keskiviikko 27. toukokuuta 2020

Olen hyvä istuttamaan perunoita

En meinannut malttaa aamulla nousta ku unessa tapahtui niin jänniä. Tehtiin Fikun kanssa Taikapölyn uuteen osaan kohtaus, missä Mari hukutti siskonsa Nerin lampeen. Joo, unessa tämä tuntui loistoidealta, mut nyt valveilla näen tässä parikin mutkaa. Ensinnäkin, oisko vähän köyhää toistaa tismalleen sama juoni mikä nähtiin jo Marin ja Merin välillä ja toiseksi Neri on jo valmiiksi kuollut. .-D

Pitäisi kyllä saada jotain itsekuria tuohon sängystä nousemiseen aamulla ku saatan nukahtaa jopa tunniksi herätyksen jälkeen. Nyt viime aikoina oon päässyt jalkeille juuri ja juuri kymmeneksi ehtiäkseni radion ääreen kuuntelemaan Eskon juttuja, mut en tiedä mitä tapahtuu ku Esko jää ensi viikolla kesälomalle, venyykö herääminen sitten entisestään... Ku näin kesäisin ois ihana olla jalkeilla valoisaan aikaan jo aikaisin aamusta, oon jo monta vuotta toivonut näkeväni pitkästä aikaa auringonnousun mut ei pysty ku nukun aina sen ohi. xD

Aloitin tämänkin päivän jo tavaksi tulleella matikan oppitunnilla. Käytyäni läpi amismatikan kirjan uskaltauduin ottamaan käsiini lukion 1-2 kurssien kirjan, ja jotenkin yllätyin kun siinä käsitellään pääosin tismalleen samoja aiheita mitä amismatikassakin. Oon ollut ihan sairaan aivoton kun en lukiossa tajunnut matikasta mitään ja nyt nuo tehtävät sujuu yllättävän hyvin. Auttoi kyl paljon kun kävi ensin samat asiat yksinkertaisemmin läpi amismatikan kirjasta, ja pidänkin sitä tuossa pöydällä käden ulottuvilla jotta voin tarvittaessa tarkistaa sieltä jotain laskukaavoja.


Harjoittelen matikkaa n. tunnin verran päivässä, ja puolessa välissä pidän pienen välitunnin ja käväisen ulkosalla tekemässä jotain pieniä pihahommia, kuten puiden haku, haravointi tai rikkaruohojen kitkeminen, tai jos ei mitään muuta ole niin käy edes kastelemassa kukkia. Tänään vuorossa oli polttopuiden hakeminen (niin kuin aina ku teen kuulumispostausta päivästäni. xD)

Puiden kanniskelun jälkeen yritän muistaa vähän venytellä olkapäitä ja samalla tulee tehtyä jokunen eteentaivutusliikekin, tykkään kun ventykset tuntuu hyvin aamukankeissa jaloissa. .-D Ton vikan kuvan otin kertoakseni hiuksistani, jotka asettuvat hyvin ainoastaan suihkunjälkeisenä aamuna harjaamisen jälkeen viiden minuutin ajaksi, kaiken muun aikaa ne sojottaa miten sattuu. .-D


Koneelle tullessa en ehtinytkään pienen (krhmm, siinä meni kyllä yli tunti, netti toimi kerrankin hyvin) pelailun ja tämän postauksen kirjoittelun lisäksi juuri muuta tekemään ku isi soitti ja pyyteli avuksi perunan istutushommiin. Kerrankin voin myöntää olevani hyvä jossakin, nimittäin siemenperunoiden tiputtelussa kylvö-uriin, sääli ettei tällä taidolla voi juuri kehuskella CV:ssä... Oisko siinä joku vähän päälle kaksi tuntia mennyt pottumaalla kyykkiessä, pidettiin kyl yks ruokatauko. Tää Allun biisi oli jotenkin sopivaa tilannemusiikkia pottumaalla mitä nyt ämpältä sattui soimaan. .-D



Telkkarissa mainostettiin Maalla, merellä ja lautasella -ohjelmaa jossa luvattiin tälle päivälle vierailevaksi tähdeksi Antti Ketosta, ja tää seikka houkutteli mua ja Fikua katsomaan. En oo varmaan koskaan kattonut mitään ruoka-ohjelmaa mut tykkäsin Olisitpa sylissäni -vitseistä ja siitä kun Antin tiimi voitti. .-D Ennen tuota ohjelmaa tuli katsottua monen vuoden tauon jälkeen pätkä Salkkareita, tai mä nyt en mitään nähnyt ku makasin siinä lattialla venytellessäni (perunamaalla kyykkiminen on tehokkain jalkatreeni ikinä) mut Fiku nauro ku Lasse tippui parvekkeelta. .-DD Kyseinen kohta toi mieleen Aaron "kuoleman" ja en tiiä välittääkö kukaan muu tällaisista seikoista mut mua häiritsee kun nää kuolleista heränneet henkilöt palaa ja sit mietin että ketä niiden hautoihin sit on haudattu, Aaronkin haudan ne silloin avasi ja siellä oli silloin joku, ni kenet sinne oli sitte laitettu? Liisakin kuolemansa lavasti oikein huolella ku hautapaikka ja kaikki oli häntä varten laitettu. Tästä sit mietittiin Fikun kanssa et kun sarjan tekijät kerran haluu palautella kuolleita hahmoja ni vois saman tien lisätä ohjelmaan sellaisen henkisen ulottuvuuden, missä kuolleet hahmot eläis samaan aikaan niiden nykyisten hahmojen kanssa ja sit nää kaksi ulottuvuutta voisi olla jotenkin vuorovaikutuksessa, tulis heti paljon mielenkiintoisempaa. .-D


Loppupäivään ei sit mitään ihmeenpiä sisältynyt, et tämmöistä oli tänään. .-D

Ei kommentteja: