En tiedä...

...miten tämän aloittaisin, joten mennään suoraan asiaan. Eli nyt olisi lupailemaani keikkapostausta tulossa!

Aluksi: Postauksen kuvat ja videot eivät ole omiani, mutta kaikki materiaali on kumminkin juurikin tuolta Helsingin keikalta! En millään muista biisilistaakaan ulkoa, ja luotan nyt sokeasti wikipediaan tässä asiassa, joten jos joku biisi on mainittu väärässä kohdassa ym, niin ei tarvitse hämmästyä, minä vain olen sekoillut. .-D

Liput Backstreet Boysin keikalle tuli ostettua jo 2.12. ja nyt kolme kuukautta myöhemmin keikkapäivä viimein koitti! Perjantaina 7.3. heräsin jännittyneenä jo ennen kellon soimista puoli seitsemältä. Töissä ei jaksanut oikein keskittyä mihinkään ja odotin vain koko ajan kellon tulevan 16.00, jolloin työpäivä loppuisi ja pääsisi ryntäämään juna-asemalle. En halunnut myöhästyä, joten juoksin osan matkasta asemalle vaikka reipas kävely olisi varmaan riittänyt. .-D Poimin Fikun mukaan Hesen kohdalta, josta Fiku oli meille ostanut matkaevästä.

Yli tunnin mittainen junamatka meni yllättävän nopeasti, ja hetken päästä olimme jo Pasilan asemalla! Junasta olimme nähneet Hartwall Areenan, mutta koska meillä ei ole erityisen hyvää suuntavaistoa ennätimme eksyä reitiltä, ja erittäin tyylikkäästi sitten kiipesimme jonkun kukkulan päälle tähystelemään, minne päin pitäisi mennä. .--D Lopulta Hartwall Areena löytyi, mutta sitten piti vielä löytää oikea sisäänkäyntireitti. Saavuimme paikalle n. 15 minuuttia ovien avautumisen jälkeen, mutta ruuhka ei ollut kovin paha, ja pääsimme etenemään melko pienellä etuilulla nopsasti laukku- ja lipputarkastukseen. Koska olin lähtenyt suoraan opiskelija-asunnolta matkaan, oli mukana tietysti kaikkia vaatteita ja hammasharjoja, joten varmaan ihmetytti tarkastajaa, kun sellaisen tavaramäärän kanssa olin keikalle tulossa. .--D Vesipullostani jouduin harmikseni luopumaan, mutta muuten laukun sisältö kelpuutettiin. Heti sisäänkäynnin jälkeen tuli mahdollisuus ostaa fanipaitoja ja muita, mutta valikoima oli niin laaja ettei siinä pystynyt päättämään mitä ostaisi, joten päätimme lähteä etsimään ekaksi paikkamme. Ilman apua se ei kyllä onnistunut, mutta paikalla oli onneksi oppaita neuvomassa. .-) Hämmennystä aiheutti, kun olin lippuja ostaessa valinnut paikat reunalta, mutta sitten kuitenkin päädyimme ihan rivin keskelle, joku on huijannut meitä.. Lavan lähettyvillä olevilla suurilla näytöillä pyöri lyhyitä videopätkiä Bäkkäreistä ja taustalla soitettiin myös BSB:n musiikkia, joten tunnelmaan pääsi hyvin niiden ansiosta!

Klo 19.00 aikaan saapui ensimmäinen lämppäri, suomalainen Redrama, lavalle. Biisit eivät oikeastaan innostaneet, kunnes viimeisenä kappaleena Redraman ja Bäkkäreiden AJ:n yhteisbiisi Cloudsin alkumusiikki alkoi raikua. Aluksi pelkäsin mukana olevan naikkosen laulavan AJ:n osuuden, mutta kertosäkeen alkaessa alettiin Fikun kanssa kiljua, kun AJ asteli portaita pitkin lavalle!!! Biisin jälkeen AJ sitten taas häippäsi mutta lupasi palata pian. ,-D Toinen lämppäri oli yhdysvaltalainen The Exchange, jonka hilpeä poikaporukka kehui yleisöä vuolaasti ja tietysti mainosti itseäänkin. Bändin musiikki ei kovin mieleeni ollut, vaikka keikan jälkeen tuli jokunen biisi tubesta kuunneltua. Cloudsia lukuunottamatta en lämppäribiiseistä mitenkään lämmennyt, ennemminkin tylsistytti ja fiilis laski. .-o Olisi vaan tehnyt mieli häätää lämppärit lavalta jotta Backstreet Boys olisi päässyt aloittamaan!

Lämppäreiden jälkeen oli jonkin mittainen tauko, kunnes paikka sitten pimeni ja odotettut Backstreet Boysin jäsenet astuivat lavalle! Mulla on jotenkin ihan sumussa tuo hetki. Muistan miten jutusteltiin siinä vaan kaikessa rauhassa Fikun kanssa, ja yhtäkkiä valot sammui jolloin käännähdin äkkiä lavaan päin. Aloitusbiisinä toimi The Call. Näkyvyys ei ollut valitettavasti parhain niin kaukaa, ja nyt täytyy nolona tunnustaa, etten meinannut tunnistaa BSB:n jäseniä toisistaan, kun kaikilla oli samanlaiset valkoiset puvut päällä. .---D Alussa soitettiin vanhemmilta levyiltä myös Don't Want You Back ja Incomplete. Ärsytti, kun osa istumapaikoilla olijoista nousi seisomaan ja peitti näkyvyden lähimpään lavan etuosassa olevaan näyttöön, ja toisen näytön edessä puolestaan oli joku muu pömpeli, joten näkyvyys huononi entisestään. .-/ Koitin kuitenkin tähyillä mieluummin suoraan lavalle kuin sen yläpuolella oleviin suurennusnäyttöihin, sillä halusin nähdä Backstreet Boysin ihan omin silmin oikeasti livenä, en näytölle heijastetusta kuvasta.

Jokainen BSB:n jäsen tuli vuorollaan keikan edetessä pitämään oman puheenvuoronsa, ja Nick sai kunnian aloittaa. Ekat kyyneleet tuli tirautettua kun Nick vilkutteli meihin päin puheensa aikana, aaaaahhhhwwsss. .-3 Myös Brinsku osoitti huomiota meidän katsomoon päin omalla vuorollaan, ihii! Brinsku kertoi pojastaan ja muutenkin nauratti yleisöä, paluun tehnyt Kevin muisteli vanhoja aikoja ja Howien ja AJ:n juttutuokioista en jostain syystä muista mitään, noloa tämmönen. D-. Tai no, AJ taisi mainita Show 'Em -biisin olevan hänen ja Kevinin kirjoittama ja jotenkin se liittyi heidän lapsiinsa, jos oikein ymmärsin. .-D Minut yllätti se, miten BSB:n jäsenet kehui niin kovasti meitä faneja. .-3 Tai siis, mehän tultiin tonne keikalle niitä palvomaan, mut ne nyt sit meille puhui pehmoisia. .--D ♥

Eka biisi uudelta levyltä oli Permanent Stain, ja sitä seurasi sitten taas vanhemmilta levyiltä All I Have to Give ja As Long as You Love Me. Ymmärsin kyllä, että koska Kevin oli palannut ja muutenkin juhlistettiin bändin yli 20 vuotta kestänyttä taivalta kuului biisilistaan paljon vanhempia kappaleita, vaikka jäin jonkin verran kaipailemaan soittamattomia lempilaulujani. No mitä mä tässä valitan, sentään aiemmin tekemältäni toivebiisilistaltani löytyi  8/21 tuolla keikalla soitettua kappaletta! Mä muuten olen aivan varma, että sillä on jokin tarkoitus, että BSB on perustettu samana vuonna kuin mä olen syntynyt, eli 1993! En tiedä mistä syystä, mutta varmaan eniten itkin Show 'Em -biisin aikana. .-3 Monien muidenkin kappaleiden aikana valui välillä kyyneleitä, mut tuon aikana tuijotin vaan lavalle naama märkänä kasvoilla epämääräinen ilme. .-D Rakastuin kyllä tohon biisiin nyt ihan uudella tavalla ton keikan jälkeen. ♥

