sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

ESC 2020-2021: Palaavien artistien biisivertailu

Yli puolet viime vuoden peruuntuneiden Euroviisujen esiintyjistä tekee paluun tänä vuonna, ja otsikon mukaisesti nyt vertaillaan näitä samojen ehdokkaiden biisejä ja valitsen oman suosikkini. On toki reilua että samoille esiintyjille tarjottiin uusi mahdollisuus, mutta samaan aikaan mietityttää saadaanko tällä taktiikalla parhaat biisit viisuihin jos uusi edustuskappale ei saa yhtään kilpailutusta. Toki osa ehdokkaista selviytyi jatkoon uudelleen maansa karsintakilpailun läpi, ja joillakin esiintyjillä oli useampi biisi, joiden joukosta äänestettiin jatkoon pääsijä. Ennen kuin aloitetaan pitäkäämme kahden sekunnin hiljainen hetki kaikkien niiden esiintyjien muistoksi, joiden oli määrä edustaa maataan viime vuonna, mutta heille ei tällä kertaa suotu toista mahdollisuutta ... Okei, se siitä, mennään eteenpäin -> 

Tornike Kipiani: Take Me As I Am VS You
Ihanaa miten Tornike kokeilee tänä vuonna täysin toisenlaista lähestymistapaa, ja vihasoinnut ovat vaihtuneet lempeäksi melodiaksi. .-D Hyvä huomata että Tornike on löytänyt mielenrauhan, mutta valitettavasti edelliseen vuoteen verratessa You jää tosi vaisuksi.

Destiny: All Of My Love VS Je Me Casse
Jaetaanpa tähän alkuun unpopular opinion: En pitänyt yhtään Destinyn viime vuoden kappaleesta, siinä oli omaan korvaan tosi epämiellyttävä tempo / joku musiikillinen seikka kummiskin. Je Me Cassekaan ei tosin ole mitään miellyttävintä kuunneltavaa, mutta biisissä on asennetta!

Lesley Roy: Story Of My Life VS Maps
Ihan HUIKEE parannus viime vuodesta, hyvä Lesley! Viime vuoden kappale oli ärsyttävä, mutta Mapsissa on ihanan positiivisia viboja.

Montaigne: Don't Break Me VS Technicolour
Näiden kahden biisin pohjalta täytynee valitettavasti todeta ettei Montaignen musiikki oli oikein juttuni... Sanotaan nyt Technicolour, mielipiteeni kappaleesta on tällä hetkellä jopa hieman nousussa. En ole tainnut kuunnellut Don't Break Metä varmaan vuoteen joten en edes muista kunnolla miten biisi menee. xD

Ana Soklič: Voda VS Amen
Voda oli viime vuoden listani viimeisenä joten mietin "Okei Ana, tästä ei voi mennä enää huonommaksi", mutta aloin vahvasti epäillä asiaa kuullessani Amenen ensi kertaa, apua... Huomasin kuitenkin nopeasti kertosäkeen kuulostavan jokaisella kuuntelukerralla aina vähän paremmalta ja mielipiteeni on noussut paljon ensireaktioon verratessa. 

Vasil: You VS Here I Stand
Helppo valinta. Vasil miksiii, eniten jää harmittamaan ettei tämän vuoden esityksessä tulla näkemään Vasilin huikeita tanssimooveja. 

Eden Alene: Feker libi VS Set Me Free
Vähän sama kuin Montaignen kohdalla, Edenin musatyyli ei iske oikeastaan ollenkaan. Set Me Freen uudistettu versio paransi kappaletta huomattavasti joten valitaan nyt se sitten, vaikka saan kappaleen loppupuolella olevista korkeista huudoistaan päänsärkyä pelkästään ajatellessani niitä...

Jeangu Macrooy: Grow VS Birth of a New Age
Grow on sanoituksiltaan vahva, mutta tämän vuoden kappaleessa on tosi kiva fiilis. En aluksi ollut pelkän kertosäkeen perusteella kovin vakuuttunut, mutta kun kappaleen kuunteli läpi kokonaan muuttui mielipide täysin ja kappale nousi listani häntäpäästä lähemmäs kärkeä! Torniken tapaan myös Jeangu näyttää olevan valmis jättämään vanhan taakseen ja katsoo tulevaisuutta uusin silmin!

Hooverphonic: Release Me VS The Wrong Place
Vaihtuneen laulajan myötä tuntuu kuin tässä olisi kokonaan kaksi eri yhtyettä. The Wrong Place herättää synkkyydellään sopivasti mielenkiintoa toisin kuin Release Me, joka unohtuu helposti taustalle.

Uku Suviste: What Love Is VS The Lucky One
En oikein tiedä mitä tai miksi, mutta näissä Ukun molemmissa kappaleissa on jotain pielessä. Ukun ilmehtiminen on ehkä hieman ylidramaattista, hän tarttisi jonkun kunnon tuskabiisin esitettäväksi. Molemmat biisit ovat aika samantasoisia, ns. alinta kastia, tämän vuoden kappale on ehkä hitusen parempi.

Efendi: Cleopatra VS Mata Hari
Efendi jatkaa tismalleen samalla linjalla. Cleopatraan totuttelu vei aikansa, ja ehkä sen ansiosta sopeuduin nyt Mata Hariin melkein heti. En juurikaan arvosta kappaleita joissa jankataan miljoona kertaa pelkkää kappaleen nimeä, mut se on pakko myöntää että nää on yllättävän catchyja.

The Roop: On Fire VS Discoteque
Molemmat biisit on hyviä, On Fire on vaan reippaasti parempi.

