Aiemmat osat
Osa 62: Kauheuksia Poppamiehen mökissä
Hotellin siivooja seisoi tuossa tosi pitkään paikoillaan Sonjan nukkuessa, ja mua alkoi jotenkin pelottaa tuommoinen stalkkaaminen..
Porukka alkoi vähitellen heräillä, ja kaikki kokoontuivat poikien hotellihuoneeseen, koska aikaisin herännyt Nikke oli ehtinyt jo tilaamaan sinne aamiaisen - tai oikeastaan päivällisen. Unirytmi oli aikaeron takia vähän sekaisin. Kaksoset olivat niin jännittyneitä uuden lomapäivän riemuista etteivät meinanneet saada salaattia alas.
Toinenkin lomapäivä päätettiin viettää rannalla. Nikke bongasi tulitanssin harjoittelumahdollisuuden, ja kokemuksia janoava mies päätti opetella uuden tanssin salat.
Muu perhe suunnisti rannalle. Miisa, Sonja ja Petri halusivat mennä uimaan, mutta Harri jäi mieluummin kaivelemaan rantahiekkaa matkamuistoesineiden löytämisen toivossa.
Uiminen sai kuitenkin pian riittää Miisalle, ja tyttö päätti mennä tutustumaan uusiin simeihin. Hän toivoi oppivansa heiltä paikallisen tervehdyksen, mutta useimmat tulivat tervehtimään Miisaa perinteisen kättelyn merkeissä.
Taas vanhoja tuttuja! Miisa säntäsi heti juoruilemaan ystävänsä kanssa poikapulmistaan. Hänen Twikkii-saarilla tapaamansa Seppo oli ihana, mutta treffeillä oli käyty myös kotopuolen Stadissa oleskelevan Sampsan kanssa. Leea neuvoi Miisaa kuuntelemaan sydäntään.
Ilta tuntui pimentyvän varhain, sillä Veijarit olivat nukkuneet suuren osan päivästä hotellissa. Niken tulitanssiharjoitukset kestivät todella kauan, joten muu perhe päätti käväistä retkellä. Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitellusti, ja ikävän retken jälkeen kaikkien mukavuus oli huonona. Niinpä porukka yritti parantaa oloaan istuskelemalla rantatuoleilla.
Lopulta Nikke oppi tulitanssin salat, ja perhe pääsi yhdessä syömään. Tai yhdessä ja yhdessä, Sonja on kokonaan hukattu kun pöytään mahtui vain neljä ruokailijaa.
Ennen matkan jatkamista Veijarit päättivät jäädä vielä ihailemaan tulitanssijan esitystä, joka näytti erittäin upealta yöaikaan, kun liekit loimusivat hämärässä. Kaikki hurrasivat hienolle esitykselle.
Sille illalle päätettiin jättää vielä temppelillä vierailu. Sonja sen sijaan innostui heittämään kolikoita temppelin suihkulähteeseen, mutta Miisa tyytyi vain istuskelemaan suihkulähteen reunalla ja säilyttämään taskurahansa myöhempää käyttöä varten.
Kaksosia ei kiinnostanut oikein mikään temppelialueella, ja he jumahtivatkin vain syömään ruokakojun luokse paikallisia ruokia. Lapset tylsistyivät paikkaan nopeasti, ja perhe päätti palata melko pian hotellille, kun pojat alkoivat inistä väsymystään.
Hotellille saavuttuaan Nikke lähti kaksosten kanssa nukkumaan, mutta Sonja ja Miisa jäivät vielä jalkeille. Sonja muisti kauan sitten löytämänsä kartan Twikkii-saaren salapaikasta, ja ehdotti Miisalle että he lähtisivät tyttöjen kesken selvittämään saaren salaisuutta.
Kartta johdatti kaksikon merkilliseen paikkaan. Korkealla mäen huipulla häämötti pikkuinen mökki, jonka ikkunoista tuikki valoa. Sonja ja Miisa päättivät mennä katsomaan rakennusta lähempää.