Yksi visuaalisesti ihanin ilmestys koettiin Shape Of My Heart -biisin aikana, kun pitkin katsomoa heiluteltiin käsissä hehkuvia puhelimia, jolloin koko alue täyttyi biisin tahtiin liikkuvista valopalloista. Välillä unohduin katselemaan lavan sijasta katsomoa, sillä näky oli oikeasti tosi kaunis! Harmi että olin sammuttanut oman puhelimeni.. Ei siinä kyllä olisi edes ollut taskulamppua, ja näyttökin niin säälittävän pieni ettei se olisi minnekään näkynyt. .-D Ja oisin kumminkin onnistunut pudottamaan puhelimen jonnekin. .-D Sit kuultiin uudelta levyltä Breathe, mistä mulle tuleekin nyt mieleen seuraava aate: Vaikka kaikki ihmiset hengittää samaa ilmaa jatkuvasti, oli nyt tilaisuus ihan kirjaimellisesti hengittää samaa ilmaa juuri Backstreet Boysien kanssa. .-D ♥ Rajumman We've Got it Goin' on -biisin jälkeen Backstreet Boysit istahtivat lavan keskiosaan lesoilemaan soittotaidoillaan ja siinä sitten soitettiin pätkiä Safest Place to Hide - ja Trust Me -biiseistä. Kokonaan kitaran säestyksellä kuultiin 10,000 Promises ja Madeleine, jonka aikana mä taas itkin, lol. .-D

Vaikka permannolla olleet katsojat saivat osumia Backstreet Boyseihin olin iloinen siitä että sain istua. Ensinnäkin siinä olisi uuvahtanut jos koko illan olisi seisonut ja pomppinut, ja mun jalat tutisi jo pelkästään penkillä istuessa, että mietin olisivatko ne mahtaneet seisoessa edes kantaa kunnolla. .-D Mulla meni suurimmaksi osaksi biiseihin keskittyminen jotenkin ohi, ja saattoi kestää kertosäkeeseen asti, ennen kuin tajusin mikä biisi oli kyseessä. .-D Outoa, koska niitä on monia kertoja kuunnellut, ja yhtäkkiä ei vaan tunnista lauluja. .-D Vaikka BSB:n jäsenet ei enää mitän nuorukaisia olekaan ihailin sitä miten he jaksoivat vetää tanssia ja muita hienoja liikkeitä lauleskellessaan, vaikka Nick uuvahti yhdessä kohtaa ja jäi hetkeksi lavalle makaamaan, mutta upeasti pojat vielä jaksaa vetää keikkaa. ♥

Quit Playing Games, The One ja Love Somebody biisien jälkeen päästiin viimein kuulemaan kiertueen nimikkobiisi In A World Like This, ja mä ite tykkäsin varmaan eniten tästä biisistä keikan aikana ja taputtelinkin innoissani mukana. .-D Sitä seurasi legendaarinen I Want It That Way, jonka mukana yleisöäkin päästettiin laulamaan enemmän, ja kyllä porukka ihan kiitettävästi mun mielestä biisin kertosäettä kailotti! Luulin jostain syystä, että tämä olisi viimeinen biisi, joten riemulla ei ollut rajoja, kun Bäkkärit palasivat vielä lavalle laulamaan Everybodyn ja Larger than Lifen. .-3