Daði & Gagnamagnið: Think About Things VS 10 Years
Think About Things oli viime vuonna ykköseni, joten odotukset olivat luonnollisesti korkealla Islannin suhteen, ja täytyy valitettavasti todeta ettei 10 Years pääse lähellekään. Tykkäsin TAT:n simppeliyydestä, tää uusi biisi on liian täynnä kikkailua.

Vincent Bueno: Alive VS Amen
Ei Vincent, tämä ei vaan toimi. Amen jää kakkoseksi sekä Alivelle että tämän vuoden toiselle samannimiselle kappaleelle.

Go_A: Solovei VS Šum
En voi sietää tuota laulajaa, mutta viime vuoden kappaleessa oli sentään musikaalinen puoli kohdillaan. Tämän vuoden kappaleessa en tykkää kummastakaan musiikista tai laulusta, joten...

Victoria: Tears Getting Sober VS Growing Up Is Getting Old
Mulla olisi Victorialle yksi kysymys: Tarjolla oli useampikin lupaava ehdokas, joten miksi valitsit tylsimmän mahdollisen kappaleen tälle vuodelle?

James Newman: My Last Breath VS Embers
Embers on reippaasti parempi kappale vaikkakaan torvisoittimet eivät ole omaan korvaani mitenkään erityisen miellekästä kuunneltavaa. En myöskään ole oikein vakuuttunut Jamesin party-persoonasta ja vähän jännään välittyykö biisin tunnelma esityksestä.

Senhit: Freaky! VS Adrenalina
Siis vuoden suurin yllättäjä (enkä edes viittaa Flo Ridaan), Senhit nousi viime vuoden noloimpien laulujen kategoriasta parhaimmiston joukkoon, vau. .-o Taitaapi mennä Serhatin 2019 tekemä San Marinon sijoitusennätys heti uusiksi!

Benny Cristo: Kemama VS Omaga
Toinen erittäin positiivinen yllättäjä, Bennyn biisi ei kuulunut viime vuonna suosikkeihini, mutta Omagassa on top 10 -ainesta (siis omalla listallani, tiedä sitten selviytyykö hän edes finaaliin, toivotaan parasta!)

Stefania: Supergirl VS Last Dance
Supergirlissä meni pahiten pieleen ärsyttävä musiikki, mutta tämän vuoden kappale kuulostaa kaikin puolin hyvältä. Molemmissa biiseissä on muuten huisin hienot musiikkivideot, kannattaa katsoa!

Natalia Gordienko: Prison VS Sugar
Kumpikaan biisi ei ole suuremmin mieleeni, mutta provosoivampi Sugar erottuu edukseen toisin kuin Prison, jonka olemassaolon unohtaa helposti.

Roxen: Alcohol You VS Amnesia
Miten tämän nyt muotoilisi, Amnesia ei ole niin "korea ulkokuoreltaan" kuin edellisvuoden kappale, joten valintani kääntyy sen puolesta enemmän Alcohol Youn puolelle. Amnesiassa on kyllä todennäköisesti paremmat sanoitukset (en oo vielä perehtynyt niihin ajatuksella lol), joten kenties vaaka kallistuu jossain vaiheessa enemmän tämän vuoden puolelle.

Samanta Tīna: Still Breathing VS The Moon Is Rising
Yh, kummatkin biisit ovat ärsyttävyytensä puolesta listojeni pohjalla molempina vuosina. The Moon Is Rising on ehkä hieman vähemmän ikävää kuunneltavaa, mutten tykkää yhtään kummastakaan.

Gjon's Tears: Répondez-moi VS Tout l’univers
En oikeastaan ole Gjonin musa/laulutyylin fani ja vähän irvistelen ajatukselle siitä että Tout L' Univers on yksi tämän vuoden ennakkosuosikeista voittajaksi. On se sentään edellisvuoden kappaletta parempi, joten pieni voitto kai sekin.

Hurricane: Hasta la vista VS Loco Loco
Haha, noiden Loco-kikkuroiden jälkeen naikkosten hiukset näyttää tosi latistuneilta viime vuoden musavideolla. Biisit ovat aika samantyylisiä (eilenkin luulin kuunnelleeni Loco Locoa, mutta vasta kappaleen puolivälissä tajusinkin että mulla soi Hasta La Vista xD), joten valitaan "aito ja alkuperäinen".

Blas Cantó: Universo VS Voy a quedarme
Jälleen yksi sellainen artisti josta en vain jaksa yhtään kiinnostua, kaikki kuulemani Blasin biisit ovat omaan korvaani aika latteita, eli hänen musiikkinsa ei taida olla juttuni. Tälleen sanoituksiin perehtymättömänä valkkaan Universon, mut muistelen kuulleni että tää uusi biisi kertoo hänen isoäidistään, joten siinä on varmasti kauniit sanoitukset (#suomitekstityksiä odotellessa).

Jos tarkastellaan valintojani vuositasolla voittaa 2021 lukemin 16-10, eli ihan lupaavalta näyttää tämän vuoden viisujen puolesta ainakin palaavien esiintyjien osalta. Tosin itselläni on yleensä tapana valita uudempi biisi kun vanhaan on kyllästynyt, joten se tarjoaa pienen etulyöntiaseman tämän vuoden kappaleille. Mut siis sanoisin kyllä että tällä kertaa viisubiisit on selkeästi yleisellä tasolla parempia.

Kommenteissa voi halutessaan kertoa omat valinnat mikäli olet perillä kummankin vuoden biiseistä. .-)

Ei kommentteja: