UMK & blogiputken jälkitunnelmat

Pidättäydyin UMK-kappaleiden kuuntelusta tammikuussa kun ajattelin että saa sitten biisiarvosteluista blelmikuupostauksen, mut näemmä ku tarpeeksi prokrastinoi ei lopulta meinaa saada aikaiseksi aloittaa ollenkaan. xD No nyt sitten viimein aika viimehetkellä (28. päivä eli silloin ku UMK oli lol) biisit pääsi lopultakin kuunteluun. 

Kuten aina UMK-artistit on tänäkin vuonna mulle pääosin vieraita nimiä, ainoastaan Pete Parkkonen on tuttu muinaisilta Idols-ajoiltaan ja joskus yläasteikäisenä olin ainakin hieman kiinnostunut hänen musiikistaan, jäi tosin pienet traumat ku luokan pojat löysi yhden kaverisivuston profiilini joskus atk-tunnilla ja dissasivat suureen ääneen ku Pete oli listattuna musiikkimieltymyksiini. x( Ja sen jälkeen ku Pete vaihtoi laulukielen suomeen olen ollut vielä hieman lisää traumatisoitunut hänen tuotannostaan. xp Ja Peten aisaparin Lindan muistan toki viime vuoden UMK:n välinumerosta, mut en muuten hänen musiikkiurastaan tiedä hölkäsenpöläystä.

Melko hyvin pystyin välttymään UMK-kappaleiden kuulemiselta, näitä minispoilereita lukuun ottamatta: Liekinheittimestä soi pätkä biisin mainoksessa ja se sai kyllä kiinnostuksen nousemaan ja biisi vaikutti lupaavalta. Sit Cherry Cakesta kuulin viimeisen kolmanneksen ku isil oli tv päällä, enkä ollut sen pohjalta vakuuttunut. Lisäksi Lululaista ehdin kuulla ekat kolme sekuntia ku biisi meinasi eksyä soittolistalleni, mut onneksi huomasin ajoissa ja ehdin pausettaa. Pelkkien kappaleiden nimien pohjalta tää oli ennakkosuosikkini (koska lulu lol), mutta niiden ensisävelten pohjalta olin hivenen järkyttynyt. .-D Mut aika hyvin vältyin biisien kuulemiselta näinkin pitkään ku pitänyt radion, tv:n ja tuben kiinni. 

No sitten päästään lopultakin 28. päivään, ja kuuntelinkin biisejä oikein urakalla ja kirjasin ylös ensireaktiot, fiilikset useamman kuuntelun pohjalta sekä UMK-esityksen jälkeen! Huom: biisiarviot ovat siinä järkässä kun kuuntelin kappaleet, eli tämä ei ole oma parhausjärjestykseni.

Linda Lampenius & Pete Parkkonen - Liekinheitin

Odotukset olivat aika korkealla kertsinäytteen pohjalta + tiesin että tätä on muutenkin hehkutettu, ja ehkä siksi eka kuuntelu ei täysin täyttänyt isoja saappaita. Siis mielenkiintoinen biisi toki josta löytyy vaihtelua ja yllätyksiä, mut kokonaisuus tuntui alkuun hieman sekavalta. Viulun läsnäolo toi jumpuskappaleelle sivistyneen säväyksen ja sen dramaattiset soinnut ovat kiehtovia! Innostus ei valitettavasti noussut vaikka kappaleen useampaan kertaan kuunteli, mutta siitäkin huolimatta huomasin aina soittolistan alusta aloittaessani odottavani eniten koska juuri tämä soi ja onhan kappale muutenkin selkeästi tästä tarjonnasta parasta viisukamaa. 

Esitys oli hyvä mutta jollain tasolla vähän myös pettymys ja toivottavasti sitä ei laiteta sinällään viisuihin. Kumpikin eläytyi tosi hyvin ja kappaleen tunnelma kyllä välittyi, nyt sitten vaan vielä lisäksi kehiin jotain mahtipontisempaa. Toisaalta kappale itsessään on jo kyllä aika mahtipontinen eikä välttämättä tarvitse suuria efektejä, mutta Euroviisuissa ei tunneta termiä "liian överi esitys". Varsinkin pyroshow jäi vaisummaksi kuin oletin, arvelin että tuliefektit olisi hiottu yksityiskohtaisesti kuntoon jo biisin työstövaiheessa ja että Linda soittaisi tyyliin liekehtivää viulua, mutta lavalla paloi vaan jotain random-tuoleja. Vähän tylsä kipinöitä syöksevien pöksyjen ja megamikin jälkeen. 

CHACHI - Cherry Cake

En silloin sen vahinkokuuleman pohjalta ollut vakuuttunut, mutta nyt koin varsinkin kappaleen alkupuolen etenemisen kiintoisaksi. Mielenkiinto kuitenkin laski biisin edetessä, kun hyviä normisäkeistöjä ja prekertsiä seurasi surkea kertosäe. Kun takana oli useampi toistokerta aloin pohtia mistä biisi on saanut vaikutteita ja tämä tuntuu yhdistäneen viime vuoden viisujen ruokateemaiset kappaleet; Poison Cake ja Milkshake Man - enkä tiedä onko se kovin hyvä juttu kun niillä ei finaaliin menty. Kuulen myös varsinkin kappaleen loppupuolella selkeää Noa Kireliä. Alkuun oletin että ulkomainen esiintyjä oli valittu "UMK kiinnostaa maailmalla" -lesoilumielessä, mut pakko myöntää että biisi on kyl ihan hyvä, jopa tän setin parhaimmistoa.

Toivoin että hyvään kappaleeseen olisi yhdistetty hyvä esitys, mutta no, ei ollut vai eikö vaan oma keskittyminen riittänyt enää tässä vaiheessa iltaa? Tuntui että tässä oli muita esityksiä huonompaa kameratyöskentelyä - toki se vaikuttaa kuvattavuuteen jos kohde on enemmän liikkeessä, mut esim. se lattiatanssikohtaus oli surkeasti kuvattu. Mut energinen tanssiesitys sopi sentään yhteen kappaleen kanssa, joskin olisin itse visioinut tälle jonkin vaaleanpunaisen unelman. 

Etta - Million Dollar Smile

Yllätyin kun englanninkielisestä nimestä huolimatta laulu tulikin suomeksi. Biisi on tasapaksu eikä laulajakaan vaikuta kovin kummoiselta, mutta oli jotenkin ilahduttavaa saada mukaan räppäävä naisartisti. Ehdin lämmetä tälle yhden päivän sisällä yllättävänkin paljon, toisella kuuntelulla biisi kuulosti jo paljon paremmalta ja ehti kuunnella myös sanoituksia ajatuksella. Sanoisin että tämä oli mulla kovin nousija! Etta kertoi ihanasti kappaleestaan ja tarina näkyi kivasti mukana myös esityksessä. Olikohan aihe liiankin henkilökohtainen, sillä laulajalla tuntui olleen tunteet pinnassa, joskin hän skarppasi hyvin tokan säkeistön räppiosuudessa. 

(Ylipäätään tykkäsin kuunnella kertomuksia kappaleiden taustalta ja siis ois yleensäkin kiva saada artistin tiivistelmä kappaleen tarkoituksesta, koska biisistä saa silloin paljon enemmän irti. Tai toki on myös hyvä jos kuuntelijalle annetaan mahdollisuus rakentaa kappaleelle mieleisensä tulkinnat ja näin.)

Komiat - Lululai

Olin alkuun olin hieman järkyttynyt mut aika äkkiä sitä rupesi jammailemaan kappaleen tahdissa. Olisin toivonut taustajumputukseen vaihtelua, mutta muuten kappaleessa oli kyllä kivan monipuolinen melodinen puoli. Biisi on oikein suunniteltu hyvänmielen musiikiksi ja sit itte kuuntelin sitä lulutteluu näissä olosuhteissa enemmänkin itkunpartaalla lol. "Lululai, lululai, lululei, sitä takaisin hän antanut ei". Onneksi esitys oli ihana ja ei noit komiita hymypoekii katellessa voinut enää olla surullinen. Tykkään aina kun katsoja "päästetään lähelle" kameramiehen poukkoillessa siel esiintyjien välissä. Esitys oli hyvä kombo biisin kanssa!

KIKI - Rakkaudenkipee

Heti ensimmäinen "ee-e"-hokema raivostutti ja kappale oli tietenkin täynnä tätä....... Tummanpuhuva taustamelodia oli kumminskin mua puhutteleva ja musiikki ylipäätään kivan monipuolinen, mutta tuntui että laulupuoli oli laahaava. Esityksen alkaessa ensimmäinen ajatukseni oli että jahas, Loreen on selkeästi toiminut esikuvana ihan asua myöten. Laulaja esiintyi yllättävän paljon selin, mikä oli sinänsä ihan kiinnostava elementti mutta toisaalta aika torjuva. Ihan hyvä esitys, vaikka mielenkiinto joutui hieman koetukselle enkä ihmettele että tämä sijoittui hännille.