Mökistä he löysivät merkillisen Poppamiehen, joka selitti ettei osannut korjata moderneja sähkölaitteitaan. Sonja ja Miisa lupautuivat auttamaan miestä ja ryhtyivät korjauspuuhiin.
Mekaniikka ei valitettavasti ole Sonjankaan vahvinta alaa, ja hänen saamansa sähköisku osoittautui kaikeksi hirveydeksi kuolettavan voimakkaaksi. Viikatemiehen saapuessa Miisa ymmärsi tilanteen vakavuuden ja polvistui kuoleman eteen anellen tätä säästämään hänen äitinsä.
Anelu tuotti tulosta, ja Sonja palautettiin jälleen elävien kirjoihin. Miisa rutisti äitinsä tiukkaan halaukseen välittämättä tämän likaisesta ulkomuodosta. Kaksikko sopi, että Sonja menisi siistiytymään ja Miisa hoitaisi loppujen esineiden korjaamisen.
Kun Sonja oli puhdistautunut ja Miisa korjannut loputkin hajalla olleet sähkölaitteet, palasi Poppamies takaisin mökkiinsä. Odotin palkkion saamista, mutta koska Poppis ei mitään antanut laitoin Miisan ja Sonjan kohottamaan tarpeitaan.
Jes, tulihan se lahja sieltä lopulta! Sonja piti paketista paljastuneen voodoo-nuken, vaikka suurimman korjaustyön olikin hoitanut Miisa.
Poppamies opetti kaksikolle vielä ekstrana hula-tanssin salat. Kyllä perheen miehet yllättyvät, kun Sonja ja Miisa pääsevät esitteleään heille oppimansa tanssin liikkeitä!
Juuu... Kello on kohta kaksi ja mä aattelin lähteä nukkumaan, mut huomenna (tai tänään, sitten kun aamulla herään) ehdin varmaan pelailla simssiä kun saan olla yksin kotona koko päivän. .-D
Kysymys lukijoille:
Simssin tulitanssi?
Vaihtoehto 1: Jeeeij, hienoa!
Vaihtoehto 2: Nääh, turha taito..
2 kommenttia:
Tulitanssi on kyllä hieno, jos vain jää aikaa opettaa se simeille. Tuntuu siltä kuin olisin opettanut sen jollekulle, en muista? Wilburille kenties.
Matkamuistoesineitäkin saa hyviä lavasteita. Heh, ajattelen aina vaan lavasteita, aivoni on pysyvästi johdotettu tarinamoodiin :3 Mutta aww, Twikkii-saaren maisemat ovat ihania <3 Yökuvatkin ovat varsin hienoja, öistä merta ja temppeleitä <3
Twikkii-saaren salainen karttakin oli siis matkassa? Hienoa! :D Tuo salatontti on aina yhtä hieno - ja poppamies aina yhtä hajamielinen. Hui, onneksi Miisa sai pelastettua äitinsä vaikka läheltä pitikin. Ja voodoo-nukkekin saatiin :)
Mukavan virkistävä osa näin illaksi, ehkä herään siihen mennessä että joudun taas lähtemään kauppaan :D
Jep, jotenkin harvemmin ehtii laittaa simejä opettelemaan tulitanssia kun siinä kestää niin kauan. .-P Hehe, tarina- ja lavasteasioista kannattaa miettiä. ,-D Jepjep, Twikkii-saarelta saa nättejä maisemakuvia niin päivä kuin yöaikaankin. .-3 Joo, Sonjan ensimmäinen kaivama aarre sattui olemaan tuo kartta, joten täytyihän se hyödyntää. .-D Poppamies-salatontti on kyllä kiva, varmaankin lempparini noista lomakohteiden salatonteista! Mä en jotenkin yhtään tiennyt että poppamiehen tontilla voisi kuolla joten tuo kohtaus järkytti pelatessa. .-D-. Hyvin onneksi kävi ja Sonja selvisi. .--)
Lähetä kommentti