Psyfy-oivalluksia ja kasvihuoneen kaverit

Laitettiin tänään isin kanssa kasvihuonetta kuntoon. Isi toi mulle tomaatin taimen ja kylvettiin myös kurkun, porkkanan ja salaatin siemeniä. Viime vuonna varsinkin kurkku ja tomaatti menestyi hyvin kun kasvihuoneen ympäriltä oli poistettu puita varjostamasta, joten niiden menestyksen suhteen olen nytkin suht optimistinen. Salaattikin kasvaa mutta se on jostain syystä paljon säälittävämpää mitä isin avomaalle kylvämät salaatit. Porkkanat ei puolestaan koskaan kasva juuri pikkurilliä suuremmiksi, mut jos lähtee sillä asenteella että aikoo kasvattaa babyporkkanoita ni saa melko odotuksien mukaista settiä. .-D 

Kylvin viime viikolla hernettä, ja sieltä jo ekat versot pilkisteli. Sisiliskojengi valloitti kasvihuoneen viime kesänä, ja yhä niitä asustelee tuolla vaikka oli talvi välissä. Olihan yllättävän rentoa porukkaa kun eivät edes pahemmin säikkyneet puuhaillessani kasvihuoneessa - päinvastoin ku laskin kädestäni työkanskat tai siemenpurkin ne oikein tuli uteliaina kiipeilemään niiden päälle. Sitä eivät kyllä arvostaneet kun aloin myllätä multaa talikko kourassa, toivottavasti en sorruttanut mitään heidän asumuksiaan. .-/ 

Tänään ei enää näkynyt sisiliskoja ja mietin onko muurahaiset ajaneet ne pois kun niillä on pesäkeko tuossa kasvihuoneen takana ja ne kulkevat välillä kasvihuoneen läpi. Pitäisi varmaan ryhtyä toimenpiteisiin ennenku kasvihuone romahtaa jos ne innostuu siellä rakenteita nakertelemaan. Sain täältä sisätiloista pari vuotta sitten sokerimurkut ajettua pois kanelilla ja testasin samaa kikkaa jo viime vuonna noille kekomuurahaisille, mut se ei ehkä ihan yhtä tehokkaasti vaikuttanut ja piti muistaakseni pari kertaa kesän aikana käydä sitä niiden poluille sirottelemassa. Ku muurahaisongelmissa tulee heti ekana mieleen myrkyttäminen mut ainahan parempi jos homman saa hoidettua jotenkin muuten. Toisaalta noi muurahaiset voipi olla ihan hyvä siltä kannalta että viime kesänä tossa kasvihuoneen kulmilla oli kyykäärme, et jos ne pitäisi käärmeet loitolla tosta alueelta missä tulee päivittäin ohi käveltyä. Jos murkut edes karkottaa käärmeitä, äsken googlailin ni vähän niinku kumottiin tuo väite. .-D

Sähköpostiin tuli vinkkaus Kuntoutuskouluttajien järjestämästä ilmaisesta kehollisuus terapiatyössä -webinaarista, ja koska tuo tänä keväänä ollut psyfy-kurssi liittyi aiheeseen + olen aina kiinnostunut kun mainitaan "ilmainen", ni ilmoittauduin osallistujalistalle sillä ajatuksella et katon sen huvikseni läpi jos jaksan ja muistan, ja siitä luvattiin pistää jälkikäteen vielä tallennekin jakoon. Oli sit tänään iltapäivällä tuo luento ja ilmaannuin paikalle oikein livenä. Voi oispa tämä tullut katottua ennen sitä tentin tekemistä, koska tuli tosi hyviä käytännönvinkkejä mitä tehdä/sanoa ihan käytännön asiakastilanteissa ja ylipäätään tää avasi kehomieli-yhteisvaikutusta paljon kattavammin mitä tuo koulun kurssi koko kevään aikana. Tai sit nimen omaan ymmärsin mistä puhuttiin kun aiheeseen oli tullut tenttiin valmistautuessa perehdyttyä. Ja siinäkin suurin apu oli mielenterveystalon materiaalit, silleen tuo koulun kurssi ei tarjonnut suoraan sanottuna yhtikäs mitään. 

Jaan seuraavaksi ylös ottamistani muistiinpanoista pätkän, joka mua itseäni puhutteli:

Turvattomuus: jännityksen ja pelon tunne > stressireaktio
  -> ei tee mieli mennä/osallistua > jättäydytään pois, pelkää ettei tule vastaanotetuksi, vaikea ottaa vastaan infoa ku energia menee puolustautumiseen ja itsensä säätelyyn
  -> krooninen turvaton olo, luonnollinen kokemuksellinen oppiminen estyy ja jää jumiin huonoon tapakierteeseen
  -> tarvitaan perusturva jotta voi avautua uusille näkökulmille!

^Siis se etten ikinä halua mennä minnekään ja oon just koulussa tunneilla ihan pihalla johtuu ilmeisesti siitä että koen oloni turvattomaksi enkä pysty sen vuoksi kunnolla omaksumaan mitään. Eli nyt mulla pitäisi paremmin pärjätäkseni olla käytössä turvallisuuden tunnetta lisääviä konsteja. Mietin miten tämä näkyi tosi hyvin esim. autokoulussa, ja oli ihan eri fiilis kun päästiin Fikun kanssa ajotunnelle yhtä aikaa vs silloin kun parina oli joku random. Et sillä on jo iso vaikutus turvallisuuden tunteeseen kun on joku läheinen siinä tilanteessa mukana. Mut ihan yhtä huonosti kyl aina ajoin, et ei se sitä suoritusta kyllä parantanut lol. xD 

Korostettiin myös paljon sitä miten terapeutin pitää ensin harjaannuttaa omaa kehotietoisuuttaan ennen kuin hän voi ohjata sitä asiakkaalle. Silleen meillä just oli tuolla kurssilla tehtävänä pitää päiväkirjaa kehotietoisuusharjoituksista ja opettaja yhteispalautteessaan jotain tuon suuntaista taisi mainita mutten taaskaan jotenkaan sisäistänyt sitä yhtä hyvin mitä tän webinaarin kautta. Tän tehtävän "piilotarkoituksen" ois voinut vaikka kertoa aiemmin, ku minä en ainakaan kovin tosissani koko hommaa ottanut ni meni ihan hukkaan koko tehtävä. 

Myös optimaalisen vireystilan tärkeyttä korostettiin ja pitäis kyllä petrata senkin suhteen. Silleen ku huomaa että tekeminen takkuaa pitäisi pystyä havahtumaan että vireystila ei ole nyt parhaimmillaan ja koittaa korjata asia, mut minähän vaan pakkoteen siitä huolimatta, ni ei mitään ihme että niin kankeeta välillä, mikäs siinä jos haluaa tehdä vaikeamman kautta. Oli lupa tuota webinaarimateriaalia jakaa ni tämmösen hyvän summaavan kuvan laitan tähän postauksen loppuun, tykkään miten täs havainnollistuu myös tuo hermoston eri osien rooli vireystilan säätelyssä: