Osa syntyi näiden biisien tahdissa: (lempparini on paksunnettu)
Eric Saade - It's Like That With You --- Simple Plan - Take My Hand --- Bruno Mars - Runaway Baby --- Måns Zelmerlöw - Dreaming --- Brian Littrell - I'm Alive --- We The Kings - Any Other Way --- Enrique Iglesias - Tired Of Being Sorry --- Adam Lambert - Whataya Want From Me --- Demi Lovato - La La Land --- Backstreet Boys - Any Other Way --- Jonas Brothers - L.A. Baby --- Simple Plan - Gone Too Soon --- Backstreet Boys - Climbing The Walls
Aiemmat osat
Osa 90: Isä ja poika
Edesmenneiden isoisien urheilugeenit jylläävät yhä, Roope nimittäin innostui harrastamaan koripalloa vaikka Roopen vanhemmilla onkin erilaiset harrastusmieltymykset. Sääli ettei Roopella ole ketään pelikaveria.
Roope rakasti viettää aikaa isänsä kanssa. Sulevi oli välillä kiireinen kolmen vihreän vauvansa kanssa, joten mieheltä irtosi vähemmän aikaa esikoiselleen, mutta ne pienetkin hetket mitä Roope sai viettää isänsä kanssa olivat kullan arvoisia.
Haalistuneen Nallen aika on tullut päätökseen ja Viikatemies saapui noutamaan koiraa. Ei ole isä-poika välit yhtä hyvä luokkaa näillä koirilla, Lakritsi nuoleskeli vain tassuaan eikä ollut kovinkaan kiinnostunut siitä että isä teki kuolemaa taustalla.
Ilmi oli ihastunut perheen nuoremman sukupolven edustajista eniten vihreään Laila-vauvaan, joka olikin ainoa tyttö perheen lapsikatraasta. Ilmi kujerteli Lailalle ja vauva hymyili niin leveästi kuin kykeni kapealla alienisältään perimällään suulla.
Kaikki taidot maksimoinut Ilmi otti myös vastuun Roopen opettamisesta. Poika olisi ehkä mieluummn halunnut opettajakseen äidin, mutta Armilla oli vielä pari taitoa maksimoimatta, joten tällä erää opettajaksi ehti vain isoäiti. Roopen hermot meinasivat palaa tiedehärvelin kanssa, sillä jokaisen vaiheen kanssa piti olla niin huolellinen ettei lopputuloksena ollut vaarallista seosta.
Koirakatras on ikääntynyt! Mintun puruluuleikkejä ovat seuraamassa Salmiakki ja Lakritsi, kun taas Vanilja lepäilee koirankopissa.
Myös nämä toiset kolmoset kasvavat:
Otto
Laila
Hannu
Armi oli luvannut ottaa vastuulleen Lailan opettamisen, mutta kuinkas siinä kävikään kun piti opetella puhumista.. Armi oli kiinnostuneempi kasvaneista koirista ja hän halusi kiireesti tutustua koiriin paremmin ennen kuin ylimääräiset olisi määrä antaa pois. Armin lisäksi myös Laila innostui leikkimään koirien kanssa.
Koirien poislähtö koittikin nopeammin kuin Armi oli osannut odottaa. Töistä sattui tulemaan kaverina Harri, Armin edesmenneen isän Petrin kaksoisveli joka on säilynyt nuorena ikäisekseen (eh...) Harri otti mukaan Salmiakin ja Lakritsin, ja lupasi toimittaa toisen koirista Armin veljelle Elmolle, joka kaipaili yksinäiseen asumukseensa seuraa.
Työasioista puheenollen, Armi menestyi hyvin mystiikan alalla ja hänen työkuvansa vaihteli ennustajasta poppamieheen. Armi saikin aloittaa työasun pukemisen aina hyvissä ajoin ennen kimppakyydin saapumista jotta ehti maalata feikkitatuoinnit käsivarteensa. .-D
Kolmosia varten oli taas kaivettu esille edellisen sukupolven käytössä olleiden nelosten puuhapöytä, josta riittii taaperoille tekemistä. Alienvauveleista paljastuikin oikeita taiteilijasieluja, sillä näiden alienaivot auttoivat oppimaan normaalia nopeammin, ja suttuisten piirustusten sijaan taaperot taiteilivat sujuvasti paperille eläinten kuvia.
Sulevi halusi ottaa taaperoiden hoidosta päävastuun, olihan hän kuitenkin kolmosten ainoa maan päällä oleva biologinen vanhempi. Suleville seurasi useita unettomia öitä, kun jatkuvasti joku taaperoista kitisi väsymystä tai kehdosta poispääsyä.
Yövalvomisten seurauksena Sulevi kuljeskeli talossa pyjama päällä pitkin päivää torkkuessaan päiväunia. Sulevi oli suuntamassa jälleen sänkyä kohti kun hänen katseensa kiinnittyi Armiin. Nainen oli ollut koko päivän ulkosalla uimassa ja saanut siinä samalla poltettua itsensä auringossa. Sulevi mietti pitäisikö Armi kiskoa sisälle, mutta antoi asian toistaiseksi olla.
Tällainen random-kuva tähän väliin Vaniljasta, koirasuvun uudesta perijästä, jolle metsästetään paraikaa puolisoa. Armi on lemmikkikamueläväntavoitteensa ansiosta hyvissä väleissä useammankin kulkukoiran kanssa, joten olen ajatellut jonkin sellaisen koiran liitättämistä perheeseen ainaisen adoptoinnin sijaan.
Roope oli saanut kemian kokeesta kympin (ilmeisesti niistä Ilmin tiedeoppitunneista oli apua!), ja poika säntäsi koulusta tultuaan kertomaan asiasta isälleen.
"Voidaanko jutella myöhemmin, minun täytyy opettaa nyt Ottoa puhumaan", Sulevi hätisteli Roopea paikalta.
Roope pahastui isänsä sanoista ja jämähti läksyjensä tekemisen jälkeen lukemaan urheilulehteä ja oli nyt esitti että hänellä ei ollut aikaa isälle - joka ei tosin tuntunut edes huomaavan poikaansa kävellessään ohi. Roope huokaisi ja jatkoi lehden selailua. Poika tykkäsi nykyään ylläpitää harrastusinnostustaan lukemalla urheilulehtiä, sillä koripallon pelaaminen yksinään oli pidemmän päälle tylsää.
Roope havahtui lehden selaamisesta vasta illalla, ja aikamoiseen kuntoon lehti menikin pojan hypistellessä sitä koko päivän. .-D
Kirjoittelin tätä osaa samalla kun juoksutin kumppanielukkaani Eldaryassa tutkimusmatkoilla. Kauheeta kun tuo eläin on nyt iso ja isoenergisempi, jolloin menee oikeesti monta tuntia päivästä noihin tutkimusmatkoihin, varsinkin jos lähettää sen jonnekin puolen tunnin mittaiselle seikkailulle.. Joo, kukaan ei ymmärrä mitä selitän joten hiljenen. .--D
Kysymys lukijoille:
Kumpi alienvauvapojista?
Vaihtoehto 1: Otto
Vaihtoehto 2: Hannu
2 kommenttia:
Totta, tammikuu kuulostaa olevan jotenkin niin kaukana... Ensimmäinen kuva oli söötin pinkki, tykkäsin kuvakulmastakin! Ja how dare ya, Lakritsi! Eipä koirulin välit Nalle-isään tosiaan tainneet olla kovin läheiset jos oman koiven nakertaminen on tärkeämpää.
Alienkolmosillepa tuli aikille aika yksilölliset piirteet, ainakin erottaa kuka on kukakin :D Nooh, onpa minullakin varmaan Lovelessissa vähän liian nuorekkaita sukulaisia Harrin tapaan. (Selitän Viljakaisten hengissäselviytymisen suvun noitavoimilla jos se tulee koskaan tarpeelliseksi :3)
Hienoa että Armi menestyy töissään, mutta taitaa vaikuttaa taas pian siltä, että Sulevi saa olla raahaamassa vaimoaan vähän rentoutumaan ennen kuin toinen väsyttää itsensä kokonaan. Kannatan ajatusta, että Vaniljalle etsittäisiin kulkukoirista kaveri! Pitkästyttäväähän kulkukoira-paroille muuten tulee ikuisesti vaeltaa naapurustossa. Ehkä Sulevilta liikenee vähän aikaa Roopellekin kunhan alienkolmikko tuosta vähän kasvaa :3
Mukava oli taas lukea, hyvä näin tiistaiaamuisin piristää itseään Veijareilla (eiku hetkinen keskipäiväkin on jo mennyt... Hups?).
Tammikuuhun on juu vielä aikaa kun enste on joulu. Saa nähdä valmistuuko sadas osa muutenkaan tammikuuksi kun olen laiskemman puoleisesti kirjoittanut Veijareita viime aikoina, sentään on vielä pari osaa ajastumassa. .-D Mukava kuulla että eka kuva osui hyvällä tavalla silmään. .-) Lakritsilla on tosiaan vähän erilainen tärkeysjärjestys tekemisillään... Alienkolmoset ovat tosiaan perineet kivan erilaiset piirteet, auttaa kyllä tunnistamisessa kun näitä osia tälleen jälkikäteen kirjoittelee. .-D Hehe, hyvä että sinulla on jo suunitelma siltä varalta että ylinuoret sukulaiset tulevat esiintymään jollain tapaa tarinassa. .-D Harri elelee muuten yhä, hänet herätettiin henkiin taikalampulla sen jälkeen kun hän oli kuollut vanhuuteen. .-D Armilla on kyllä koko ajan jotain tekemistä niin työn kuin harrastuksensa kanssa, kun vaan Sulevi ehtisi omilta alienvauvakiireiltään vahtia vaimoaan ylikuormittumiselta. Totta, vähän vaihtelua kulkukoirien elämään, vaikka tykkäänkin noista "peruskulkuelukoista". .-3 Täytyy toivoa että Sulevi ehtii jossain vaiheessa huomioida Roopeakin. .-) Hahaa, noh, itsekin vietän aamua yleensä vasta päivemmällä kun joskus puolenpäivän aikaan tulee heräiltyä. .--D Kiva kun taas luit. .-3
Lähetä kommentti