Keikan jälkeen mä ja Fiku rynnittiin epäkohteliaasti kaikkien ohi, sillä meillä oli kiire juna-asemalle. Kello oli jo melkein puoli yksitoista, ja viimeisen junan lähtöön oli aikaa vain parikymmentä minuuttia. Me juostiin keskellä autotietä ja jonkun kurapolun läpi, mutta ei auttanut, eksyttiin siellä pimeässä jotenkin ja löydettiin asemalle liian myöhään.. Siinä sit tuli pientä kiukkua pintaan, mut rauhotuttiin kyl sitten kun löydettiin yksi juna joka veisi meidät Keravalle asti, ja isi lupasi lähteä meitä autolla sieltä hakemaan. Oli kyllä asema ihan täynnä väkeä varmaan juurikin keikan takia, että useammilla oli kai tarkoitus jäädä sinne yöksi, mutta mä oon ilonen että päästiin yöksi kotiin. .-D Muisteltiin sit keikkaa junamatkalla ja Keravan asemalla isiä ootellessamme. Tuo Kervon asema on kyllä ihana, siellä on tullut useaan kertaan odoteltua ja hyviä muistoja liittyy niihinkin matkoihin. ♥ Isi ei onneksi vaikuttanut vihaiselta kun joutui puolenyön aikaan tulemaan meitä hakemaan jostakin ihan hukasta, mut navigaattori sit onneksi opasti hyvin. .-D "Käänny vasemmalle, käänny vasemmalle, käänny vasemmalle..."

Ankeeta, että mä olen nyt todennäköisesti viettänyt jo tässä vaiheessa vuoden parhaan päiväni. On ollut jotenkin tyhjä olo, kun nyt ei ole enää mitään odotettavaa. Ahdistaa epätietoisuus siitä, kun ei tiedä, milloin Bäkkärit tulee uudelleen Suomeen. Mä nimittäin oon alkanut jo haaveilla pääseväni näkemään BSB:n livenä uudelleen. .-3 Lupasivat onneksi tulla kiertueelle uudelleen nopeammin kuin nyt! Mitään suurempaa huumaa keikasta ei nyt jälkeenpäin jäänyt, eikä enää edes tunnu siltä, että olisi muutama päivä sitten ollut oikeasti Backstreet Boysin keikalla, mikä on sinänsä aika kurjaa. Nyt ollaan viime päivinä kateltu tubesta noita keikkavideoita ja kuunneltu levyjä useaan kertaan läpi Fikun kanssa ja innostututtu biiseistä ihan uudella tavalla, jopa niistä mitä ei edes keikalla soitettu. .-D

Mullahan ei ole aiempaa keikkakokemusta koska tuo oli ensimmäinen keikkani, joten en sitä nyt voi verrata mihinkään, mutta kivaa oli enkä kadu kalliiden lippujen ostamista, ei tuota kokemusta voi rahassa mitata. Tosi huikeaa että pääsin näkemään livenä bändin joka on yksi pidempiaikaisista fanituksenkohteistani ollut. ♥ Kunnon BSB-fani olen ollut vasta 4-5 vuotta, mutta uskon että näitä poikia tulee fanitettua vielä piiitkään! Olisin valmis lähtemään vaikka heti uudestaan Bäkkäreiden keikalle, mut joutuu nyt varmaan odottelemaan muutaman vuoden ennen kuin Suomeen saadaan bändi uudestaan. Me ei nimittäin Fikun kanssa uskalleta lähteä ulkomaille eksymään, kun hukuttiin jo Pasilaan. x-D

En taida tähän postaukseen sotkea mitään muita kuulumisia, joten kertoilen niistä loman jälkeen lisää! Ensi viikkoon siis. ,-) Ja hei ainiin! Jos joku on postannut kyseisestä Bäkkäreiden Helsingin keikasta / jossain seuraamassanne blogissa on ollut aiheesta postaus, laittakaa linkkiä niihin, mielelläni lukisin ja keskustelisin muidenkin keikalla olleiden kanssa!

Kysymys lukijoille:
Kumpi lämppäri?
Vaihtoehto 1: Redrama
Vaihtoehto 2: The Exchange