Tänään koululla vieraili jotain kunnan merkkihenkilöitä ja oppilaat kävi heille laulamassa syksyisen kappaleen. Mun vieruskaverina ollut ykkönen oli kiinnostunut leikkimään hupparini nyöreillä ja teki niihin solmuja ja enkä ihmettelisi jos ne käväisi jossain välissä suussakin ja muuta mukavaa.. .-D Laulujen jälkeen ykkösillä oli lukuläksyjen tarkistus ja olin otettu kun tää sama poika vaati että haluaa lukea just mun kanssa. Niin päädyin sitten osaksi lukuläksytarkistustiimiä. Hienosti sujui tavujen lausuminen ja hän oli innoissaan koska käytiin hänen nimikirjaintaan, onhan se kyl aika merkittävä hetki. x) Sit ihana kun yks tyttönen tuli innoissaan selittämään et heille tulee uusi koiranpentu, ja sain muutenkin kuulla mitä kaikkia eläimiä heidän kotonaan on. Yllättänyt miten paljon oon päässyt osallistumaan ku oletin että tyyliin istuisin jossain nurkassa mut tuntien aikana lapset tulee aika usein pyytämään apua tehtäviin ja just ja just aivotoiminta riittää ykkösluokkalaisten matikan laskuihin. .---D
Iltapäivästä oli sit mun harkkatehtäviin sisältyvä ohjaustilanne, ja vedin ykköskakkosille eläinaiheista jumppaa. Kun olin treenaillut ohjelman vetämistä omassa olohuoneessa en ollut huomioinut miten liikkasalissa lapset levittäytyy niin laajalle alalle, ja joku paremmin organisoitu ohjeistus ei olisi ollut pahitteeksi "esim. kulkekaa salin toiseen päähän sammakkohypyillä", jolloin kaikki olisi päätyneet samaan paikkaan, ku sit kun porukkaa oli ympäriinsä oli vähän haastava saada kaikki kuuntelemaan. Äännenkäyttö oli kai ihan ok vaikka aina se ei kaikkien korviin tahtonut kantautua jos samaan aikaan oli muuta hälinää päällä, ja siltäkin kannalta selkeämmät lopetus-kohdat olisi ollut hyvä olla, jolloin lapset olisi rauhoittuneet ja olleet valmiit kuuntelemaan uutta ohjetta. Yllätti myös miten vauhdilla pikkuiset liikkeitä veti, mallinnäyttäjä ei meinannut ehtiä pois alta kun lapsilauma jo ryntäsi kohti. xD En ihan hirveesti ehtinyt havainnoida mitä kukakin teki kun valtaosa keskittymisestä meni omaan tekemiseen ja ohjaamiseen, ni opettaja joutui välillä puuttumaan joidenkin käytökseen ku ite en semmoisiin kerennyt kesken kaiken reagoida. Ylipäätään voisi olla tarpeen miettiä ns. varasuunnitelmia yllättävien tilanteiden varalle ja tämä taisi itse asiassa olla kehotuksena yhdessä lasten liikunnan oppaassa, jonka luin tätä tehtävää varten. Must siin oppaasa oli kyl suurimmaksi osaksi pelkkää itsestäänselvää jaarittelua ja lähinnä sen vuoksi sitä katoin et jos on jotakin mitä lapsille ei missään nimessä saisi ohjata, mut lopputulemana tuntui olleen et oikeastaan kaikki tekeminen sopii lapsille. Pelkäsin etukäteen saanko ketään tottelemaan mut kyl porukka hyvin mukana veti ilman vastarintaa. Hauskana yksityiskohtana osa eläytyi eläinrooleihin: kissat tulivat puskemaan jalkojani ja heitin koirille kuvitteellista palloa, jota he säntäsivät hakemaan, jolloin sain itsekin heittäytyä spontaanisti leikkiin mukaan. Kai se ihan hyvin meni siihen nähden et ekaa kertaa olin lapsille suunnattua ohjelmaa vetämässä ja ainakin kun lopuksi pyysin peukkupalautetta niin monet antoi peukkuja jopa kaksin kappalein ja yhdellä oli isovarpaatkin pystyssä. <3 .-D Mun pitää kirjallinen reflektio palauttaa tästä ohjaustilanteesta ni tässähän on siihen nyt jo hyvä alku ja voi suoraan kopsata. ,-D
Pohdittiin myös opettajan kanssa kenestä oppilaasta mun kannattaisi tehdä toinen harkkatehtävä eli toimintakyvyn analyysi. Hän koitti suositella yhtä motorisesti kömpelömpää mut sit kun sanoin että siihen liittyy myös haastattelu-osio alettiin miettiä kuka olisi siltä kannalta hyvä valinta. En haluisi ketään nimittäin traumatisoida ni olisi hyvä jos joku pikkukaveri suostuisi tehtävään vapaaehtoisesti. Noh, huomenna sitten selvinnee ketä pääsen haastattelemaan. Jää kyllä vähemmälle sitten se itse havainnointiosio kun vasta vikana päivänä valitaan kohde mut no, ehkä siihen ehtii edes jotakin vielä huomisen aikana kattoo.
Oon tehnyt havainnon et monet asiat tuolla koulussa on paljon pienempiä kuin muistin - mikä on varmaan luonnollista ihan vaan sen takia että on hieman isommaksi kasvanut, mut kun tänään kävin käytävässä missä vietin joskus odotustunteja ni se oli ihan mahdottoman pieni tila kun muistikuviini olin luonut tosi massiivisen huoneen. Samoin ruokala oli kamalan paljon pienempi. Ihan sellainen "jättiläinen nukketalossa" -olo.
Vaikka aamut ei olekaan aikaisia oon silti ihan univeloissa kun vedän miinussähköjen takia puolenyön jälkeen yösuihkuja ja kerkeen sen vuoksi nukkua vain kuutisen tuntia. Piti tänään nukkua kahdet päikkärit. .-D Väsyilystä huolimatta sain hoidettua vikan ensviikon ennakkotehtävän valmiiksi, nyt sit puuttuu enää ryhmässä tehtävä PP ja täytyy siihen keskittyäkin kunhan nuo harkkapäivät saa hoidettua loppuun. Ihanteellista olisi hoitaa myös tohon miniharkkaan liittyvät kirjalliset tehtävät pois alta nyt mahdollisimman pian, mut pahoin pelkään ettei ennen lähipäiviä ehdi..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti