vieläkään laittanut viestiä koulupsykologille ja sopinut tapaamista, vaikka asiasta oli terveydenhoitajan kanssa puhetta jo ennen hiihtolomaa. Sinänsä vois olla hyvä mennä juttelemaan, sillä mieliala laskee toisiaan enemmänkin, mut sit kuitekin piristyn tosi nopeasti. Olin esim. tohon postauksen alkuun angstaamassa huonoa elämääni, mut Cody piristi mieltä sen verran että koen kaiken olevan taas kunnossa. .-D Mulla ei tavallaan ole mitään kunnollista syytä olla masentunut, joten olisi vähän noloa mennä valittamaan "ongelmistani" jotka ei edes ole maailman pahimpia. Tiedän kyllä ettei huolia voi vertailla ja toiset ahdistuu pienemmistäkin asioista, mut silti jotenkin häpeän ongelmiani enkä varmaan edes osaisi keskustella niistä tuntemattoman psykologin kanssa. Voisi tietty kysyä olisko mahdollista livetapaamisen sijaan vain viestitellä ja käydä asioita läpi sillä tavalla.

Tää viikko on tähän asti sujunut koulun osalta paremmin kuin odotin, lukuunottamatta niitä rästitehtäviä joita en ole jaksanut edistää yhtään. Mut en tiiä onko niiden tekeminen edes välttämätöntä, sillä ope päivittelee wilmaan kiitettäviä numeroita vaikken ole palauttanut kurssien tehtäviä, outoa? Tekis mieli kysyä miksi tää ope päästää mut kursseista läpi, mut toisaalta oon ihan tyytyväinen siihen että pääsen helpommalla, vaikka se onkin epäreilua muita kohtaan.. Mut muuten kaikki on lähtenyt uuden jakson merkeissä käyntiin ihan hyvin. Ääni- ja videotuotannon kurssi vähän mietityttää, sillä mua ei kiinnosta yhtään se open laatima projekti mitä meidän pitäisi ensi viikolla alkaa työstää, vaan haluaisin tehdä omia ääniin ja videoihin liittyviä juttuja. Eihän mikään tietenkään estä mua kysymästä saanko toteuttaa mieluummin jotain omaa, mut emmä varmaan kehtaa.. Sit käydään Linux-asiaa, ja tää kurssi vähän epäilyttää, koska sitä pitää sama ope kuin tietokantakurssia, jonka kokeeseen mä en lopulta mennyt kun en tajunnut kurssin asioista yhtään mitään. Toivottavasti tän Linuxin kanssa on parempi tuuri, sillä mulla on itellä se käyttöjärjestelmänä täällä opiskelupaikkakunnan asunnon tietokoneessa, että jotain perustietoa siitä on, ja ehkä tossa kurssilla opin käyttämäänkin sitä paremmin. Toi ope vaan on vähän outo, ensin se on ihan hiljaa jotain puoli tuntia, sitten se antaa tehtäviä jotka saa tehtyä viidessä minuutissa ja sit seuraa taas laiskotteluaikaa. Tänäänkin se näytti samoja tehtäviä mitä tehtiin jo viime viikolla, että eipä mun tarvinnut niihin kiinnittää huomiotani. Ärsyttää kun toi ope vaan antaa tehtävät ja sanoo millä ohjelmalla ne pitää tehdä, ja mulla homma kariutuu jo heti alkuun, kun en osaa käynnistää sitä ohjelmaa. .-D Kerran se ope stalkkas mun selän takana ja näki ihan selvästi kun säädin, ja kun kysyin miten se ohjelma toimii lähti ope vaan pois, että juuh, hyvin menee. Eniten olen innoissani web-ohjelmoinnin kurssista, kun me koodataan nettisivuja. Ois tosi siistiä oppia koodaamaan omia ulkoasuja, vaikka vähän tuo html-koodikieli vielä tökkii, mut sentään olen motivoituneempi sen kanssa, että eiköhän tästä vielä jotain tule.

Hei, nyt saatte auttaa mua. Mun kuulokkeet on alkaneet reistailla, ja niissä on vielä vaihtotakuu voimassa. Miten tällainen vaihtotakuutuotteen lunastaminen käytännössä tapahtuu? Kuitti ja kuulokkeet täytyy tietysti ottaa mukaan, mut miten siitä edetään? Haenko itse hyllystä vastaavanlaiset kuulokkeet ja näytän kassalla kuittia ja selitän tilanteen, vai pitääkö mun mennä näyttämään ekana ne kuulokkeet jollekin kaupan työntekijälle, joka sit noutaa mulle tarvitsemani tuotteen. Vai jotenkin muuten? .-D Eihän sitä kuulokkeiden pakettia tarvi olla mukana, koska mä ainakin heitin sen heti roskiin oston jälkeen.. En oo ennen hoitanut tällaisia vaihtotakuu-juttuja enkä haluis nolata itseäni sekoilemalla siellä kaupassa miten sattuu. .-D Kyllä noi kuulokkeet vielä toimii, huonossa asennossa vaan lakkaa välillä toisesta korvasta ääni, mut uusien kuulokkeiden hankinta olis pian edessä.

Mut joo, tämmöisiä aatteita tällä viikolla. Loppumusaksi laitan lempibiisini tolta Codyn levyltä. .-3 Jännää miten tuollaiseen.. en saa mieleen kunnollista suomen kielistä käännöstä "pointless"-sanalle, no tuollaiseen turhanpäiväiseen lallatukseen voi koukuttua. .-D

Kysymys lukijoille:
Kumpi on ärsyttävämpi tilanne?
Vaihtoehto 1: Biisi soi päässä taukoamatta kyllästymiseen saakka.
Vaihtoehto 2: Muistaa biisin sanat muttei saa säveltä millään päähän vaikka kuinka yrittää miettiä.