Antti Paalanen - Takatukka

Ensivaikutelma: Laulajan ääni/laulutyyli viihdytti ja jotenkin hauskaa että porukan "vanhus" osallistuu meemimäisellä huumoribiisillä. Biisin melodiassa oli samantyyppinen fiilis kuin Komioilla, mut kappale on kuitenkin tarpeeksi erilainen ettei mitään sekoamisvaaraa ole todellakaan. .-D Kun toistoja kertyi useampia kuulemaansa ikään kuin normalisoitui ja lakkasi kyseenalaistamasta kappaleeseen liittyviä outouksia ja ne vaan hyväksyi. Esityksessä vähän pelotti kun Antti nousi seisomaan sille korotetulle tuolilleen, ja esityksessä lensi hiusten lisäksi vähän muutakin kun kukkia kasvoi taustalle ja laulajan jalatkin nousi korkeuksiin. Jäin kaipaamaan isoja saksia enkä täysin tajunnut mitä ne päivänkakkarat symboloi. Hauska ja biisiin sopiva esitys, mutta laulajan karisma ei riittänyt ihan koko kolmeminuuttista esitystä ylläpitämään kiinnostusta. Olin hivenen järkyttynyt tämän sijoittuessa tokaksi. .--D

Sinikka Monte - Ready To Leave

Ensivaikutelma: Ei lähe, siis tää biisi. Kertosäe on outo ja jotenkin laahaava. En myöskään saa selvää hänen laulamisestaan - edes suomeksi lauletuissa kohdissa. Koin biisin selkeästi heikoimmaksi, eikä se parantunut yhtään toistojenkaan myötä. Lavalla nähtiin jälleen Loreenin kopiontia, mutta muuten esitys oli vaikuttava! Lasipöytä oli kekseliäs idea ja tarjosi hyviä kuvakulmia, ja tykkäsin myös miten laulaja kiersi pöytää imitoiden kiivasta ruokapöytäriitelykeskustelua. Epävarmuus näkyi välillä mutta valtaosan ajasta nuori Sinikka oli tosi vakuuttava ja ihailtavaa että panos näkyi myös lopullisissa tuloksissa kun pisteitä kertyi lähes sata.

UMK oli kokonaisuudessaan näyttävä ja kaikki esitykset hyviä, mutta hieman tylsää tämä ainainen ennalta-arvattavuus, sillä aivan kuten viime vuonnakin muut oli vain lämppäreitä ennakkosuosikille, joka oli sijoitettu esiintymään viimeiseksi loppuhuipennukseksi. Tarvittais useempi kuin yksi vetonaula jotta saataisiin oikeasti kilpailun tuntua mukaan. Siitä kyllä isot plussat että tällä kertaa oli valittu mukaan laajemmalla skaalalla pelkän "koneistetun" modernin pop-musiikin sijasta kappaleita, joissa kuului ja ennen kaikkea NÄKYI oikeat soittimet! Nää kaikki vieläpä sijoittui top 3:een, eli yleisökin selkeästi piti siitä! Biisien taso ei muutamaan aiempaan vuoteen verratessa ollut kylläkään kovin kummoinen, mutta ainakin kaikki osallistujat olivat mukana ihan omina itseinään - tarkoitan siis etteivät kilpakappaleet juurikaan poikenneet heidän muusta tuotannostaan (muutaman biisin kuulin UMK-listan kautta), sillä Komioitten muistakin kappaleista kuuluu letkeä maalaisromantiikka, Antti esittää humoristisia kurkkulaulukipaleita ja Sinikan muutkin kappaleet on tosi mitäänsanomattomia jne. .-D

