tiistai 23. kesäkuuta 2015

Loma alkaakin...

...olla jo puolessa välissä, kamalaa. Noh, heinäkuu kuluu toivottavasti rennommissa merkeissä, kun autokoulun opet on lomalla viikon tai pari, niin ei tarvii stressata ajotunneista. Veijareille sain taas osan valmistettua, vaikka vähän tiukkaa teki aikataulun kanssa. .-D Noppa antaa mulle liian harvoin kirjoitusaikaa.. Mulla soi nyt tää biisi, voitte hyödyntää tekin sitä:



Aiemmat osat
Osa 61: Twikkii-saari kutsuu!

Miisa yritti kiireessä jynssätä Jaken petiä puhtaaksi. Haisevat pehmusteet olisi vietävä pesuun, mutta tähän hätään Miisa ei keksinyt muuta kuin pyyhkiä patjan pesusienellä. Tänä iltana kaiken olisi oltava täydellistä, sillä hienon yksityiskoulun rehtori oli tulossa vierailulle, ja Miisa todella halusi tuohon kouluun. 
Rehtorin saavuttua Nikke esitteli tälle taloa ja jutusteli mukavia sen aikaa, kun Sonja huolehti ruuanlaitosta. Hommaan tuli pientä viivästystä, sillä viime hetkellä huomattiin ettei kukaan ollut muistanut käydä kaupassa ja jääkaappi ammotti tyhjyyttään. Miisa siisti vielä paikkoja, sillä sotkua tuntui tulevan koko ajan lisää.
Nikke yritti parhaansa mukaan viihdyttää rehtoria ja keksiä puheenaiheita, mutta rehtori osotti pitkästymisen merkkejä kaiken aikaa. Talon halpa kalustus ei ollut tehnyt tähän vaikutusta, ja hidasteleva ruoka sai rehtorin mahan kurnimaan. 
Kukaan talouden jäsenistä ei ole erityisen lahjakas ruuanlaitossa, joten Sonja laittoi tarjolle ainoaa jälkiruokaa mitä osasi tehdä: joulupipareita. Rehtorista moinen ateria oli suorastaan halventava ja tämä antoi huonot ruokapisteet. Miisa yritti vielä parhaansa mukaan osoittaa kiinnostustaan kouluun pääsemisestä, mutta rehtori tiedotti, ettei paikkoja yksityiskoulussa olisi ainakaan tämän perheen lapsille.
Oho, missä välissä Sonja ehti tuolla tavalla vanhustua? Sonja sai kasvettuaan niin kivan asun että annoin hänen pitää sen. .-)
Vanhuus ei ole vienyt Sonjan notkeutta, päinvastoin: Sonja tuntuu taipuvan nykyään aina vaan parempiin balettiasentoihin!
Miisa ei masentunut yksityiskoulun takia. Jos hieno koulu ei kerran kaipaa Miisan taitoja, voi hän keskittää osaamisensa töiden tekemiseen. Tyttö sattui löytämään työpaikan unelma-uraltaan lääketieteen parista.
Kaksosia sen sijaan taitaa vähän harmittaa yksityiskoulusta hylkääminen, sillä pojat alkoivat laiskistua läksyjen kanssa ja jättää tehtävien tekemisen viime tippaan iltaan, eikä työskentelystä tullut mitään väsyneenä. 
Miisa huomasi joutuvansa yhä useammin huolehtimaan kaksosten ruokkimisesta vanhempien ollessa työkiireiden takia paljon poissa kotoa. Eihän tieteistä ja urheilusta kiinnostunut tyttö osannut paljoakaan ruuanlaittoa, mutta siitä huolimatta Miisa sai ihan kelvollisia aterioita aikaiseksi. 
Kaiken kiireen keskellä Veijarit päättivät ottaa vähän rennommin ja pitää pienen loman. Niinpä jokainen pakkasi tärkeät tavaransa matkalaukkuihin, jotka sujautettiin lentokentälle kuljettavan taksin takakonttiin.
Muutaman tunnin lennon jälkeen perhe saapui lomakohteeseensa Twikkii-saarille. Sonjan kirjautuessa hotelliin muut poseerasivat innokkaasti taustalla. .-D Eiköhän vaihdeta vähän väljemmät vaatteet päälle, läkähdytte vielä noissa talvitakeissa..
Noin, tämä näyttää paremmalta! Nyt ollaan valmiita lähtöön, wuhuu!
Ensiksi päätettiin suunnata hiekkarannalle. Miisa sattui tapamaan heillä aiemmin asustelleen vaihtaritytön, ja kaksikko vaihtoi nopeasti kuulumisia. 
Sonjallakaan ei ollut mikään kiire uiskentelemaan, sillä shoppailuvietin valloittamana naisen katse kiinnittyi pienessä rantapuodissa oleviin eksoottisiin koruihin. Sonja päätti napata uudet korvikset mukaansa.
Pojat suuntasivat sen sijaan kilpaa suoraan rannalle polskimaan. Nikke piti tarkasti kaksosia silmällä, etteivät nämä katoaisi aaltojen alle. Meressä uiminen oli ihan toisenlaista kuin tavallisessa uima-altaassa.