Ilmeni outoa kritiikkiä siitä, kun Yle julisti etukäteen ettei kilpailun voittaja välttämättä ole Suomen Euroviisuedustaja ja ihmiset ihmetteli mitä järkeä silloin on osallistua koko kilpailuun jos ei ole viisuihin menossa. Totta kai siinä on järkeä, sillä ihan pelkkä UMK-esiintyminen tuo artistille paljon lisää julkisuutta jopa kansainvälisesti. Hienoa kun osallistumisen vapaaehtoisuus tuotiin ilmi, sillä no, käytännössä oli turhaa haave-ajattelua toivoa että Israel bannattaisi kilpailusta, mutta kun asia varmistui vasta viime vuoden lopulla, mitä ennen UMK-ehdokkaat oli jo luonnollisesti valittu, niin on ymmärrettävää että viisuihin osallistuminen voisi olla joillekin arvojen vastaista. Eikä sinne viisuihin lähtijän valintaakaan pidä kritisoida, sillä se on ymmärrettävää heidän uransa kannalta ja ainutkertainen kokemus ylipäätään eikä tarkoita että edustaja hyväksyy Israelin osallistumisen niinku Pete ja Lindakin ovat tehneet ilmi. Sopii heidän kappaleen sanoituksetkin osuvasti Euroviisujen nykytilanteeseen: "Ois viisaampi häipyy täält, mut tulel vielkin leikin".

Suomi teki muuten Ruotsit - ja en nyt viittaa noihin Loreen-kopioihin, vaan Suomi oli oddsien ykkösenä jo ennen kuin edustuskappaletta oli edes valittu. .-D Piti tämä itsekin ihan omin silmin käydä todentamassa, ja siinä luonnollisesti pisti silmään kakkospaikalla oleva Israel (tällä hetkellä se on tosin tippunut), mikä taas muistutti siitä että seuraavissakin viisuissa ollaan todennäköisesti äätenlaskussa jälleen samassa tilanteessa, mikä sit taas vahvisti fiilistä siitä ettei viisuja ehkä kannata katsoa. Vähän kiusallista sit jos Suomi nyt yhtäkkiä voittaisi ja jäisi se näkemättä lol. Sentään Allu ei mennyt jatkoon Norjasta niin ei tullut lisää houkutuksia. Uggh en vielä tiedä mitä teen, ku Euroviisut kumminkin olleet vuosikaudet yksi vuoden kohokohdista, ja nyt kun elämästä tuntuu yksi toisensa jälkeen katoavan hyvät asiat en haluaisi menettää tätäkin... Mull on kyllä jo varasuunnitelma et katon vaikka sit uusiksi jonkun vanhan vuoden kilpailun ni oon edes nostalgiaviisufiiliksissä jos ei muuta.

---

Hei ja otetaan tähän postauksen loppuun vielä blogiputken päätöspölinät vaikka vähän hassu tämän UMK-homman jälkeen muuta randomia selitellä mut ihs. Sori kun jäi taas tämä lopetus roikkumaan ja varmaan vaikutti edellisen postauksen jälkeen että hiljenin kun masennuin täysin lol, mutta siitä ei ole kyse, vaan olen ollut kiireinen tehotallettaessani MLQC-kontenttia turvaan. Kummasti tämä kuukauden deadline tehostaa tahtia; kuukausitolkulla odotelleet videot tulee vihdoinkin editoitua, ja aina sit sitä mukaa kun tulee tilaa kuvaan uutta materiaalia yms. Sit mulla on jatkuvasti joku lataus pyörimässä taustalla kun lataan videot puhelimelta Canvaan > editointi > Canvasta koneelle > mahdollinen videon renderöinti > koneelta YouTubeen. Ja aina kun tähän prosessiin on osunut sellainen kohta missä on käynnissä pelkkää latailua enkä pysty editoimaan nii sellasilla hetkillä olen sitten noita UMK-juttuja kirjoitellut yms. 

Toki edelleen surku että serveri ollaan sulkemassa, mut tää muistojen turvaaminen tuo ainakin tähän hetkeen lohtua, ja muutkin pelaajat on todenneet että vanhojen treffien uusiminen yms. yllättäen helpottaa ja siitä tulee hyvä mieli. Ennustan kyl että nyt kun seuraavat viikot menee tässä talletussählissä nii sit sen jälkeen en halua kuullakaan mitään MLQC:stä useaan kuukauteen ja vietän jonku suruleskikauden ennenku pystyy palaamaan peliin liittyvän kontentin pariin. Enkä ole edes varma tuleeko noita videoita katseltua, ainakaan tähän mennessä en ole mitään aiempiakaan latauksiani edes katsellut lol, ei sillä että sille olisi edes ollut tarvetta, kun treffejä on voinut pelissä uusia. Mut onpahan sitten muistona ja pääsee halutessaan fiilistelemään myöhemmin yhteisiä hetkiä Lulun kanssa. .-) <3