Sonja ja Miisakin ovat päässeet jo rannalle, mutta kumpikin pysyttelee vielä visusti arkivaatteissaan. Miisa halusi tienata rahaa, ja tyttö päätti pistää pystyyn pienen räpin, jota pysähtyikin useampi paikallinen katsomaan. Sonja puolestaan innostui valokuvaamaan merimaisemia.
Miisa sai yllättävän paljon huomiota eräältä kikkuratukkaiselta pojalta, joka esittäytyi Sepoksi kaksikon jutellessa Miisan räpin jälkeen. Poika vaikutti todella mukavalta, ja Miisa olikin innoissaan päästessään solmimaan uusia ystävyyssuhteita.
Vähitellen uiminen alkoi kyllästyttää, ja pojat rantautuivat. Hyvän luovuuden omaavana Nikke innostui väsäämään rantahiekalle pientä hiekkalinnaa. Vesiraja on kyllä sen verran lähellä että taitaapi linnake sortua pian..
Seuraavaksi porukka päätyi tutkimaan laivaa, jonka väitettiin olevan vanha merirosvolaiva. Laivan kannella oli mahdollisuus harjoitella miekkailua tai kiivetä maston märssykoriin kuten merirosvot konsanaan.
Harri päätyi vilkaisemaan myös synkkään kapteenin kajuuttaan, ja poika pelästyi pahanpäiväisesti huomattuaan kummituksen! Tämä oli kuitenkin merirosvoisesta olemuksestaan huolimatta kiltti, ja opetti Harrille hauskan laulun.
Miisa vietti koko päivän uuden ystävänsä Sepon kanssa. Kaksikko leikki yhdessä merirosvoleikkiä laivan kannella, ja Miisa kiintyi poikaan koko ajan vain enemmän ja enemmän. Jokin hänen sisällään kuitenkin muistutti kotona olevasta Sampsasta, joten tämä suhde ei menisi ystävyyttä pidemmälle, vaikka Miisan täytyi myöntää että Seppossa oli jonkinlaista vetovoimaa.
Illan vähitellen pimentäessä rantaa Veijarit siirtyivät ruokakojun luokse maistelemaan paikallista ruokaa. Nikelle tultiin jopa opettamaan paikallisen tervehdyksen saloja, mutta mies ei oikein päässyt mukaan touhuun.

Illalla kaikki olivat aivan rättiväsyneitä, ja kukin kiipesi sänkyynsä nukkumaan heidän vihdoin palatessa hotellille.

Siinä oli Veijarien ensimmäinen lomapäivä, katsotaan ensi osassa mitä seuraavaan päivään sisältyy! Tykkäsin kirjoittaa lomatapahtumista. .-)

Kysymys lukijoille:
Eikö rehtori ollutkin julma?
Vaihtoehto 1: Joo >.-(
Vaihtoehto 2: Ei >.-)

2 kommenttia:

Jade Essence kirjoitti...

Ah, loma! Paljon mielummin se kuin satunnaismuuttujan kertymäfunktio. Älä kysy mikä se on, minäkään en tajua :D
Harmi ettei yksityiskoulun rehtori ymmärtänyt Veijareiden potentiaalin päälle, mokoma snobi. Mutta Sonjastahan tuli varsin sievä vanhus :) Ja onneksi Miisa löysi töitä kun rehtori ei suostunut lämpenemään perheelle :) Veijareillakin on yhtä lumista kuin täällä :d
Tuttu tunne, Harri ja Petri, itsekään en nyt millään jaksa väkertää tehtäviä.
Äläkä huolehti Miisa, en itsekään ole kummoinen kokki.
Nytkö päästään Twikkii-saarille? Jees! Kesän lämpöä tällä kaivataankin .D Hieno lomaposeeraus. Ja hienon lämpimän näköistä vettä, mm. Miisaahan nyt huomioidaan :D Taitaakohan kotopuolen ihastus unohtua? Tuo piraattilaiva on kyllä hieno. Minä puolestani tykkäsin lukea lomatapahtumista :) Ja viimeinen kuva oli juuri sopiva nukkumaanmenokuva, taidan nyt itsekin yrittää sitä (tai päivittää ensin alumiinipurjeveneen) ,)

Kasa kirjoitti...

Paljon mieluummiin loma kuin suullisen esitelmän pitäminen opelle *jännittää omaa vuoroaan*... Haha, ehkä en sitten kysy. .--D Miks mua huvitti kun kutsuit rehtoria snobiksi? .---D Sonja on kyllä kivannäköinen vielä vanhuksenakin. .-3 Täältä on yön aikana hävinnyt melkein kaikki lumet, harmi kun just innostuin lumesta. .-/ Minäkin taidan liittyä sinun, Harrin ja Petrin kerhoon, oon laiskaillut koulutehtävieni kanssa. .-D Sinulla tuntuu olevan yhteys kaikkiin kolmeen lapseen, kun Miisan kokkijututkin tuntuvat tutulta. .-D Kyllä, viimein on vuorossa lomailu Twikkii-saarilla, matkakuumeesta onkin ollut puhetta varmaan joka osassa koneen vaihtamisen jälkeen. x-D Twikkii-saarella on kyllä kaunista ja lämpöistä ja ah. <3 Miisa sai tosiaan huomiota Sepposelta, ja ymm, sinulla on hyviä päätelmiä jatkosta. ,-D Hauskaa että tykkäsit lueskella lomajuttuja. .--) Nyt kun mainitsit niin taidanpa käväistä äkkiä blogiasi vilaisemassa. ,-3