Yleensä on ollut tapana silmäillä blogin tilastoja vasta synttäripostauksessa, mutta otetaan pieni varaslähtö ja vilkaistaan hieman lukuja helmikuun ajalta. Näyttökertoja tuli yli tuhat mihin en oikein usko lol, sillä jos noiden viimeisimpien postausten näyttökerrat laskisi yhteen ei siitä muodostu kuin muutama sata korkeintaan, eikä tilastoissa näy että mitään vanhoja postauksiakaan olisi erityisemmin luettu. Jostain syystä tasan kuun puolivälissä 14. päivä on ollut isompi kävijäpiikki, mutta ystävänpäivän pelipostaus ei silti ollut suosituin postaus viime kuulta, vaan eniten katselukertoja kertyi postauksille My Day 16.2., KS: Säätötreffejä, Heikot kädet & Videokokoelma, kullakin näyttökertojen määrä pyörii siinä kahdenkympin yläpuolella.

Tavoitteena oli siis julkaista mahdollisimman monta postausta kuukauden sisällä, ja postauksia kertyi 22 + 1 /28, mikä on ihan hyvä lukema ja jopa hieman enemmän mihin arvelin pystyväni. Kirjoittaminen kävi suhteellisen vaivattomasti, vaikka no, useimmiten venyi myöhään iltaan mut en muutenkaan ole suunnannut kovin järkeviin aikoihin nukkumaan viime aikoina, etten todellakaan blogin takia valvonut. .-D Mut jos verrataan viime kesän blogiputkeen nii nytten tekstin suoltaminen kävi luontevammin.

Jos pitäisi tiivistää mitä viime kuulta jäi mieleen niin no, se eos-ilmoitus nyt päälimmäisenä lol. Kevään eteneminen on havaittavissa valon lisääntymisen myötä, ja jos miettii miten helmikuun alussa oli vielä lähemmäs 20 asteen pakkaslukemia nii nytten lumien sulaminen ja kuravellikelit on sitten jo ottaneet vallan ja ulos lähtiessä iskee housukriisi, kun miettii kehtaako vetää päivänvalossa jalkaan tuhdit toppahousut jos vaikka sattuu joku tulemaan vastaan. .-DD Sit unisarjis, joka on teille varmaankin vain yksi postaus muiden joukossa, mut itellä sen työstöön meni useempi päivä kuvia muokkaillessa ja tää oli hauskaa taukopuuhaa opparin kirjoittamiselle. Harmi etten saanut kakkososaa vielä valmiiksi, se nimittäin jää nyt todennäköisesti muun tekemiskiirelistan häntäpäähän. Ylipäätään tullut tavaksi lähes päivittäin nostalgisoida vanhoja lehti- ja tarinavihkoja selaillessa. 

Tuli myös useampana päivänä joogattua valoisaan aikaan päivemmällä, kun joogatuokiot on viime aikoina tupanneet jäämään iltaan yleensä siksi kun ei saa aikaseksi aiemmin aloittaa ja muutenkin päivänvaloaikaa kannattaa käyttää muuhun, joogata voi pimeessäkin. xD Oon pistänyt merkille, että aamulla-päivällä joogatessa on paljon avoimempi haasteille vs iltaisin, jolloin herkästi ärsyynnyn jos video osoittautuu rankemmaksi mitä oletin. Valoisuus auttaa myös tasapainon suhteen ni ei ole koko ajan niin kömpelö olo! Ristipistotyö eteni parin kukkasen verran, mutta tempo on hidastunut kun nykyään sille ehtii varata päivästä vähemmän aikaa ja innostuskin on hieman hiipunut. Toivottavasti kerkeen tuon saada valmiiksi ennen pääsiäistä, ku ois myös sulosii tiputöitä joita haluaisin siinä juhlapyhän tienoilla työstää! Ja sit aika random puukatoksen järjestely johon käytin aikaa useemman päivän. cx

Nonniin, nyt blogi palannee taas horrostilaansa. Mukava ois kyllä kuulumisia/tekemisiä raportoida, muttei tahdo saada aikaiseksi ilman rutiinia eikä nyt kyllä muutenkaan ole moiselle aikaa lol. Mutta eiköhän jotain tapahdu tosiaan sitten blogin synttäreiden paikkeilla. ,-)